Arkisto
2/2023
Toimittaja ja ruokakriitikko Arda Yildirim tekee tunnustuksen: hän ei osaa maustaa ruokaa. Sinappi- ja ketsuppipurkit kainalossa Yildirim pohtii, mistä suomalaisten ujo suhtautuminen maustamiseen johtuu.
Orgasmin saadessaan ihminen on haavoittuvassa tilassa, ja sitä ei miehelle sallita, kirjoittaa Joel Karppanen pornoa käsittelevässä kolumnissaan.
Kansainvälisesti äärioikeisto on viime vuosina kiinnostunut kotitekoisten aseiden rakentamisesta 3d-tulostimilla. Ylioppilaslehden tietojen mukaan trendi on saapunut myös Suomeen.
Tulevaisuuden Suomessa äänestäjiä puhutellaan yhä enemmän monikielisesti. Vaalikampanjoinnin vahtimiseksi vähintään median tulisi seurata Suomessa vähemmistökielillä käytävää keskustelua.
Vapaaehtoiset käyvät netissä meemisotaa Ukrainaan hyökännyttä Venäjää vastaan. Miten nettihuumori vaikuttaa sodankäyntiin?
Kun politiikan tärkeät sedät kokkaavat, lihassa ja rasvassa ei säästellä.
Ylioppilaslehti kysyi Helsingin yliopiston keskustakampuksella, mistä opiskelijat leikkaisivat, jos he saisivat päättää valtion budjetista.
Runoilija Atte Koskinen etsi ja löysi eduskuntapuolueiden vaalisloganeiden piilomerkitykset.
Ylioppilaslehti kysyi tarot-korttipakalta, millaiselta Suomi näyttäisi kolmen eri hallituspohjan johtamana.
Muut puolueet syyttävät perussuomalaisia rasismista. Onko suomalainen päätöksenteko muuttunut inklusiivisemmaksi, kun hallituksessa on viimeiset neljä vuotta istunut maahanmuuttomyönteisiä vasemmistopuolueita?
Opintolaina on nyt kalliimpaa kuin vuosiin ja opiskelijat velkaantuneempia kuin koskaan. Kelan opintotukiasiantuntija ei silti lämpene opetusministerin ja SYL:n ehdotukselle opintolainan korkokatosta.
Oikeassa olemista kiinnostavampaa on olla väärässä, korjata kurssiaan ja ottaa opiksi, kirjoittaa toimitussihteeri Anni Härkönen.
Siinä missä valtio inflaation ja vaalien aikaan tukee keskiluokkaisia äänestäjiä esimerkiksi energiakriisissä tai ylimääräisillä lapsilisillä, opiskelijoita tuetaan lähinnä lainahyvityksellä, kirjoittaa päätoimittaja Adile Sevimli.
Ylioppilaslehti kysyi asiattomia kysymyksiä kahdeksan eduskuntapuolueen johdolta.
Ylioppilaslehti esitti asiattomia kysymyksiä kahdeksan eduskuntapuolueen johdolle. Näin kysymyksiin vastasi kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen.
Ylioppilaslehti esitti asiattomia kysymyksiä kahdeksan eduskuntapuolueen johdolle. Näin kysymyksiin vastasi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.
Ylioppilaslehti esitti asiattomia kysymyksiä kahdeksan eduskuntapuolueen johdolle. Näin kysymyksiin vastasi sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen.
Ylioppilaslehti esitti asiattomia kysymyksiä kahdeksan eduskuntapuolueen johdolle. Näin kysymyksiin vastasi rkp:n varapuheenjohtaja Henrik Wickström.
Ylioppilaslehti esitti asiattomia kysymyksiä kahdeksan eduskuntapuolueen johdolle. Näin kysymyksiin vastasi vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo vastaukset.
Ylioppilaslehti esitti asiattomia kysymyksiä kahdeksan eduskuntapuolueen johdolle. Näin kysymyksiin vastasi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Ylioppilaslehti esitti asiattomia kysymyksiä kahdeksan eduskuntapuolueen johdolle. Näin kysymyksiin vastasi liike nytin puheenjohtaja Harry 'Hjallis' Harkimo.
Ylioppilaslehti esitti asiattomia kysymyksiä kahdeksan eduskuntapuolueen johdolle. Näin niihin vastasi keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.
Ukrainan sodan alettua Suomeen on saapunut ainakin 50 000 ukrainalaista. Heille tarjottu apu on tarkoitettu tilapäiseksi. Mitä heille tapahtuu, kun sota jatkuu?
Runoja ja novelleja kirjoittaneen Harry Salmenniemen esikoisromaani Varjotajunta parodioi autofiktiota ja kaavamaista kulttuurijournalismia.