Arkisto
Kolumni
Kunnianhimoton ilmastojournalismi on epäreilua yleisöä kohtaan, kirjoittaa toimittaja Karoliina Paananen.
Naisten ja miesten väliin revennyt ideologinen kuilu on kevään kuumimpia puheenaiheita. Sitä voi tarkastella sukupuolten suhtautumisena maailmanloppuun, kirjoittaa Alma Onali kolumnissaan.
Ruotsinkielinen Suomi on meidän suomenkielisten sokea piste, kirjoittaa Tuukka Tuomasjukka kolumnissaan.
Toisen ihmisen omistamisesta haaveileminen ei ole romanttista, kirjoittaa Sara Harju kolumnissaan.
Perhejoulu on kristinuskon kovaa ydintä: syyllistämisen, syyllistymisen, uhrautumisen ja velvollisuuksien aikaa, kirjoittaa Olga Palo kolumnissaan.
Kolumnisti Taija Roiha kaipaa löyhämoraalisia poliitikkoja, joilla on eettistä selkärankaa.
Diversiteettiä ei voi liimata edes fiktiossa värisokeasti tarinan päälle ilman, että se herättää poliittisia ja eettisiä kysymyksiä, kirjoittaa Ennaliina Leiwo kolumnissaan.
Orgasmin saadessaan ihminen on haavoittuvassa tilassa, ja sitä ei miehelle sallita, kirjoittaa Joel Karppanen pornoa käsittelevässä kolumnissaan.
Miksi uuden ihastuksen kanssa on niin vaikea nauttia ruoasta, pohtii Eveliina Lempiäinen kolumnissaan.
Internetin räjäyttäminen olisi radikaali ilmastoteko, kirjoittaa Sakri Pölönen kolumnissaan.
Kättelyjono presidentin luokse ei toimi edes juomapelinä, kirjoittaa Pekka Torvinen kolumnissaan.
Muutama vuosi sitten toimittaja Juho Kankaanpää haki töihin palkittuun mainostoimistoon. Työhaastatteluhuoneen tunnelma muuttui täysin, kun Kankaanpää keksi kertoa haastattelijoille harrastavansa yökävelyä.
Lännessä ollaan paikoin sokeita sille, ettei kaikkia kiinnosta enää pelata lännen jakamilla korteilla, kirjoittaa Aurora Lemma.
Jos taidetta haluaa ymmärtää, sen eteen pitää nähdä vaivaa, kirjoittaa Juho Lipponen.
Kun ympäriltä riisutaan kaikki ihmissuhdedraama, ihminen jää tosi paljaaksi omien lukkojensa kanssa, kirjoittaa Jenni Janakka.
Poliitikon ihon alle pääseminen saa enemmän ihastelua kuin tiukka tivaaminen uutisstudiossa, kirjoittaa kriitikko Ville Hämäläinen.
Would you stop to help? If more people knew about the bystander effect it could make a difference in society, writes journalist Elaine Chong.
Tampereen yliopisto ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut. Helsingin yliopistossa muistetaan hyvin, mikä kaikki meni pieleen vuonna 2016, kirjoittaa Roosa Savo kolumnissaan.
Reality voi olla myös se paikka, johon unelmasi menevät kuolemaan, kirjoittaa Selma af Schultén kolumnissaan.
Jonnet ei muista ja veetit ei tiedä. Jonnet kuitenkin oppivat, ja veetit ymmärtävät yllättävän paljon. Siksi heitä kannattaisi kuunnella yhteiskunnallisissa kysymyksissä, kirjoittaa toimittaja Sara Harju.
10.5.2021
Medialiitto tuntuu uskovan, että jos ilmaisia verkkouutisia ei ole, kaikilla on maagisesti varaa maksaa lukuisten paikallislehtien vuositilaukset, kirjoittaa toimittaja ja Kirjamessujen ohjelmajohtaja Ronja Salmi.
Kaupungistumisen myötä asunnoista on tullut tehokas keino kierrättää ja kerryttää pääomaa, kirjoittaa kaupunkitutkija Mika Hyötyläinen.
2.4.2021
Media on menettänyt otteensa kulttuurikeskustelun vetämisessä, kirjoittaa toimittaja ja kriitikko Oskari Onninen.
Ennen koronakriisiä "flygskam" vähensi lentämistä ainoastaan Ruotsissa, kirjoittaa Matilda Jokinen kolumnissaan.
5.2.2021
Kokeellinen Docpoint-elokuva on antiteesi kauheuksien estetisoinnille, kirjoittaa valokuvaaja Joel Karppanen.
7.12.2020
Opinto-ohjaajien pitäisi ymmärtämisen lisäksi haastaa nuorten uratoiveita, kirjoittaa toimittaja Arda Yildirim.
Jos käytössä olisi suora kansanäänestys, Valkoisessa talossa istuisi todennäköisesti Yhdysvaltain jättimäisten rannikkokaupunkien suosikkeja, kirjoittaa toimittaja Milka Valtanen.
6.11.2020
On osuvaa, että tämänkertainen Fotofinlandia-näyttely järjestetään kaikista maailman paikoista Lempäälän Ideaparkissa, kirjoittaa valokuvaaja Joel Karppanen.
Menneisyyttä on vaikea käsitellä, sillä ihmismuisti on valikoiva, kirjoittaa Emilia Mäenmaa kolumnissaan.