Arkisto

6/2021

Ylioppilaslehti julkaisee uudelleen vanhoja juttujaan. Syyskuussa 2021 edesmenneen toimittajan Aarno "Loka" Laitisen haastattelu on julkaistu ensimmäisen kerran joulukuussa 2008.
Äänikirjojen pelätään tuhoavan kirjallisuuden, mutta fyysinen kirja on edelleen monelle ylivoimainen käyttöliittymä.
Ylioppilaslehden kulttuurisotakirjeenvaihtaja raportoi rintamilta, joiden ei tarvitsisi kiinnostaa ketään.
Kaunokirjallisuus kuulemma lisää empatiaa. Toivoisin, että taiteeseen liittyvä hyötypuhe lopetettaisiin kokonaan, kirjoittaa kirjailija Silvia Hosseini esseessään.
Poliitikot yrittävät nyt kovasti kotiutua Instagramiin. Keinot vaihtelevat, mutta harva tajuaa hyödyntää Instagramia suunnitelmallisesti. Miksi? Tutkijat ja poliitikot vastaavat.
Ylioppilaslehti pyysi kansanedustajia ja politiikan toimittajia nimeämään Suomen älykkäimmät poliitikot. Kilpailu oli vähäistä.
Syvävihreäksi linkolalaiseksi ja traditionalistiksi itsensä määrittelevä Viivi Luoma opiskeli Valtimon Omavaraopistossa puoli vuotta omavaraisuuden perusteita.
Arktinen kirjeenvaihtaja -juttusarjassa Ylioppilaslehti käy kirjeenvaihtoa alan asiantuntijoiden kanssa.
Would you stop to help? If more people knew about the bystander effect it could make a difference in society, writes journalist Elaine Chong.
Esimerkiksi tilastotieteestä valmistuneilla työttömyys on ollut selvästi vähäisempää kuin biologiasta valmistuneilla. Eroa selittävät opiskelijoiden koulutusmäärät.
Ylempi korkeakoulututkinto enteilee pitkää työuraa ja kohtuullisia tuloja — myös verrattain matalapalkkaisilla humanistisilla aloilla.
Taustalla on pitkään jatkunut kiista ylioppilaskuntien "pakkojäsenyydestä".
Kyttäämme liikaa, noudattavatko muut ihmiset sosiaalisia normeja, kirjoittaa Ylioppilaslehden toimitussihteeri Sonja Parkkinen.
Isänmaansa menestystä tavoitellessa ihmiset ovat heikentäneet toisten mahdollisuutta elää isänmaassaan, kirjoittaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.