Täällä ei ole mitään nähtävää! Ylioppilaslehti kävi Clubhousessa ja tuskinpa menee takaisin

Kiitämme: Helppo käyttää, teoriassa hyvä, tuntuu parhaimmillaan leppoisalta radiolähetykseltä.
Moitimme: samaa paskaa kuin kaikkialla muuallakin.

T:Teksti:

K:Kuvitus: Anni Sairio

Kun tutustuimme alaasteella ensimmäistä kertaa internetiin, luokkakaverini Paavo istui MS-DOS:n musta ruutu edessään ja tiedusteli leveällä savon murteella: Mistä tiältä piäsöö sinne intternettiin?

Eipä tiennyt Paavo, että mitä tuleman pitää. Alkuvuodesta 2021 somessa kyseltiin, mistä tiältä piäsöö sinne Clubhoussiin.

Clubhouse täytti huhtikuussa vuoden. Suosio on kasvanut nopeasti.

Loppuvuodesta 2020 palvelulla oli maailmanlaajuisesti noin 600 000 käyttäjää. Huhtikuussa 2021 käyttäjiä oli jo yli kymmenen miljoonaa.

Mitä he siellä oikein tekevät?

Mistä tiältä piäsöö sinne intternettiin?

Clubhouse on some, jossa on käytössä ainoastaan ääni. Siellä ei voi kirjoittaa, jakaa linkkejä, videoita tai edes kuvia.

Puhe on nyt muodissa. Kun kävelee lähikauppaan, täytyy varoa, ettei vahingossa astu podcastin päälle. Myös Twitterillä ja Facebookilla on suunnitelmia nykyistä laajemmista puheominaisuuksista. Teksti on out, kukaan ei ole kiinnostunut Facebook-horinoista. Tiktokin meemivideot koukuttavat miljoonia ja miljoonia uusia käyttäjiä.

Pandemia on otollista aikaa Clubhouselle. Ihmiset ovat joutuneet karsimaan sosiaalisia kontaktejaan, ja kuin tilauksesta tuli sovellus, jossa voi helposti jutella toisten kanssa.

Pitkin kevättä Clubhouse on levinnyt Suomessa kuin koronavirus. Jokainen uusi käyttäjä saa viisi kutsua.

Sovellus on lanseerattu ja myyty käyttäjille samalla tavalla kuin muutkin uudet somepalvelut, eksklusiivisuudella. Palveluun pääsee tällä hetkellä vain, jos saa kutsun joltain toiselta käyttäjältä – ja vain iPhonella.

Totta puhuen Clubhousen ikonin lippisjonne tuo mieleen enemmän Couchsurfing- palvelun ja Prahan vaihto-opiskelijoiden pub crawl -kierrokset kuin eliittisomen, jollaisena sitä on esimerkiksi Twitterissä kuvailtu.

Eliittisome näyttää myös ensivilkaisulla kaikessa beigeydessään aivan kamalalta, vähän muistiinpanotyökalun ja tehtävälistan sekoitukselta, joka on sutaistu nopeasti kasaan ensimmäisen vastaan tulleen ilmaisen suunnittelututoriaalin mukaan.

Paul Davison and Naval are talking about Get rich slow (ask your business questions)

Puhelimeen kilahtaa ensimmäinen ilmoitus.

Paul Davison and Naval are talking about Get rich slow (ask your business questions). Davison on yksi palvelun perustajista. Tuntuu epäilyttävältä, että hänellä on aikaa keskustella rikastumisesta. Eikö hänen pitäisi olla rikastumassa?

Mitään erityistä ei ole myöskään musiikki- ja tapahtuma-alan ahdinkoa, koronaa ja musiikkia ylipäätään koskevissa keskusteluissa. On ikävä kuulla, että keikoille ei pääse ja rahaa ei tule, mutta samaa toistetaan juuri nyt kaikkialla muuallakin.

Erityisen eksklusiivista sisältöä eivät ole myöskään keskustelut meditaatiosta tai siitä, kuinka voi menestyä. Clubhouse on kuin LinkedInistä olisi avattu uusi aitaus, ja kaikkein kiimaisimmat käyttäjät olisivat kirmanneet pellolle ammumaan kuorossa samaa sontaa kuin kaikkialla muuallakin.

Keskusteluja leimaa verkostoitumistapahtumien ja kahvipöytien harmiton feel good ja small talk. Monet keskustelijat toistelevat, että palvelu on hyvää vaihtelua esimerkiksi Twitterille, koska puhuessa riitoja ja väärinkäsityksiä syntyy harvemmin kuin kirjoittaessa.

Jotta ääneen pääsee, täytyy julkisissa huoneissa painaa sovelluksen alalaidassa olevaa käden kuvaa. Huoneen moderaattori voi nostaa yleisöstä ihmisiä lavalle.

Sen jälkeen aletaan puhua. Ei tarvitse painaa ikonia, kuten Messengerin tai WhatsAppin ääniviesteissä, vaan juttelu tapahtuu samalla tavalla kuin puhuisi puhelimen kaiuttimeen. Tämä on ehdottomasti plussa, joka tuo palvelun käyttöön välitöntä tunnelmaa. Koodistoon tosin kuuluu, että oma mikki pitää painaa mutelle silloin, kun ei puhu. Puheenvuoroille voi taputtaa rämpyttämällä mutea pois ja päälle.

Keskusteluja ei nauhoiteta ja tuoteta studioissa, vaan jotkut juttelevat auton ratissa ja toiset tuulisessa säässä. Äänimaisemasta tulee helposti kaoottinen, jos mikit jäävät surisemaan taustalle.

Clubhousen eduksi on luettava, että sovellus on helppo ja parhaimmillaan sitä käyttäessä tuntuu kuin vetäisi isossa porukassa leppoisaa radiolähetystä. Jos palvelussa olisi riittävästi kavereita ja kiinnostavia keskustelukumppaneita, tällä voisi olla jotain käyttöä.

Puheenvuoroille voi taputtaa rämpyttämällä mutea pois ja päälle.

Vuosia sitten liityin Ello-palveluun, jonka piti olla uusi ja yksityisempi Facebook. Käytin sitä noin kaksi viikkoa. Siellä ei ollut niitä ihmisiä, joiden kanssa olisin halunnut keskustella.

Clubhousen väitetään perustavan fomoon, fear of missing outiin: keskusteluja ei tallenneta, eli kuullakseen keskustelut on oltava paikalla.

Mitä pidempään palvelua käytän, sitä enemmän ihmettelen. Missä ne kiinnostavat keskustelut sitten ovat? Mistä tiältä piäsöö juttelemmaan mukavia? Kavereita liittyy palveluun jatkuvasti, mutta kukaan ei keskustele missään mistään. Sovellus tarjoaa esimerkiksi keskustelua nimeltään: No agenda, Only vibes…

Instagram on saanut käyttäjänsä koukutettua tarinoilla, jotka ovat näkyvissä vuorokauden. Jos haluat tietää, mitä kaverisi ja ihailemasi ihmiset duunailevat, katso tarinoita. Viime aikoina Instaa on yritetty pilata samalla tavalla kuin Twitteriä: käymällä yhteiskunnallista keskustelua alustalla, joka sopii siihen hirveän huonosti.

Anyone can start a room! You can be in control! You control what happens in the room! You can be the moderator! Anyone can be a moderator!

Kello on yksi yöllä, kun saan ilmoituksen Clubhousen perustajien Paul Davisonin ja Rohan Sethin vetämästä keskustelusta. Aiheena on Clubhouse ja kuinka sitä käytetään.

Davison saattaa hyvinkin olla maailman ärsyttävin puhuja. Hän aloittaa jokaisen virkkeensä kuin loppusuoralle kiihdyttävä formula-auto. Jokainen lause kestää yhtä kauan kuin kestää sanoa wroooom!.

Anyone can start a room! You can be in control! You control what happens in the room! You can be the moderator! Anyone can be a moderator!

Hän kuulostaa epätoivoiselta.

Eksklusiivisuuden lisäksi käyttäjälle luvataan valtaa. Hukkuvatko viestisi Twitterissä samaan sammioon miljoonien muiden kanssa? Nyt sinäkin voit perustaa oman huoneen ja päättää, ketkä siellä puhuvat!

Yksi Suomen suosituimmista keskusteluhuoneista on Mikael Gabrielin vetämä Good Morning Finland.

Aamukahvi-tyyppisessä sessiossa keskustellaan lähinnä niitä näitä. Miten on aamu lähtenyt käyntiin, mitä päivällä tapahtuu, ja niin edelleen.

Iso osa keskustelusta on metakeskustelua Clubhousen käytöstä, mikä lienee luonnollista, kun ihmiset opettelevat sovellusta käyttämään.

Yhtenä aamuna Gabriel pohtii, että jossain vaiheessa ryhmästä voisi tehdä suljetun ja kuukausimaksullisen. Idea ei tunnu saavan kauheasti kannatusta.

Kun huhtikuun loppupuolella rajoitukset alkavat hellittää ja kevätaurinko paistaa, Clubhousessa on hyvin hiljaista. Oliko palvelu vain sulkuajan laastari sosiaalisten kontaktien puutteelle?

Siihen Clubhouse nimittäin parhaimmillaan sopii, taustalla pyöriväksi puhevirraksi tv:n ja podcastien tapaan – jos taustamelut eivät häiritse.

Ilmoitukset ovat vähentyneet tasaisesti. Jopa aiemmin säännölliset aamukahvikeskustelut ovat vähentyneet, ja niiden sijaan sovellus tarjoaa aamun virkistykseksi keskustelua nimeltään Dating Game + Shoot ur shot w/ the sexiest singles.

Seminaaripuheista suoraan jatkoille.

Jos verkostoituminen ei onnistu, voi aina yrittää kokeilla pariutumista: Onks ketään Turusta?

Kuuntele myös: Kupla-podcast: Miksi kaikki somet haluavat ääntä?

Lue myös: Nyt.fi: Clubhouse sai muut somejätit kehittämään alustojensa äänipalveluita – Twitter testaa jo omaa keskusteluhuonetta