Arkisto

Opiskelijat ovat leiriytyneet yliopiston päärakennuksen aulaan banderolleineen, makuupusseineen ja telttoineen. He osoittavat mieltään hallituksen leikkauksia vastaan.

Jäsenmaksuttomuuden ja pakkojäsenyydestä luopumisen puolesta julistavat unohtavat, että osa soisi huippuyliopistolla olevan jotain omaa kulttuuria, kirjoittaa päätoimittaja Adile Sevimli.

Flow-festivaali on kasvanut muutaman tuhannen kävijän puistopiknikistä ruuhkaiseksi kulttuurispektaakkeliksi, jonka tärkein esiintyjä on minä itse. Festivaalia järjestävä Flow Festival Oy teki viime vuonna miljoona euroa liikevoittoa. Millaista vastinetta 239 euron pääsylipulle saa?

Oikeustieteen tiedekunnat ovat lisänneet paikkoja avoimen väylän hakuun opetus- ja kulttuuriministeriön painostuksesta. Tie tutkinto-opiskelijaksi maksoi Helsingissä viime vuonna vähintään 675 euroa. Nyt hallitus haluaa nostaa hintoja.

Voiko vanhemmistaan luopumiseen valmistautua? Toimittaja Eveliina Lempiäinen keskustelee vanhenevan isänsä kanssa kuolemasta Savon ja Varsinais-Suomen koskien kuohuessa taustalla.

Hyy pyrkii uudella yhdenvertaisuusohjelmallaan aiempaa monimuotoisemmaksi. Se ei kuitenkaan puutu aiempaa enempää esimerkiksi järjestöjen tapahtumissa laulettuihin syrjiviin kappaleisiin.

Vastuuta fuksiaisissa tapahtuvan nöyryytyksen lopettamisesta ei pitäisi jättää uusien opiskelijoiden harteille, kirjoittaa toimitussihteeri Anni Härkönen.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Unicafe-ketju täyttää syyskuussa 70 vuotta. Ylioppilaslehti jututti kävijöitä heidän linjastosuhteestaan Kaivopihan ruokalassa.

Pakinoitsija on yliopistolla yhä harvinaisemmaksi käyvän Y-sukupolven edustaja ja alisuoriutuva dropout, joka varsin tietoisesti pönkittää tekstissä heteronormia.

True crimen kritisoiminen on muotia, mutta yksinkertaistukset hukkaavat genren nyanssit, kirjoittaa toimitussihteeri Petri Jääskeläinen.

Jos henkilöltä puuttuvat auktoriteetti, asiantuntijuus ja kokemusasiantuntijuus, voisiko hänen vetovoimansa olla jonkinlainen harmittomuuden illuusio, kirjoittaa Adile Sevimli pääkirjoituksessaan.

Kriitikko Oskari Onninen arvioi Wille Rydmanin ihmissuhdeongelmissa rypevän autofiktion, joka nousee kotimaisen #metoo-kirjallisuuden kaanoniin.