Kuvassa pilapiirtäjän näkemys Aleksi Bardysta vuodelta 1991.
* * *
Keskustelu oli huonoa
Ylioppilaslehti 16.5.191
Keskustelu Ylioppilaslehden lukijapalstalla on viime vuoden kuluessa ollut pääsääntöisesti huonoa, vaikkakin ja siksi hauskaa ja suosittua lukemista.
Keskenään kähistelevät ovat kirjoittaneet toistensa ohitse, ahtaneet kiistakumppaiensa suuhun väitteitä ja sitten ampuneet ne alas.
Toimitukselle osoitetuissa kirjeissä on lähinnä vastattu kirjoittajista syntyneeseen mielikuvaan, eikä siihen mitä jutuissa sanottiin.
Kun lehti kirjoittaa mielenterveys- ja ympäristöongelmista armeijassa, se tulkitaan vaatimukseksi lakkauttaa armeija. Kun yksi toimittajista on suomalaisen vasemmistopuolueen jäsen, tulkitsevat yleisönosastokirjoittajat lehden kannattavan Stalinia.
Parempaa keskustelua saataisiin aikaan, jos kirjoittajat vaivautuisivat lukemaan kommentoimansa jutut tai yleisönosastokirjoitukset. Kommentoidessaan heidän tulisi keskittyä nimenomaisesti esitettyihin väitteisiin, ei oletuksiin kirjoittajien muista mielipiteistä.
Kaikista aiheista käytettiin myös perusteltuja kannanottoja. Myönteisiä poikkeuksia olivat erityisesti mm. naistutkimuksesta ja acid housesta käydyt keskustelut.
Kiitos kaikille kirjoittajille. Hyvää kesää.
Aleksi Bardy
* * *
PS. Vuonna 1991 Ylioppilaslehden päätoimittajana toimi sittemmin muun muassa Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtajana tunnettu Elina Grundström, Bardy oli toimittajana. Lehden linjasta käytiin yleisönosastolla reipasta keskustelua, johon lukijoiden lisäksi osallistuivat toimittajat itse. Tässä joitakin poimintoja kevään tunnelmista:
* * *
Ylioppilaslehti 23.1.1991
Kosola vastaa
Kommentoin tässä VM Tavaila HPJ:n vastinetta kirjoitukseeni paskalehden (lehden oman toimittajan termi) propagandasodasta (Ylioppilaslehti 17/90). Kosolan mukaan ”Ylkkäristä on turha etsiä armeijan vastaista salaliittoa”. En ole väittänytkään Ylkkärissä olevan mitään salaliittoa. Mutta väitän yhä edelleen Ylioppilaslehden linjana olevan länsimaisen yhteiskunnan – myös sen puolustamisen – vastaisuus. Tästä on sekä objektiivisuus että hyvä lehtimiestapa kaukana. En tiedä onko tämä Tiedonantajaa ja Kapinatyöläistä muistuttava linja ”salaliiton” vaiko vain jollekin katkaeroituneiden toimittajien aikaan saama.
Katkeruus voipi olla seurausta sen yhteiskuntajärjestyksen täydellisestä perikadosta, jota ylioppilaiden oma pravdakin on menneinä vuosina keskittynyt ihailemaan. Vertaukseni marxismiin on puolustettavissa lehden yleistä linjaa tarkasteltaessa.
[…]
En ole koskaan täittänyt, etteikö Puolustusvoimien toiminnassa olisi parantamisen varaa – päinvastoin monikin asia tulisi muuttaa. On kuitenkin muistettava, että myös sotilaat ovat ihmisiä, vaikka Ylioppilaslehden toimitus ei sitä uskoisikaan.
[…]
Mielestäni Ylioppilaslehti ei yllä asialliseen ja tosiseikkoihin perustuvaan kritiikkiin. Lehden uutispornohan on kaavoihin kangistunutta ja täysin yksipuolista. […] Ylioppilaslehteä vaivaa valitettava yksipuolisuus ja objektiivisuuden puute, mikä estää kunnollisen keskustelun käymisen yhteiskunnan ongelmista.
Jyri Kosola
* * *
Ylioppilaslehti 7.2.1991
* * *
Ylioppilaslehti 20.2.1991
Eikö olisi jo aika unohtaa vasemmistolaisuus?
Luen Ylioppilaslehteä varsin harvoin, koska en kuulu marginaalisen pieneen Ylkkärin maailmankatsomusta kannattavaan ryhmään. Numerosta 2/91 tuli kuitenkin luettua Kosolan vastine toimituksen mielipiteeseen Suomen puolustusvoimista.
Tuntuu siltä kuin Ylioppilaslehden toimittajat olisivat katkeria. Katkeruuden taustaa en tiedä, koska en tunne ketään toimittajista. Ilmeisesti syynä on Kosolankin mainitsema Ylioppilaslehden kannattaman maailmankatosmuksen täydellinen romahtaminen. Toinen on se, ettei Suomea koeta puolustamisen arvoisena.
[…]
Tässä yhteydessä puutun vielä yhteen asiaan. On hämmästyttävää, että nykyajan Suomessa vasemmistolaiset ajatukset saavat kannatusta. Vasemmistolaisuuden todellinen olemus on konkreettisesti paljastunut niillekin idealisteille, jotka siihen uskoivat vielä muutamia vuosia sitten. Valitettavasti nämä idealistit siitä huolimatta sitkeästi uskovat asiaansa. ”Imperialistinen propganda” osoittautui viimeistä piirua myöten todeksi. Eikö jo olisi aika unohtaa vasemmistolaiset aatteet.
Haluan lopuksi korostaa, että ainoastaan vapaassa demokratiassa hyväksytään eriävät mielipiteet.
Peter Forsgård
Valtiot. yo
* * *
Ylioppilaslehti 20.2.1991
Minä en ole katkera eivätkä muutkaan ole. Tunnen kaikki lehden toimittajat. Minun maailmankatsomukseni ei ole romahtanut eikä ymmärtääkseni muidenkaan. Suomi on puolustamisen arvoinen.
Jos haluaa osallistua keskusteluun, kannattaa lukea muutakin kuin kiihtyneitä vastineita. Jos et lue Ylioppilaslehteä, miten voit tietää mitä maailmankatsomusta se kannattaa? Miksi halusit toistaa Kosolankin tänne lähettämät kliseet?
Haluan lopuksi korostaa, että ei ole aika unohtaa vasemmistolaisia aatteita.
Aleksi Bardy
Toimittaja
Yo
* * *
Ylioppilaslehti 7.3.1991
Lopeta jo Aleksi!
Lopettaisit jo Bardy kommunistipropagandan syöttämisen opiskelijoille. Olet auttamattomasti myöhässä, sillä sinun aikasi olisi ollut joskus 60–70-luvulla jolloin joku onneton vielä jaksoi uskoa edustamiisi aatteisiin.
Maailmassa on jo kokeiltu sinun vasemmistolaisia yhteiskuntamallejasi. Julmaa koetta on tehty sadoilla miljoonilla ihmisillä, jotka ovat joutuneet kärsimään nälästä, diktatuurista, maailman laajimmasta asevarustelusta, maapallomme suurimmista ympäristöongelmista sekä yhteiskuntaan integroituneesta järjestäytyneestä rikollisuudesta ja lukuisista muista ongelmista.
Tyypillistä näille vasemmiston ihailemille koekentille on se, että ne ovat nopeasti taantuneet sekä taloudeltaan että kaikelta muultakin yhteiskuntarakenteeltaan.
[…]
Bardy on kuitenkin oikeassa siinä, ettei vielä ole aika unohtaa vasemmistolaisia aatteita. Ei toki, eihän noin vain voida sivuuttaa kaikkea sitä, mitä vasemmisto on maailmassa saanut aikaan. Kun vasemmistoliittoa edustava Aleksi Bardy on jo tehnyt ylioppilaiden lehdestä oman kapinatyöläisensä, olisikin kiintoisaa saada lukea lehden sivuilta kootut selvitykset niistä asioista, joissa vasemmistolaiset aatteet ovat menestyneet. Pari vuotta sittenhän tällaisessa luettelossa olisi ollut aseistariisunta, rauhankasvatus, ihmisoikeudet sekä köyhyyden ja työttömyyden poistaminen, kansojen vapauttaminen jne. Mitäköhän on jäänyt jäljelle viime vuosien jälkeen? Onko niin että nämä on jo unohdettu ja vasemmisto alkaa vuorostaan keskittyä ympäristöasian pilaamiseen?
Jyri Kosola
PS. Olisiko mahdollista, että Ylkkäri jaettaisiin kahteen osaan: toisessa käsiteltäisiin opiskelijoiden asioita ja toisessa vasemmistoliittolaiset pohtisivat kapitalismin mädännäisyyttä ja sosialismin voittoa. Jokainen voisi sitten itse päättää kumman osan tilaa, tai tilaako suoraan Tiedonantajan.
* * *
* * *
* * *
Ylioppilaslehti 18.4.1991
Aleksi ja Jyri
Aleksi Bardy on vasemmistolainen.
Jyri Kosola on oikeistolainen.
Aleksi Bardy ei ole kommunisti.
Jyri Kosola ei ole fasisti.
Aleksi Bardy ei käy armeijaa.
Jyri Kosola on käynyt armeijan.
Aleksi Bardy ei ole valmis sotaan.
Jyri Kosola on valmis sotaan.
Aleksi Bardylle ei ole olemassa ihmistä, jonka hän voisi tappaa mielipiteidensä vuoksi.
Jyri Kosolalle on olemassa ihmisiä, jotka hän voisi tappaa mielipiteidensä vuoksi.
Aleksi Bardy pitää omia mielipiteitään oikeina ja on valmis tappamaan jonkun niiden vuoksi.
Jyri Kosola pitää omia mielipiteitään oikeina ja on valmis tappamaan jonkun niiden vuoksi.
Kumpi heistä kunnioittaa enemmän ihmisen arvoa?
Kumpi heistä arvostaa enemmän ajatuksenvapautta?
Kumpi heistä on vapaampi?
(Kumpi heistä ymmärsi tämän jutun?)
Petro Suvanto
* * *
Ylioppilaslehti 18.4.1991
Kuka suojelisi Bardya
Olen jo jonkin aikaa seurannut Jyri Kosolan ja hänen lajitoveriensa kirjoittelua Ylioppilaslehden linjaa vastaan, erityisesti Aleksi Bardyn linjaa vastaan.Kunnon valkoisen armeijan soturit hyökkäävät lehden vasemmistosävyistä kirjoittelua vastaan. Lapsen hämmästyksellä kysyn miksi.
Olen useimmissa asioissa täysin eri mieltä Bardyn kanssa, mutta sallin hänen tuoda julki mielipiteitään välineessään eli Ylioppilaslehdessä. Hän on varmasti nähnyt paljon vaivaa päästäkseen lehden toimittajaksi, joten miksi emme soisi hänen lausuvan mielipiteitään leikkikentällään.
[…]
Bardy vs. Muut väittelyissä pulpahtaa toistuvasti esiin Suomen Puolustusvoimat. Meidän Aleksimme poistaisi maailmasta aseet ja sodat ja antaisi kaikille kansalaisille kukkasen käteen. Kyllä sitten olisi mukavaa juoda teetä ja soittaa kitaraa. Muut taas olisivat sitä mieltä, että Suomi tarvitsee tehokkaan armeijan. Ainakin 60 torjuntahävittäjää ja paljon panssarivaunuja.
[…]
Pidän täysin normaalina, että ihmiset kritisoivat toisten esittämiä mielipiteitä, mutta en ymmärrä miksi he kritisoivat mielipiteiden esittämistä. Ei ole Suomen puolueettomuuspolitiikan vastaista, että Aleksi Bardy yrittää levittää kommunistista ideologiaansa Ylioppilaslehdessä. Suomea ei myöskään miehitetä noiden kirjoitusten johdosta, joten miksi emme sallisi Bardylle sitä mielihyvää, jota hän saa kirjoituksistaan. En usko kenenkään henkisen kehityksen häiriytyneen noiden kirjoitusten lukemisesta. Toivon, että asianosaiset nauraisivat edes joskus itselleen.
Ilkka
Kauppat. yo., fil. yo.
PS. Parahin Jyri Kosola, minua on jo pitkään askarruttanut, ovatko sukujuuresi Lapualta. Toivon, että valaisisit minua tässä asiassa seuraavassa vastineessasi, joka varmaankin ilmestyy lähiaikoina.
