Elokuvissa naisen kasvot vääntelehtivät nautinnosta. Pornossa sperma valuu vastaanottajan kasvoilla.
Viime syksynä ilmestyneessä Olivia Wilden elokuvassa Don’t Worry Darling Harry Styles nuolee Florence Pughia oikein antaumuksella. Feminististä ja radikaalia? Ei sentään. Ehkä silloin, jos myös miehen orgasminaama näytettäisiin.
Orgasmin saadessaan ihminen on haavoittuvassa tilassa, ja sitä ei miehelle sallita. Tosin poikkeuksiakin on. Andy Warholin Blow Job (1964) on 35-minuuttinen elokuva, joka kuvaa suuseksiä vastaanottavan miehen ilmeitä. Teoksen haavoittuvuus on kaksinkertaista, sillä tuohon aikaan New Yorkin osavaltiossa homoseksuaalisuus oli vielä laitonta.
Nykyään Twitterissä kohkataan, kuinka juonta edistämättömät seksikohtaukset ovat turhia. Ajatus on vanhanaikainen: jos seksin täytyy ”edistää juonta”, niin silloin kai ainoa hyväksyttävä seksi on sellaista, joka päättyy esimerkiksi hedelmöittymiseen tai johtaa sekstailijoiden pariutumiseen. Seksi pelkästä seksin harrastamisen ilosta ei käy päinsä.
Nykymoralismi tuo mieleeni Haysin ohjeiston, vuosina 1930–1968 käytössä olleen yhdysvaltalaiselokuvien sääntelyn. Se kielsi muun muassa estottoman alastomuuden, ja siksi minun on vaikeaa katsoa tuon ajan elokuvia. Seksi on niin tavallinen osa ihmiselämää, että sen poissaolo on epäilyttävää.
Uuden ajan sensuuria tuottaa Instagram, joka rajoittaa ”seksuaalisesti vihjailevia” julkaisuja ja seksipositiivisia tilejä. Algoritmi on seksistinen, trans- ja läskifobinen ja sortaa erityisesti seksityöntekijöitä.
Vain ja ainoastaan laihoja valkoisia kehoja ihannoiva kuvasto painostaa meitä pitämään kiinni myös valtavirtapornon normeista. Patriarkaatti taas ei halua nähdä omia kasvojaan orgasmin hetkellä, sillä se merkitsisi miesten näkökulmasta ja vallasta luopumista. Riisuminen-suihinotto-penetraatio-laukeaminen on kaava, jonka viesti on, että naiset ovat olemassa vain seksiä varten, filosofi Amia Srinivasan kirjoittaa teoksessaan Halun politiikka – 2020-luvun feminismi (2022).
Kuulun sukupolveen, jonka psyyke on pornografian tuotetta. Pornoni on ollut ilmaista, saatavilla vain yhden klikkauksen päässä. Nuorempana en tiennyt pornoteollisuuden väkivaltaisuudesta. Inhimillinen hinta on tullut näkyväksi vasta viime vuosina, kun olemme alkaneet kuunnella ihmisiä, jotka tekevät tai ovat tehneet pornoa työkseen. Moni entinen pornotähti on tehnyt itsemurhan.
Enää en kuluta valtavirtapornoa, vaan olen reilun vuoden verran tilannut eettisen pornon suoratoistopalvelua. Tekijäkeskeisellä alustalla tosielämän parit ja ”leikkikaverit” jakavat itse kuvaamiaan videoita. Sukupuolen, seksuaalisuuden, kehojen, suhdemuotojen, iän ja etnisyyden spektri on Pornhubia ja vastaavia palveluita laajempi. Videoilta voi oppia niin kommunikaatiotaitoja kuin saada uusia ideoita bdsm-leikkeihin.
Jos opiskelijalla ei ole halua vaihtaa pehmopornoa tarjoavaa Netflixiä maksulliseen pornoon, suosittelen seuraavaa: kuvatkaa petipuuhia yhteisymmärryksessä kumppanin tai kumppanien kanssa. Yhdessä tehdessä oppii kuuntelemaan toista, ja ymmärtää, että jokaisen osapuolen halu ja tarpeet ovat yhtä tärkeitä. Orgasmi jää toissijaiseksi.
Saa lopputulokselle toki runkatakin. Niin minäkin teen oheisessa kuvassa.
