Arkisto
6/2021
Ylioppilaslehti julkaisee uudelleen vanhoja juttujaan. Syyskuussa 2021 edesmenneen toimittajan Aarno "Loka" Laitisen haastattelu on julkaistu ensimmäisen kerran joulukuussa 2008.
”Dracula on vain kalpea aavistus tämän rinnalla!” – Antti Nylén ja kuusi muuta bibliofiiliä paljastavat rakkaat kirjansa
Äänikirjojen pelätään tuhoavan kirjallisuuden, mutta fyysinen kirja on edelleen monelle ylivoimainen käyttöliittymä.
Asiaton kysymys: Jos saisit ampua, räjäyttää tai kuristaa minkä tahansa eläimen ilman seurauksia, minkä valitsisit, keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä?
Ylioppilaslehti kysyy sen, mistä valtamedia vaikenee.
Pakina: Ylioppilaslehden Kulttuurisotakirjeenvaihtaja alkaa seurata Yliopistokirjeenvaihtajan elämää
Ylioppilaslehden kulttuurisotakirjeenvaihtaja raportoi rintamilta, joiden ei tarvitsisi kiinnostaa ketään.
Postia: Ylioppilaslehden ”Finlandia”-palkinto aikamme merkittävimmälle Kirjailijalle Miki Liukkoselle
Palstalla lähetämme ihmisille postia.
Silvia Hosseinin essee: Kaunokirjallisuus empatian markkinoilla
Kaunokirjallisuus kuulemma lisää empatiaa. Toivoisin, että taiteeseen liittyvä hyötypuhe lopetettaisiin kokonaan, kirjoittaa kirjailija Silvia Hosseini esseessään.
”Mieluummin elän kuin olen kuollut”, linjaa kansanedustaja Elina Valtonen somen käyttöään – Pengoimme asiantuntijoiden kanssa viiden poliitikon Instagram-profiileja
Poliitikot yrittävät nyt kovasti kotiutua Instagramiin. Keinot vaihtelevat, mutta harva tajuaa hyödyntää Instagramia suunnitelmallisesti. Miksi? Tutkijat ja poliitikot vastaavat.
Ylioppilaslehti selvitti, ketkä ovat Suomen fiksuimmat poliitikot
Ylioppilaslehti pyysi kansanedustajia ja politiikan toimittajia nimeämään Suomen älykkäimmät poliitikot. Kilpailu oli vähäistä.
Suomalainen isänmaallisuus keksittiin 1800-luvulla ulkomaisin opein – Nyt niitä toteuttaa omavaraisuutta tavoitteleva Viivi Luoma, jonka mielestä kaupunkielämä muistuttaa tietokonesimulaatiota
Syvävihreäksi linkolalaiseksi ja traditionalistiksi itsensä määrittelevä Viivi Luoma opiskeli Valtimon Omavaraopistossa puoli vuotta omavaraisuuden perusteita.
Arktinen kirjeenvaihtaja: Luonto katoaa Arktiksella
Arktinen kirjeenvaihtaja -juttusarjassa Ylioppilaslehti käy kirjeenvaihtoa alan asiantuntijoiden kanssa.
Elaine Chong’s column: The bystander effect prevents us from helping those in need – But becoming aware of it might help
Would you stop to help? If more people knew about the bystander effect it could make a difference in society, writes journalist Elaine Chong.
Migreeni on naisilla yleisempi ja vaikeampi hoitaa kuin miehillä, mutta nyt sen syitä on alettu ymmärtää – ”Hyvä elämä parantaa resilienssiä”, sanoo neurologian erikoislääkäri
Naishormonien vaikutuksesta migreeniin on saatu uutta tutkimustietoa.
”Joka sekunti meni hirveästi energiaa siihen, että pitää kontrolloida, miten oma keho on” – Veera, Eetu ja Jaakko kertovat, millainen paikka yliopisto on autismikirjolla olevalle opiskelijalle
Autismikirjon diagnoosi yleistyy yliopisto-opiskelijoilla. Yliopistolta autismikirjolla olevat toivovat ennen kaikkea joustavuutta.
Luonnontieteellisten alojen työllisyystilanne on parantunut viime vuosina, mutta alojen väliset erot ovat edelleen suuria
Esimerkiksi tilastotieteestä valmistuneilla työttömyys on ollut selvästi vähäisempää kuin biologiasta valmistuneilla. Eroa selittävät opiskelijoiden koulutusmäärät.
Humanistisen tiedekunnan leikkaukset ovat heikentäneet opetuksen laatua, mutta ainakaan vielä se ei näy opiskelijoiden työllistymisessä
Ylempi korkeakoulututkinto enteilee pitkää työuraa ja kohtuullisia tuloja — myös verrattain matalapalkkaisilla humanistisilla aloilla.
KHO ratkaisi: Sami-Petteri Seppä ei saa erota Turun ylioppilaskunnasta
Taustalla on pitkään jatkunut kiista ylioppilaskuntien "pakkojäsenyydestä".
Alapääkirjoitus: Yhteiskunta on vääränlainen, jos autismikirjolla olevien on mahduttava neurotyypillisten muottiin
Kyttäämme liikaa, noudattavatko muut ihmiset sosiaalisia normeja, kirjoittaa Ylioppilaslehden toimitussihteeri Sonja Parkkinen.
Pääkirjoitus: Mitä on isänmaallisuus ympäristökriisin jälkeisessä maailmassa?
Isänmaansa menestystä tavoitellessa ihmiset ovat heikentäneet toisten mahdollisuutta elää isänmaassaan, kirjoittaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.