”Mieluummin elän kuin olen kuollut”, linjaa kansanedustaja Elina Valtonen somen käyttöään – Pengoimme asiantuntijoiden kanssa viiden poliitikon Instagram-profiileja

Poliitikot yrittävät nyt kovasti kotiutua Instagramiin. Keinot vaihtelevat, mutta harva tajuaa hyödyntää Instagramia suunnitelmallisesti. Miksi? Tutkijat ja poliitikot vastaavat.

T:Teksti:

K:Kuvitus: Lari Mörö

SANNA MARIN, SDP
510 000 SEURAAJAA

”Pääministerin ympärillä on aina ihmisiä, jotka haluavat, että hän epäonnistuu”, sanoo viestintätoimisto Tekirin johtaja Eero Rämö.

Samaan aikaan, kun julkisuudessa kohkataan siitä, voiko pääministeri Sanna Marin kuittailla boomereille Instagramissa, eduskunta on keskustellut ensi vuoden talousarviosta. Politiikan julkisuudessa pienet ja isot asiat menevät helposti sekaisin, Rämö toteaa.

Poliittisen viestinnän tutkijan Elisa Kannaston mukaan on tavallista, että kohuja syntyy uudessa mediaympäristössä, jota kaikki eivät vielä osaa käsitteistää. Jokaisen uuden alustan kohdalla vaaditaan keskustelua siitä, mikä on sopivaa poliitikolle juuri siellä.

Aiemmin keskustelua on käyty niin radion, television, viihdeohjelmien ja muiden somekanavien kuten Twitterin kohdalla. Jonnet eivät ehkä muista, kuinka paljon ex-pääministeri Alexander Stubbin (kok) Twitterin käyttöä aikoinaan kritisoitiin.

”Se on sitä tarkastelua, joka kuuluu siihen, että poliitikkojen toimia arvioidaan”, Kannasto sanoo.

Marin kertoi boomerikohun aikaan haastattelussa lokakuussa, että hän haluaa ”ravisutella hieman tätä instituutiota” ja tehdä tuleville toimijoille tilaa.

Instituutioiden ravistelu harvoin onnistuu ilman voimakastakin keskustelua. Pääministeriltä odotetaan tietynlaista ulosantia, ja nyt haetaan rajoja siitä, millaista ulosanti voi olla Instagramin kulttuurissa.

”Vanha jäykkä hierarkkinen maailma kohtaa alustan, joka voi olla ketterä ja joustava, mutta jos pääministerin roolia tuuletetaan Instagramissa, miten se tuulettuu siellä, missä se varsinainen rooli on”, pohtii poliittisen historian tutkija Mona Mannevuo.

Alusta määrittelee, millaista viestintä voi olla. Siksi Marinin on yritettävä toimia Instagramissa kuten muidenkin.

Mediatutkija Anu Koivunen harmittelee, ettei Suomessa ole vielä käyty kunnollista keskustelua siitä, miten alustat vaikuttavat siihen, mistä poliitikot puhuvat ja mitkä poliittiset viestit menevät läpi.

”Jos poliitikko miettii todella intohimoisesti tiestöä ja pelastustoimea, mutta somessa puhutaan identiteettipolitiikasta ja Afrikan tähdestä, niin onhan se hankala miljöö tehdä politiikkaa”, Koivunen sanoo.

Pääministerille tällainen maasto on erityisen liukas. Hänen odotetaan pysyvän kinastelujen ja kuittailujen yläpuolella.

Boomeripäivityksessä näkyy Elisa Kannaston mukaan Marinin turhautuneisuus siihen, miten pääministerin roolissa voi käyttää Instagramia.

”Kyllähän se tyylin äkillinen muutos kertoo turhautuneesta henkilöstä, joka lähtee reagoimaan nopeilla viesteillä.”

On mahdotonta sanoa, millaiseksi Sanna Marinin Instagram-tyyli on muodostumassa. Suurin osa sisällöstä on yhä päivityksiä pääministerin tapaamisista ja kokouksista. Silti ihailijat, joista monet vaikuttavat olevan ulkomailta, kommentoivat jokaiseen kuvaan: ”Sanna <3 <3”, ”You are beautiful”, ”You are the best pm of Finland”.

Viime aikoina Marin on ottanut suoraa kontaktia seuraajiinsa tarinat-osion videoilla, joissa hän on kertonut kulttuurileikkausten tilanteesta ja viikkonsa ohjelmasta sekä ohjeistanut Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa nähdyn fetapiirakan tekoa.

”Jännä nähdä, onko tämä poikkeus vai alkaako tästä sellainen, että kaikkien politiikan toimittajien pitää tsekata Sanna Marinin stoorit kuten aikoinaan Trumpin twiitit”, Koivunen sanoo.

Sanna Marin ei ehtinyt kommentoimaan somen käyttöään Ylioppilaslehdelle.

MINJA KOSKELA, VASEMMISTOLIITTO
23 000 SEURAAJAA

Kesän kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla ollut Minja Koskela oli vasemmistoliiton ääniharava. Koskelan kampanjaa tehtiin pääasiassa somessa, erityisesti Instagramissa.

”Koskelan somekampanja oli hyvin viimeisen päälle suunniteltu ja poikkeuksellinen, ja sen tulokset puhuvat puolestaan”, sanoo poliittisen viestinnän tutkija Elisa Kannasto.

Kannaston mukaan Instagramissa on aiempien vaalikampanjoiden aikaan nähty pääasiassa yksisuuntaista kampanjatapahtumien fiilistelyä. Koskelan menestys oli muille poliitikoille esimerkki siitä, miten nuoria äänestäjiä voi aktivoida Instagramin avulla.

Politiikka on kilpailua vallasta, ja samaa kilpailua käydään somessa erityisesti demografisesti samantyyppisten kannattajien huomiosta. Koskelaa äänestänyt saattaa seurata somessa myös vaikkapa vihreiden Fatim Diarraa – tai Sanna Marinia.

Usein sanotaan, että pahinta, mitä poliitikolle voi tapahtua on se, ettei kukaan huomaa. Tarkempaa olisi ehkä sanoa, että pahinta on se, ettei kukaan huomaa, mutta kilpailija kyllä huomataan.

Moniin poliitikkoihin verrattuna Koskelalla on etumatkaa. Hänet tunnetaan alun perin blogistaan, joten Instagramin somevaikuttamisen maailma on hänelle tuttu. Koskelan Instagram onkin yhdistelmä vaikuttajan, tutkijan, aktivistin ja poliitikon rooleja.

”Poliitikot eivät välttämättä käyttäydy Instagramissa eri tavalla kuin muutkaan somevaikuttajat, he pelaavat samojen sääntöjen mukaan”, sanoo Mona Mannevuo.

Mediatutkija Anu Koivunen sanoo, että Koskelalla on tunnistettava konsepti, joka toistuu päivästä toiseen.

Koskelan päivityksissä selfiet yhdistyvät pitkiin mielipidekirjoituksiin. Aktivistien Instagram-tileille tyypilliset iskulauseet on aseteltu vasemmistoliiton logon yläpuolelle. Valkoisella taustalla lukee esimerkiksi ”Se on rakennekysymys”, jonka yläpuolella oleva teksti ”Se on asennekysymys” on yliviivattu. Välissä risteillään perhe-elämässä ja arjen tapahtumissa.

Tutkimuksissa tuodaan usein esiin, että somekäyttäjät tykkäävät herkemmin kuvista, joissa on ihmisen kasvot. Syy voi olla myös Instagramin algoritmissa, joka suosii kasvokuvia. Koskela ei ole sellaista havainnut.

”Siellä on postauksia, joissa on pelkkä sitaatti valkoisella pohjalla, ja ne vetävät toisinaan paremmin kuin omat kasvoni”, Koskela kertoo.

Ytimekkäät iskulauseet saattavatkin houkutella seuraajia jakamaan kuvaa omalla Instagram-tilillä. Mannevuo sanoo, että moni poliitikko vaikuttaa haaveilevan siitä, että heidän julkaisujaan jaettaisiin eteenpäin saatesanoilla ”Tämä!”.

Vaikka Instagram on visuaalinen kanava, kuvia tärkeämpää Koskelalle on saada oma poliittinen viestinsä kuuluviin. Se on todennäköisesti onnistunut.

Mannevuo kertoo nähneensä Koskelan naaman useita kertoja Instagramissa, vaikkei seuraa poliitikkoja somessa.

SEBASTIAN TYNKKYNEN, PERUSSUOMALAISET
24 500 SEURAAJAA

Koskelan lisäksi toinen taitava Instagram-viestijä on perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen. Heillä on suunnilleen saman verran seuraajia Instagramissa, vaikka sen pitäisi perinteisen käyttäjäkuntansa, nuorten naisten, puolesta olla Koskelan reviiriä.

Vielä suositumpi Tynkkynen on Tiktokissa. Siellä hänellä on noin 50 000 seuraajaa.

Tynkkynen julkaisee niin meemejä kuin perinteisempää politiikan sisältöä, kuten eduskunnan salissa pitämiään puheita. Niitä hän julkaisee tekstitettyinä videoina muun muassa Tiktokissa, Youtubessa ja Instagramissa. Tynkkysen mukaan ne kiinnostavat hänen seuraajiaan eniten, mutta hän ei halua tehdä vain yhdenlaista sisältöä.

”Voi olla jouluinen uudelleenversiointi jostain tunnetusta biisistä ja johon laittaa poliittiset sanat tai meemejä tai muuta internetkulttuuria, jotta saisin laajennettua porukkaa, joka kiinnostuu politiikasta”, Tynkkynen sanoo.

Lisäksi Tynkkysen tilillä on paljon videoita, joilla hän kertoo näkemyksiään muun muassa Elokapinasta ja hallituksen toimista. Omalla puhelimella kuvatut puhuva pää -videot ovat tuttuja niin tubettajilta kuin muilta somevaikuttajilta.

Tutkija Elisa Kannasto arvioi, että Tynkkynen on löytänyt oman viestinnän tyylinsä, mikä näkyy kohderyhmän antamissa tykkäysmäärissä. Lisäksi Tynkkynen kommunikoi aktiivisesti seuraajiensa kanssa. Sävy muistuttaa kaveriporukan keskustelua.

”Se on hyvin perussuomalainen tapa rakentaa yhteyksiä äänestäjien kanssa”, Kannasto sanoo.

Tynkkynen jakaa Instagramin tarinoihin seuraajiensa lähettämiä viestejä ja meemejä. Moni vaikuttaa lähettävän Tynkkyselle yksityisviestejä, esimerkiksi silloin, jos kaupoista löytyy jotain punamustaruudullista, josta on tullut Tynkkysen tavaramerkki.

”Haluan antaa tilaa kaikelle luovuudelle, jota kansalaisilla on ja tavoille, joilla he haluavat osallistua viestimiseen”, Tynkkynen kertoo.

Mediatutkija Anu Koivunen sanoo, että kansanedustajat haluavat somessa pitää yhteyttä seuraajiinsa, mutta poliitikon krooninen kiire tekee yksityisviesteihin reagoimisesta vaikeaa. Somessa odotetaan nopeampia vastauksia kuin sähköpostiviesteihin.

Kannasto arvioi, että Tynkkynen toimii Instagramissa retorisesti kohderyhmänsä ehdoilla. Sama retoriikka tuskin sopisi perinteisten puolueiden edustajille somessa.

”Tynkkysen Tiktok-videot ovat sellaisia, että eihän me vastaavaa nähtäisi sdp:n ehdokkaalta”, Kannasto sanoo.

”Mieluummin elän kuin olen kuollut.”

ELINA VALTONEN, KOKOOMUS
12 000 SEURAAJAA

”Instagram on itselleni kaikista vähiten poliittinen kanava. Yritän siellä muistuttaa itselleni, että on muutakin elämää kuin politiikka”, kuvailee kokoomuksen kansanedustaja Elina Valtonen Instagramin käyttöään.

Valtonen eroaa monista muista poliitikoista siinä, että hänen Instagramissaan poliittiset sisällöt ovat jopa vähemmistössä. Pääpaino on perinteisessä Instagram-sisällössä: Ruoka- ja reissukuvissa, juhlissa ja luonnossa. Välillä hän poseeraa laiturilla tai Hangon hiekkarannoilla.

”Instagram on ottanut sisäänsä paljon lifestylesisältöjä, joita perinteinen media edelleen tuottaa”, toteaa tutkija Anu Koivunen.

Samalla tavalla Instagram on ottanut sisäänsä huumorin lajityyppejä sekä mielenosoituksia ja aktivismia.

Seuraajia on noin puolet vähemmän kuin kovasti kantaa ottavilla Sebastian Tynkkysellä ja Minja Koskelalla. Kova kielenkäyttö myy edelleen, muistuttaa Elisa Kannasto.

Kannasto arvioi, että Valtonen on luonut itsestään Instagramissa positiivisen brändin. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten positiiviseen sävyyn ihmiset hänen julkaisujaan kommentoivat. Sävy on paikoin fanittava. ”Boss🔥”, kommentoi Sunrise Avenuen laulaja Samu Haber.

Valtosen sisältö vaikuttaa aidolta ja lähestyttävältä. Vaikka hän ei itse pidä Instagramiaan kovin poliittisena, voi tavallisuuden ja autenttisuuden viestiminenkin olla poliittista ja suunniteltua.

”Oli kyse somesta tai mediakuvasta niin poliitikon on hyvin vaikea myöntää, että todella tarkasti olen miettinyt oman julkikuvani”, sanoo politiikan tutkija Niko Hatakka.

Hatakka kertoo, että mediatutkija Gunn Enlillä on teoria siitä, että yleisö ja poliitikko tekevät median välityksellä sopimuksen siitä, mitä kyseisen poliitikon autenttisuus sisältää. Myös somealustoilla on norminsa siihen, miten kyseisellä alustalla voi vaikuttaa aidolta.

Mitä paremmin alustan kulttuuria ymmärtää, sitä paremmin omaa autenttisuuttaan siellä pystyy välittämään.

Enlin mukaan yleisö ja poliitikko neuvottelevat autenttisuudesta jatkuvasti, ja jos poliitikon mediapersoona näyttäytyy jossain vaiheessa keinotekoisena, neuvottelut joudutaan käymään uudelleen.

Suunniteltua tai ei, Valtonen vaikuttaa neuvotelleen yleisönsä kanssa niin, että hänen Instagram-persoonansa on kuin kenen tahansa nelikymppisen instagrammaajan. Sanna Marin tuskin pääsisi pääministerin aseman takia neuvotteluissa samaan lopputulokseen.

”Mieluummin elän kuin olen kuollut. Niin kauan kuin Instagramissa on jotain sisältöä, koen sen ainakin itselleni hyväksi asiaksi”, Valtonen toteaa haastattelun lopuksi.

”Somepäivityksiä mietitään aamulla ensimmäisenä, kokousten välissä ja illalla viimeisenä, vaikka päivityksiä ei tehtäisikään”, Koivunen kuvailee.

THOMAS BLOMQVIST, RKP
1 430 SEURAAJAA

”Ei minulla ole tietoista strategiaa, vaan vähän siitä riippuu, että milloin on aikaa päivittää. Minulla on aina ollut ajatuksena, että näytän sekä arkea että vapaa-aikaa ja vähän yksityistä puolta itsestäni enkä pelkästään työasioita”, kertoo pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (rkp) Instagramistaan.

Blomqvist edustaa tutkimusten perusteella valtaosaa poliitikoista.

Anu Koivunen on mukana tutkimushankkeessa, jossa haastateltiin kansanedustajia heidän somen käytöstään. Haastatteluissa rakentui kuva poliitikoista, jotka haluaisivat tehdä somea nykyistä strategisemmin ja paremmin, mutta ovat samalla kiireisiä eivätkä osaa käyttää eri alustoja niiden vaatimilla tavoilla.

Koivunen kertoo, että kansanedustajat kipuilivat sen kanssa, että somessa pitäisi käyttäytyä kuin ihanteellinen poliitikko, mutta samaan aikaan räväkät väitteet ja kova kieli keräävät enemmän tykkäyksiä ja levittävät poliittista viestiä laajemmalle. Some aiheuttaa poliitikoille myös stressiä.

”Somepäivityksiä mietitään aamulla ensimmäisenä, kokousten välissä ja illalla viimeisenä, vaikka päivityksiä ei tehtäisikään”, Koivunen kuvailee.

Koska some on henkilökohtainen alusta, poliitikot haluavat usein päivittää sitä itse. Avustajat auttavat usein lähinnä hankkimalla kuvia ja taustatietoja päivityksiin.

Blomqvistin Instagramissa vaihtelevat päivitykset virallisista tapaamisista sekä kavereista, luonnosta, perheestä ja hiihdosta. Blomqvistin mukaan vapaa-ajalta otetut kuvat ovat hänen tilillään yliedustettuna, koska tavallisista työpäivistä on vaikea saada mitään kiinnostavaa päivitettävää.

”Nyt kun olen Tanskassa vierailemassa, täältä saa ehkä arjesta vähän poikkeavia kuvia. Se on vähän eri asia kuin se, että laittaisin joka viikko kuvan, kun istun soteministerityöryhmän kokouksessa”, Blomqvist kertoo.

Siksi monet muutkin poliitikot päätyvät jakamaan kuvia yksityiselämästään. Sopiviin väleihin saa silloin tällöin tungettua omaa poliittista viestiä.

Koivusen mukaan moni poliitikko sanoi haastattelussa hieman huvittuneena, että kannattaisi olla koira- tai ruokaharrastus, joka sopii somealustoille, mutta ei altista läheisiä huomiolle.

Suomessa poliitikoilla korostuvat luontopäivitykset, kertoo Elisa Kannasto. Luonto on suomalaisille tärkeä asia, joten luontokuvilla poliitikko voi rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja puhutella laajaa yleisöä.

Somen merkityksen kasvaminen, nopeasti muuttuvat alustat ja algoritmit sekä poliitikkojen epävarmuus niiden käytössä luovat kysyntää uusille viestintäpalveluille, arvioi kansanedustajien työtä tutkinut Mona Mannevuo.

Toistaiseksi poliitikot eivät kuitenkaan vaikuta sijoittavan somestrategioihin. Viestintätoimisto Tekirin johtaja Eero Rämö arvioi, että somepalveluja tai -strategioita myydään poliitikoille lähinnä vaalien aikaan. Muina aikoina poliitikot ovat ostaneet Tekiriltä somekonsultointia alle viisi kertaa viimeisen neljän vuoden aikana.

”Olemme sparranneet poliitikkoja esimerkiksi teksteihin tai ilmaisuun liittyen, ja sitä he saattavat tietysti hyödyntää myös somessa.”

Somestrategioiden vaikeus on myös siinä, ettei yksi strategia välttämättä toimi toiselle, arvioi Kannasto.

Siksi poliitikkojen somepäivitykset tulevat jatkossakin olemaan hapuilua, kunnes oma tyyli ja muoto löytyvät.

Thomas Blomqvistilla on hieman alle 1 500 seuraajaa. Hän myöntää, että Facebookissa seuraajia on enemmän eikä hän ole juuri panostanut Instagramiin.

”Mä nyt oon mukana siinä ja varmasti… tai ei se ainakaan nyt toivon mukaan haitaksi ole.”

Jutussa esitetyt seuraajamäärät on tarkistettu 5. marraskuuta.

Kaikki jutussa esiintyneet poliitikot eivät antaneet lupaa Instagram-postaustensa julkaisuun.

Oikaisu 26.11. klo 9.27: Toisin kuin otsikossa väitettiin, kaikki jutussa mainitut poliitikot eivät ole kansanedustajia. Minja Koskela on kaupunginvaltuutettu.