Arkisto
3/2021
Huhtikuu. Lunta sataa pystysuoraan ylöspäin. Ei piru keksinyt enää muuta. (Eeva Kilpi 1976)
Ylioppilaslehden kulttuurisotakirjeenvaihtaja raportoi rintamilta, joiden ei tarvitsisi kiinnostaa ketään.
Oikeusministeriö ajaa Suomeen uutta raiskauslakia, jonka tarkoitus on parantaa uhrien oikeusturvaa. Saksassa ja Ruotsissa suostumukseen perustuva raiskauslaki on johtanut tuomioihin tapauksissa, joista ei ennen olisi tuomittu.
Jonnet ei muista ja veetit ei tiedä. Jonnet kuitenkin oppivat, ja veetit ymmärtävät yllättävän paljon. Siksi heitä kannattaisi kuunnella yhteiskunnallisissa kysymyksissä, kirjoittaa toimittaja Sara Harju.
Ruotsissa on esimerkiksi tuomittu tilanteista, joissa tekijä on aloittanut seksin niin yllättäen, ettei toinen ole ehtinyt sanoa mitään, kirjoittaa Minea Koskinen.
Palstalla ihmiset argumentoivat menneisyyden itsensä kanssa.
Automaatio- ja pakkojäsenyyden historia juontaa 1600-luvun Turun akatemiaan ja sen vanhoihin osakuntiin saakka.
Viime kesänä Helsingin yliopistoon ja Aalto-yliopistoon hyväksyttiin yhteensä yli 6000 kandivaiheen opiskelijaa. Fuksit ovat viettäneet lähes koko ensimmäisen vuotensa etänä. Ylioppilaslehti seurasi heistä viittä.
Helsingissä on 8 100 penkkiä. Ylioppilaslehti koeistui niistä osan ja valitsi parhaan.
Kiitämme: Helppo käyttää, teoriassa hyvä, tuntuu parhaimmillaan leppoisalta radiolähetykseltä.
Moitimme: samaa paskaa kuin kaikkialla muuallakin.
Moitimme: samaa paskaa kuin kaikkialla muuallakin.
Palstalla ihmiset argumentoivat tulevaisuuden itsensä kanssa.
Kuluneen vuoden aikana poliitikot, presidenteiksi itseään luulevat toimittajat ja muut auktoriteetit ovat auliisti saarnanneet kansalaisille, mikä elämässä on oikeasti tärkeää, kirjoittaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.
Toivon, että näkisin jossain vaiheessa jotain muitakin nurkkia kuin omani. En haluaisi kehittää tämän kyseisen nurkan tuijottelusta mitään aikaa, tilaa ja kaikkeutta käsittelevää projektia, kirjoittaa Helmi Kajaste esseessään.
Toisin kuin akateeminen essee, oppimispäiväkirja kirjoitetaan minämuodossa. Miksi yliopistossa kirjoitetaan
itsestä ja omista kokemuksista?
itsestä ja omista kokemuksista?
Ympäristöaktivistit haluavat vedota poliitikkojen, päätoimittajien ja yleisön tunteisiin, jotta nämä tekisivät jotain. Siinä auttavat esimerkiksi punajuurivesi, ötökkäpuvut – ja media.
Korona on koetellut opiskelijoiden jaksamista , ja nyt kaivataan konkreettisia tekoja. Tule mukaan
brainstormaamaan, miten opiskelijoista saataisiin taas tehokkaita ja innostuneita yksilöitä!
brainstormaamaan, miten opiskelijoista saataisiin taas tehokkaita ja innostuneita yksilöitä!
Ylioppilaslehti kysyy sen, mistä valtamedia vaikenee.
UniCafe Kaivopiha. Mannerheimintie 3. Lounas 2.60-8.20 e. Myös take away.
Apurahatutkijat tekevät tutkimusta ilman työsopimusta. Työ voi olla epävarmaa ja yksinäistä.
Pakkojäsenyyttä pyritään murtamaan niin eduskunnassa kuin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa. Järjestelyn romahtamisen seuraukset voisivat olla ylioppilaskunnille vakavia.
Palstalla lähetämme ihmisille postia.
Urho Kekkonen kirjoitti Ylioppilaslehteen aktiivisesti vuosina 1927–1928.
Noudatitko virallisia suosituksia? Kerro siitä Instagramissa tai Twitterissä tägäämällä @ylioppilaslehti.