Arkisto
Iida Sofia Hirvonen
Kesällä 2020 omaehtoiset ulkoilmabileet kukoistivat Helsingissä. Kyse ei ole pelkästä hedonismista, vaan merkityksellisyyden etsimisestä.
27.5.2020
Voisiko hitaampi elämänrytmi olla pakotie aikamme vaihtoehdottomuudesta, pohtii Iida Sofia Hirvonen.
Tulevaisuuden kerskakulutuksen kuva ei ole uusi kauppakeskus, vaan millenniaalipinkin värinen postilaatikko.
19.12.2019
Pian päättyvä 2010-luku on ensimmäinen vuosikymmen, jonka aikana ihmiset ovat viettäneet yhä enemmän aikaa kaikkialle kannettavan internetin kanssa ja saaneet nähdä, mitä se tekee elämälle ja ihmissuhteille. Näin oudosta maailmasta ei varoitettu, kun ajettiin ATK-ajokorttia yläasteella.
Mujin kuratoitu kirjavalikoima hyväilee koulutettua keskiluokkaa, joka ei halua kuluttaa tavaraa, vaan tarinaa oman itsen hyvyydestä.
Mitään ei ole niin vaikea tehdä kuin ei-mitään. Kannattaisi kuitenkin opetella.
17.10.2019
17.10 klo 9.00 Pasilassa avautui Pohjoismaiden suurin kauppakeskus Mall of Tripla. Ylioppilaslehti oli paikalla raportoimassa.
Loistokas hanke epäonnistuu Gaspar Noén Climax-elokuvassa. Kirjoitus on osa Ylioppilaslehden Kulttuuriklassikko-sarjaa.
7.8.2019
Flow on spektaakkeli, jota ei voi paeta.
Vaateteollisuus tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin laivaliikenne ja kansainvälinen lentoliikenne yhteensä. Second handin suosio on kasvanut, mutta niin on kaikki muukin kulutus. Onko kestävää shoppailua olemassa?
Sliipatun influensseriestetiikan aika alkaa olla ohi, mutta aitouskin on Instagramissa performanssi.
Kritiikkiä tarvitaan myös kontrolloitujen julkisuuskuvien aikana.
Maailma, jossa kaikki kuvittelevat olevansa Beyoncé, olisi sietämätön paikka elää.
Otimme magiaväline internetin avulla yhteyttä rapakon takana asuvaan Saatanaan, joka elää filmitähti Antti Holman bodatussa vartalossa. Näin hän vastasi.
8.2.2019
Jos ahdistus on niin yleistä, miksi meille tarjotaan vain yksinäisiä tapoja hoitaa sitä?
EN
4.12.2018
Mikroblogipalvelu Tumblrin lopullista kuoloniskua on odotettu jo vuosia. Esteetikoille se merkitsee erään aikakauden loppua.
Amos Rexin jatkuva jono kertoo museon tehtävän muutoksesta. Museo on tänä päivänä ennen kaikkea väline, jonka kautta yksilö tuottaa identiteettiään ja sosiaalisia suhteitaan.