Arkisto

politiikka

3x
Kun politiikan tärkeät sedät kokkaavat, lihassa ja rasvassa ei säästellä.
Ylioppilaslehti kysyi Helsingin yliopiston keskustakampuksella, mistä opiskelijat leikkaisivat, jos he saisivat päättää valtion budjetista.
Runoilija Atte Koskinen etsi ja löysi eduskuntapuolueiden vaalisloganeiden piilomerkitykset.
Ylioppilaslehti kysyi tarot-korttipakalta, millaiselta Suomi näyttäisi kolmen eri hallituspohjan johtamana.
Muut puolueet syyttävät perussuomalaisia rasismista. Onko suomalainen päätöksenteko muuttunut inklusiivisemmaksi, kun hallituksessa on viimeiset neljä vuotta istunut maahanmuuttomyönteisiä vasemmistopuolueita?
Kriisi pitää hoitaa, mutta Suomi tarjoaa vain laastareita, kirjoittaa Lotta Närhi analyysissaan.
Sekavina aikoina moni hakee lohtua oman julkisivunsa ja toisten sanomisten kontrolloimisesta.
Lännessä ollaan paikoin sokeita sille, ettei kaikkia kiinnosta enää pelata lännen jakamilla korteilla, kirjoittaa Aurora Lemma.
Venäjällä "valeuutisten" levittämisestä voi nyt saada 15 vuoden vankeustuomion. Se vaikuttaa siihen, millaista tietoa tulevaisuudessa Venäjältä saamme, kirjoittaa toimitussihteeri Johannes Roviomaa.
Ville Hämäläinen
Poliitikon ihon alle pääseminen saa enemmän ihastelua kuin tiukka tivaaminen uutisstudiossa, kirjoittaa kriitikko Ville Hämäläinen.
Poliitikot yrittävät nyt kovasti kotiutua Instagramiin. Keinot vaihtelevat, mutta harva tajuaa hyödyntää Instagramia suunnitelmallisesti. Miksi? Tutkijat ja poliitikot vastaavat.
Ylioppilaslehti pyysi kansanedustajia ja politiikan toimittajia nimeämään Suomen älykkäimmät poliitikot. Kilpailu oli vähäistä.
Koronavuoden aikana ministerit ovat olleet näkyvästi esillä. Tiedotustilaisuuksissa, uutisissa, kansikuvissa. Yhtä ei kuitenkaan ole näkynyt. Ylioppilaslehden agendajournalistit selvittivät, missä ja kuka on Thomas Blomqvist.
Bolognan prosessilla haluttiin lisätä opiskelijoiden liikkuvuutta eri maiden välillä, mutta mutta oli ministereiden kansainvälisyysvisioilla yksi taka-ajatus: rauha.
Keskustan mahdollisuudet menestyä Helsingissä ovat heikot, mutta oman ehdokkaan asettaminen on puolueelle tärkeää muista syistä.
Kymmenen vuotta sitten tietokirjailija Tommi Uschanov kirjoitti kirjan yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä. Suuri kaalihuijaus toi julkisuutta ja kaupallista menestystä, mutta tavoitteessaan hän epäonnistui.
Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Otto Meri antaa äänen helsinkiläisten hanhivihalle. Meri on ehkä keksinyt keinon, jolla EU-rajoitukset kierretään.
Huumeiden käyttö on Suomessa yhä yleisempää, mutta sitä koskeva keskustelu ei ole pysynyt mukana tahdissa, kirjoittaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Susanne Salmi.
28.7.2020
Poliittisten päätösten ei tule perustua empatiaan, kirjoittaa Aurora Lemma.
Kasvot kuvaruudussa -elokuvassa populistit vetävät pisimmän korren.
Vuoden 2020 piti olla vuosi, jolloin ilmastonmuutos otettaisiin vakavasti. Lyhyessä ajassa korona­viruspandemia vei ilmastokriisin paikan aikamme ykkösongelmana. Kun kaikki on ­pysähdyksissä tai myllerryksessä, miten kamppailla?
Päätoimittaja Susanne Salmi muistelee yllätysten vuosikymmentä.
6.12.2019
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta sai tiistai-iltana uuden, hyvin miesvaltaisen hallituksen. Puheenjohtajaksi valittu Claes Bergh (SNÄf) haluaa keskittyä erityisesti järjestötoiminnan kehittämiseen.
Liian moni tärkeä asia jää somemesoamisen jalkoihin, kirjoittaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Susanne Salmi.
25.10.2019
Vihreän langan lakkauttaminen on jälleen askel kohti maailmaa, jossa vain ahneus ja ignoranssi voittavat, kirjoittaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Susanne Salmi.
16.10.2019
Naudanliha on sataprosenttista ideologiaa.