Arkisto
politiikka
6.5.2025
Nuoret hupenevat perinteisestä politiikasta. Vasemmistoliiton Jenny Kasongo ja kokoomuksen Binga Tupamäki kertovat, miksi.
Ylioppilaslehden päätoimittaja istui Helsingin yliopiston kampusten vessoissa ja salakuunteli opiskelijoita työpäivän verran. Vessakopeissa kaikuivat politiikka, kahvinhimo, rahahuolet ja avunhuudot.
24.10.2024
Jodelin perusteella oikeiston jytky edarivaaleissa näytti selvältä, mutta toisin kävi, kirjoittaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Roosa Welling.
Suomalaisen politiikan marginaalissa, jossa väärä tieto ja salaliittoajattelu niittävät suosiota, uskonnolliset näyt limittyvät yhteiskunnallisen analyysin kanssa, kirjoittaa Ylioppilaslehden toimitussihteeri Petri Jääskeläinen.
Kun politiikan tärkeät sedät kokkaavat, lihassa ja rasvassa ei säästellä.
Ylioppilaslehti kysyi Helsingin yliopiston keskustakampuksella, mistä opiskelijat leikkaisivat, jos he saisivat päättää valtion budjetista.
Runoilija Atte Koskinen etsi ja löysi eduskuntapuolueiden vaalisloganeiden piilomerkitykset.
Ylioppilaslehti kysyi tarot-korttipakalta, millaiselta Suomi näyttäisi kolmen eri hallituspohjan johtamana.
Muut puolueet syyttävät perussuomalaisia rasismista. Onko suomalainen päätöksenteko muuttunut inklusiivisemmaksi, kun hallituksessa on viimeiset neljä vuotta istunut maahanmuuttomyönteisiä vasemmistopuolueita?
Kriisi pitää hoitaa, mutta Suomi tarjoaa vain laastareita, kirjoittaa Lotta Närhi analyysissaan.
Sekavina aikoina moni hakee lohtua oman julkisivunsa ja toisten sanomisten kontrolloimisesta.
Lännessä ollaan paikoin sokeita sille, ettei kaikkia kiinnosta enää pelata lännen jakamilla korteilla, kirjoittaa Aurora Lemma.
Venäjällä "valeuutisten" levittämisestä voi nyt saada 15 vuoden vankeustuomion. Se vaikuttaa siihen, millaista tietoa tulevaisuudessa Venäjältä saamme, kirjoittaa toimitussihteeri Johannes Roviomaa.
Poliitikon ihon alle pääseminen saa enemmän ihastelua kuin tiukka tivaaminen uutisstudiossa, kirjoittaa kriitikko Ville Hämäläinen.
Poliitikot yrittävät nyt kovasti kotiutua Instagramiin. Keinot vaihtelevat, mutta harva tajuaa hyödyntää Instagramia suunnitelmallisesti. Miksi? Tutkijat ja poliitikot vastaavat.
Ylioppilaslehti pyysi kansanedustajia ja politiikan toimittajia nimeämään Suomen älykkäimmät poliitikot. Kilpailu oli vähäistä.
Palstalla lähetämme ihmisille postia.
Koronavuoden aikana ministerit ovat olleet näkyvästi esillä. Tiedotustilaisuuksissa, uutisissa, kansikuvissa. Yhtä ei kuitenkaan ole näkynyt. Ylioppilaslehden agendajournalistit selvittivät, missä ja kuka on Thomas Blomqvist.
7.4.2021
Palstalla ihmiset argumentoivat menneisyyden itsensä kanssa.
Bolognan prosessilla haluttiin lisätä opiskelijoiden liikkuvuutta eri maiden välillä, mutta mutta oli ministereiden kansainvälisyysvisioilla yksi taka-ajatus: rauha.
Keskustan mahdollisuudet menestyä Helsingissä ovat heikot, mutta oman ehdokkaan asettaminen on puolueelle tärkeää muista syistä.
Kymmenen vuotta sitten tietokirjailija Tommi Uschanov kirjoitti kirjan yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä. Suuri kaalihuijaus toi julkisuutta ja kaupallista menestystä, mutta tavoitteessaan hän epäonnistui.
Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Otto Meri antaa äänen helsinkiläisten hanhivihalle. Meri on ehkä keksinyt keinon, jolla EU-rajoitukset kierretään.
Huumeiden käyttö on Suomessa yhä yleisempää, mutta sitä koskeva keskustelu ei ole pysynyt mukana tahdissa, kirjoittaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Susanne Salmi.
28.7.2020
Poliittisten päätösten ei tule perustua empatiaan, kirjoittaa Aurora Lemma.
Kasvot kuvaruudussa -elokuvassa populistit vetävät pisimmän korren.
Päätoimittaja Susanne Salmi muistelee yllätysten vuosikymmentä.