Lentämistä piti vähentää, mutta kun koronakriisi teki sen, ilmastokriisiä tärkeämmäksi nousi lentoyhtiöiden tukeminen

Ennen koronakriisiä "flygskam" vähensi lentämistä ainoastaan Ruotsissa, kirjoittaa Matilda Jokinen kolumnissaan.

T:Teksti:

K:Kuvat: Antti Yrjönen

Ennen koronakriisiä lentämistä haluttiin vähentää. Siitä tuli jopa noloa. Syynä oli ilmastokriisi. Pilvien päällä podettiin syyllisyyttä vuonna 2018 julkaistun Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportin jälkeen.

Raportissa vaadittiin ripeitä ilmastotoimia, jotta maapallon lämpeneminen pysähtyisi 1,5 asteeseen. Vaatimus ei näkynyt matkustajamäärissä, mutta lentohäpeä oli kuukauden sana heinäkuussa 2019.

Samaan aikaan ilmassa oli Flightradar 24 -sivuston mukaan vuorokauden aikana enemmän koneita kuin koskaan aiemmin. Ilmailualan nousukiito näytti pysäyttämättömältä, kunnes pandemia puhkesi ja taivas tyhjeni.

Lentäminen väheni jyrkemmin kuin yksikään ilmastoaktivisti oli osannut unelmoida. Puhdistunutta ilmakehää ei kuitenkaan juhlittu, päinvastoin. Suomessa sama hallitus, joka oli luvannut vastuullista ilmastopolitiikkaa, lupasi nyt tukea talousvaikeuksissa kamppailevaa lentoalaa.

Lentoalan tulevaisuudesta käydään kahta keskustelua. Ensimmäisessä lentäminen on ilmastouhka.

Toisessa pandemia kurittaa sinivalkoisin siivin liitävää valtionyhtiötä ja sen työntekijöitä. Esimerkiksi Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner on vakuuttanut, että lentoala palaa entiselleen ja alkaa jopa kasvaa, mikäli koronarokote keksitään.

Molemmat todellisuudet ovat olemassa. Siksi niitä pitäisi käsitellä rinnakkain. On turha väittää, etteikö kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tarkoittaisi montaa henkilökohtaista tragediaa. Lukuisten työpaikkojen on kadottava. Sitten tilalle luodaan uusia.

Korona todisti, että muutos on mahdollinen, muttei helppo. Vapaat yksilöt ja yhteisöt ryhtyivät vastuullisiksi vasta, kun oli pakko.

Ennen koronarajoituksia flygskam vähensi lentämistä ainoastaan Ruotsissa, jossa on käytössä lentovero. Sen sijaan matkustusrajoitukset toimivat. Viime vuonna Suomen lentokentillä kävi parikymmentä miljoonaa matkustajaa vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Myös lentoyhtiöt ovat suhtautuneet pandemiaan vakavammin kuin ilmastokriisiin. Ilmastoteot on lykätty kauas tulevaisuuteen, jotta lippujen hinnat on voitu pitää alhaalla.

Koronakriisiin yhtiöt sen sijaan vastasivat välittömästi, vaikka se tuli kalliiksi. Tällä kertaa valtiot eivät jättäneet vaihtoehtoja.

Kirjoittaja on lentokentillä nukkumiseen erikoistunut vapaa toimittaja, joka ei ole uusinut elokuussa 2020 vanhentunutta passiaan.