Arkisto

Mitä eroa lopulta on platonisella ja romanttisella rakkaudella? Tätä toimitussihteeri Eveliina Lempiäinen alkoi pohtia, kun huomasi rakastuneensa pikkusiskoonsa kaksikymmentä vuotta tämän syntymän jälkeen.
Verkossa lymyää kymmentuhatpäinen kebabharrastajien yhteisö, jossa valtaosa on miehiä. Ylioppilaslehti tutustui rasismia kukkivaan Facebook-ryhmään ja tapasi kaksi erilaista kebabharrastajaa. Petri vaalii yhteisöllistä kebabkulttuuria työpaikallaan, Niko taas yrittää ahmia yli kaksi kiloa kebabia kerralla.
Palstalla tehdään kohderyhmäkuratoitua palvelujournalismia.
Ylioppilaslehden päätoimittaja istui Helsingin yliopiston kampusten vessoissa ja salakuunteli opiskelijoita työpäivän verran. Vessakopeissa kaikuivat politiikka, kahvinhimo, rahahuolet ja avunhuudot.
Länsimaalainen on lähimpänä ruumiita silloin, kun seuraa puhelimensa ruudulta kansanmurhaa. Fyysisesti olemme kaukana kuolleista. Kammoamme tai kummeksumme kuolemaa, ja silti janoamme lisää – tietoa, tarinoita, tulkintoja. Oikeuslääkäri ei taivastele eikä kursaile kuoleman äärellä.
Tehokas uni on talouskasvun edellytys. Vastarinta mätänee sängyssä.
Aleksi Hupli tutkii tajuntaan vaikuttavien aineiden hyötykäyttöä. Tutkimuksen keskiössä ovat älylääkkeet, joiden käytön uskotaan tehostavan esimerkiksi opiskelua.
27.3.2024
Eläinlääketieteellisen opiskelija näkee läheltä eläinten kärsimystä. Vain yksi pakollinen kurssi käsittelee eläinten kohtelun etiikkaa.
Tainnutuskehto-kirjassa eläinlääketieteellinen iskostaa opiskelijoihin maailmankuvan, jossa yksittäisen eläimen kärsimystä ei sovi nähdä.
Palstalla porataan syvemmälle.
Voiko vanhemmistaan luopumiseen valmistautua? Toimittaja Eveliina Lempiäinen keskustelee vanhenevan isänsä kanssa kuolemasta Savon ja Varsinais-Suomen koskien kuohuessa taustalla.
Hoppari Ege Zulu piirtää rap-lyriikoillaan eläväisiä tunnelmakuvia Itä-Helsingistä ja hämmennyksestä, jota äkillinen suosioon sinkoutuminen herättää.
Orgasmin saadessaan ihminen on haavoittuvassa tilassa, ja sitä ei miehelle sallita, kirjoittaa Joel Karppanen pornoa käsittelevässä kolumnissaan.
Suomen kielessä ei ennen ollut neutraalia käsitteistöä, jolla puhua neurokirjosta. Nyt on. Kaikkia haasteita autismikirjon ymmärtämisessä se ei ratkaise.
Palstalla esitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja tapahtumia tiedemaailmasta ja sen liepeiltä.
Mitä kannattaisi pukea päälleen vaellusretkelle Keski-Maahan, ja kauanko meidän maailmassamme kuluu aikaa poissa ollessani? Entä mikä olisi hyvä turvasana, jonka avulla pääsen takaisin? Kaikenlaista sitä joutuu miettimään, kun valmistautuu siirtymään toiseen todellisuuteen.
Poliitikon ihon alle pääseminen saa enemmän ihastelua kuin tiukka tivaaminen uutisstudiossa, kirjoittaa kriitikko Ville Hämäläinen.
9.2.2021
Länsimaat innostuvat sosiaalisen median siivittämistä kansannousuista, mutta Twitter ei kaada hallituksia yksin, eikä missä olosuhteissa hyvänsä. Kannattaako kansannousu ylipäätään? Usein diktaattorin kaatumista seuraa uusi hirmuhallinto, tai sitten kansa äänestää vanhat vallanpitäjät takaisin.
27.11.2020
K-popin nykyinen maailmanvalloitus on lähes 30 vuoden työn tulos. Ylioppilaslehti kokosi vuosikymmenten hitit soittolistaksi.
Oikea sota on olemassa aina. Kuoleminen vähenee aina silloin tällöin, mutta kyllä sota siitä huolimatta tappaa paljon ihmisiä. Nyt se vain tappaa heitä entistä hienovaraisemmin tavoin.<br /> –Thomas Pynchon, Painovoiman sateenkaari. <br /> Suom. Juhani Lindholm
Haluan viettää 20-lukuni jossain muualla kuin internetissä, Johannes Roviomaa kirjoittaa.
2010-luvun Tinder-deittailija löytää henkisen kotinsa Hectorin 1970-luvun musiikista. Teksti on osa Ylioppilaslehden Kulttuuriklassikko-sarjaa.
Maahanmuutto on 2000-luvun tärkeimpiä moraalisia kysymyksiä. Suomessa kukaan ei ehdota rajojen avaamista, mutta ehkä pitäisi.
Runoilija Aura Nurmi kirjoittaa laivahyttien siivoamisesta.
Piilaakso ja valkotakkišamanismi tekevät psykedeeleistä jälleen keskiluokkaisia.
5.5.2017
Suomi on pieni, ja vielä pienempi on suomalainen julkisuus. Kuten tunnetun mäkihyppääjän kerrotaan sanoneen: minusta alkaa tuntua siltä, että kuulun jokaisen suomalaisen kodin perheeseen.<br /> <br /> Julkisuuden henkilöt määrittävät, mistä puhumme. Toisaalta julkisuus määrittää heitä. He ovat roolihahmoja, joilta haluamme tilata sitä, mitä olemme ennenkin saaneet. Saamme sellaisen julkisuuden – ja julkkikset – kuin ansaitsemme.<br /> <br /> Ranskalainen filosofi Guy Debord (1931-1994) puhuisi spektaakkelista, jossa suhteemme ihmisiin on muuttunut suhteeksi ihmisten kuviin. Sitten hän poistaisi Instagramin puhelimestaan.<br /> <br /> Säilöimme vahakabinettiin kuusi henkilöä, jotka tällä hetkellä tiivistävät suomalaisen julkisuuden. Olkaa hyvä, jälkipolvet: Suomi vuonna 2017 on langennut maitopoika, trikoihin verhotut pakarat ja tolkun journalisti.
5.5.2017
Tiellä sananvapauteen on otettu vuoroin edistys-, vuoroin harha-askelia. Ylioppilaslehden haastattelemat tutkijat eivät halua arvailla, millaista suomalainen sensuuri on kymmenen vuoden päästä.