OKM:n selvityksen mukaan automaatio- ja pakkojäsenyydelle yhä perusteet – asiantuntija: “Näkemystä ei perustella mitenkään”

Pakkojäsenyyttä pyritään murtamaan niin eduskunnassa kuin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa. Järjestelyn romahtamisen seuraukset voisivat olla ylioppilaskunnille vakavia.

T:Teksti:

K:Kuva: Kosti Keistinen / OKM

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) selvitystyöryhmä katsoo, että ylioppilaskuntien automaatio- ja
pakkojäsenyys voidaan pitää voimassa. Selvityksessä käsiteltiin laajemmin yliopistojen autonomiaa.

Raportti julkaistiin maaliskuussa 2021, ja siitä on uutisoinut esimerkiksi Helsingin Sanomat.

Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori, julkisoikeuden dosentti Matti Muukkosen mukaan raportti jättää avoimia kysymyksiä.

”Selvityksen näkemystä ei perustella mitenkään.”

Viime kuukausina muutkin asiantuntijat ovat kiinnittäneet jäsenyyskysymykseen huomiota.

Lue myös: Kun ylioppilaskunnilta poistuu “YTHS-kortti”, automaatiojäsenyyden perusteet saattavat horjua – Asiantuntijan mukaan pian syntyy “aito oikeudellinen jännite”

Siitä, onko yliopisto-opiskelijoiden pakko kuulua ylioppilaskuntiin, on käyty keskustelua vuosikausia. Ydinkysymys on se, miten yliopistolakia pitäisi tulkita suhteessa perustuslakiin.

Yliopistolain mukaan yliopisto-opiskelijoiden on kuuluttava ylioppilaskuntiin, mutta perustuslaki taas takaa jokaiselle yhdistymisvapauden, johon sisältyy myös oikeus olla kuulumatta yhdistyksiin.

Jos laki on perustuslain kanssa ilmeisessä ristiriidassa, on noudatettava perustuslakia. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan aiemman tulkinnan mukaan pakkojäsenyys on kuitenkin ollut oikeutettu järjestely.

Yksi syy oli se, että ylioppilaskunnilla on ollut hoidettavanaan opiskelijoiden terveydenhuollon
järjestämiseen liittyvä tehtävä, kun YTHS-maksuja kerättiin vuoden 2020 loppuun asti ylioppilaskuntien kautta.

OKM:n selvityksen taustalla onkin juuri YTHS:n maksujen siirtyminen Kansaneläkelaitoksen

perittäväksi. Perustuslakivaliokunnan mukaan muutos saattaa vaikuttaa automaatio- ja pakkojäsenyyden

oikeudenmukaisuuteen. Asiantuntijoiden mukaan muutos on heikentänyt automaatio- ja pakkojäsenyyden perusteita.

Kysymys nousi esiin, kun perustuslakivaliokunta käsitteli yliopistolakia vuonna 2018.

Se havaitsi, että automaatio- ja pakkojäsenyyden perusteet saattavat horjua, kun ylioppilaskunnilta katoaa YTHS:n mukana yksi keskeinen tehtävä, opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämiseen osallistuminen. Siksi se pani OKM:n selvittämään, onko jäsenyysjärjestelylle muutoksen jälkeen enää oikeasuhtaisia perusteita.

Selvityksellä on kestänyt. Valtiosääntöoikeuden asiantuntija Pauli Rautiainen huomautti Ylioppilaslehden haastattelussa joulukuussa 2020, että jos hallitus ei anna esitystä YTHS-muutoksen voimaan astumiseen mennessä, syntyy tilanne, jossa tuomioistuimet saattaisivat katsoa, että on niiden tehtävä ratkaista kysymys, jos joku pyrkisi eroamaan ylioppilaskunnasta.

OKM:n selvitys, jonka pohjalta valtioneuvosto joko laatii tai ei laadi esitystä, valmistui maaliskuussa, kolme kuukautta YTHS-muutoksen voimaan astumisen jälkeen. Sen mukaan jäsenyydelle on yhä perusteet.

Raportissa jäsenyyskysymystä perustellaan muun muassa perinteellä. Selvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, että ylioppilaskuntia on vanhastaan pidetty osana autonomista yliopistoa.

Ylioppilaskunnilla on merkittävä osuus yliopiston hallinnossa. Raportissa huomio on esimerkiksi siinä, että ylioppilaskunnilla on lakimuutoksista huolimatta säilytetty monia muita olennaisia tehtäviä.

Sellaisia ovat esimerkiksi yliopiston kasvatustehtävän hoitaminen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen ja opiskelijoiden edustajien nimeäminen yliopiston toimielimiin.

”Esiin nostettu kriteeri ei ole kelvannut perustuslakivaliokunnalle. Ne ovat ihan hyviä tehtäviä, mutta eivät sellaisia, jotka varsinaisesti mahdollistavat pakkojäsenyyden”, Matti Muukkonen sanoo.

Hän huomauttaa, että perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että yhdistymisvapaudesta poikkeamista varten pitäisi olla riittävälla tarkkuudella määriteltyjä, merkittäviä julkisia tehtäviä, joiden hoitaminen ei ilman pakkojäsenyysmallia ole mahdollista.

Selvitystä odottettiin pitkään. Koska hallitus ei ole tehnyt sen pohjalta asiasta esitystä eduskunnalle eikä perustuslakivaliokunta ole ottanut sellaiseen kantaa, jäsenyyskysymykseen ei ole tullut muutoksia.

Aihepiirin ympärillä on kuitenkin alkanut viime aikoina tapahtua. Opiskelijoiden keskuudessa järjestelyn oikeudenmukaisuutta on ryhdytty testaamaan tuomioistuimissa.

Tammikuussa Lapin yliopistossa oikeustieteitä opiskeleva Ville Tyrväinen jätti Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen asiasta hakemuksen hallintoriita- asiassa sen jälkeen, kun oli jättänyt eroilmoituksen Lapin yliopiston ylioppilaskunnalle. Asian käsittely on kesken ja se voi viedä kuukausia, pidempäänkin.

Muukkosen mukaan on mahdollista, että tuomioistuin, jonka pöydälle eropyrkimyksiä

viedään, voi tulkita, että sen tehtävä on linjata asiasta:

”Ikävä kyllä. Poliitikot ovat pallotelleet asiaa parikymmentä vuotta, ja näyttää siltä, että kukaan ei saa mitään ratkaisua aikaan.”

Muukkosen mukaan se, että yksi opiskelija onnistuisi eroamaan ylioppilaskunnasta yksittäisessä hallinto-oikeudessa, ei vielä automaattisesti kumoaisi pakkojäsenyyttä voimassa olevana mallina.

”Mutta se olisi vieläkin vahvempi indikaatio valtioneuvostolle, että muutostöihin pitäisi ryhtyä”, Muukkonen sanoo.

Pakkojäsenyyden ympärillä tapahtuu myös eduskunnassa. Maaliskuussa kansanedustaja Heikki Vestman (kok) teki siitä luopumisesta lakialoitteen.

Koska aloitteen taustalla on perustuslakivaliokunnan kanta, Muukkosen mukaan eduskunnan on otettava se käsiteltäväksi, jos hallitus ei tuo jäsenyyskysymyksestä uutta esitystä eduskunnalle ja sitä kautta perustuslakivaliokunnalle.

Automaatio- ja pakkojäsenyyden poistumisella voisi olla suuri vaikutus ylioppilaskuntien jäsenmääriin.

Autonomiaselvityksen seurantaryhmän puheenjohtaja, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Atte Jääskeläinen OKM:stä on puolestaan sitä mieltä, että selvityksessä perustellaan, miksi ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydelle on YTHS-muutoksen jälkeenkin oikeasuhtainen peruste.

”Jos joku kritisoi, ettei ole otettu asiaan riittävästi kantaa eikä riittävästi perusteltu, minun johtopäätökseni on se, että tämä väite ei pidä paikkaansa. Nimenomaan on käyty huolellisesti läpi ne lähteet, joissa asiaa on selvitetty ja joihin tulkinta voi perustua.”

”Herkästi syntyy hypoteesi, että ehkä ne, jotka kritisoivat, että selvitys ei ole asianmukainen, eivät ole tyytyväisiä sen lopputulokseen”, hän sanoo.

Jääskeläisen mukaan maaliskuussa valmistuneessa selvityksessä puhutaan ”eri rekisterissä olevasta asiasta”. Huomio on yliopiston kolmikantaisessa ideassa, jossa ylioppilaskunnilla on merkittävä rooli.

”Se ei ole vähäinen asia, vaikken yritä vähätellä hampaan paikkaamisen tai erilaisten terveydenhuoltopalvelujen merkitystä.”

”Raportin yleinen henki on, että antakaamme autonomialle mahdollisuus toimia. Sanoisin, että opiskelijoiden kannalta olennainen kysymys on se, että ylioppilaskunta on osa sitä rakennetta, jonka puitteissa heillä on valta olla mukana päätöksenteossa yliopiston asioissa.”

Ylioppilaskunnat ja niiden jäsenet ovat kuitenkin nyt tilanteessa, jossa ne odottavat muun muassa sitä, miten hallinto-oikeudet reagoivat opiskelijoiden eropyrkimyksiin.

Onko tällainen tilanne ylioppilaskuntien kannalta ministeriön mielestä tarkoituksenmukainen?

”Mitä kuvittelet, että tilanteen selkeyttämiseksi voitaisiin tehdä? Meillä on voimassa laki, jonka mukaan ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys on voimassa, ja meillä on huomattavan meritoituneiden oikeudellisen kokemuksen omaavien ihmisten näkemys siitä, että tämä laki ei ole perustuslain kanssa ristiriidassa.”

”Oikeustilan selkeyttämiseksi ei voida tehdä muuta kuin muuttaa perustuslakia ja poistaa sieltä yhdistymisvapaus tai vaihtoehtoisesti poistaa ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys, joka tässä tulkinnassa on katsottu sallituksi ja hyväksyttäväksi.”

Ministeriö ja viime kädessä ministeri katsoo, onko selvityksen pohjalta syytä ryhtyä toimenpiteisiin, eli antaa eduskunnalle esitys lakimuutoksesta.

”Tulkintani on se, että pääsääntöisesti raportin viesti on hyväksytty poliittisesti.”

Ylioppilaslehti kustannetaan osittain Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksuista