Minkälainen velkakello olohuoneesi seinällä tikittää, Elina Valtonen?

Ylioppilaslehti esitti asiattomia kysymyksiä kahdeksan eduskuntapuolueen johdolle. Näin kysymyksiin vastasi kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen.

T:Teksti:

|

K:K: Eduskunta

Tervetuloa Ylioppilaslehden aikakoneeseen! On vuosi 2024 ja kokoomus on juuri valinnut historiansa ensimmäisen naispuheenjohtajan puoluekokouksessaan Tampereella. Onneksi olkoon! Miltä nyt tuntuu? 

Olette varmaan soittanut väärään numeroon. 

Viimeaikaista feministisempi imago ei varmaan olisi kokoomukselle pahitteeksi, vai mitä veikkaat? 

Kokoomus on yksilöiden puolue, ja sukupuoli on yksi ominaisuus, joka meillä kaikilla on. 

Asteikolla 1–10, kuinka huojentunut olet siitä, että pääsit Wille Rydmanista eroon? 

Wille Rydman teki omat päätöksensä, ja toivotan hänelle kohtuullista vaalimenestystä. 

Et kuitenkaan liiallista? 

No toistanko sen, mitä sanoin.

Ei tarvitse toistaa. Kenet puolueestasi luovuttaisit mielelläsi seuraavaksi perussuomalaisille ja kenet ottaisit takaisin vaihdossa?

Kokoomuksessa on se hyvä puoli, että meillä on selkeä linja. Halutaan vapautta ja vastuuta ihmisille. Kaikki, jotka kokevat sen itselleen mielekkääksi, saavat liittyä joukkoon. 

Aiotteko te kokoomuksessa kohta keksiä jonkinlaisen vaaliteeman talouden puolella, vai aiotteko antaa perussuomalaisten ja demareiden päättää, miten velasta puhutaan? 

Ollaan julkaistu meidän kattava vaali- ja talousohjelma, joka johdonmukaisuudessaan pesee kilpailijoiden esitykset. Toivoisin, että demarit ja erityisesti perussuomalaiset ottaisivat laskentataulukot käteen ja näkisivät uudistamistarvetta Suomen maalle. Ja ehkä vähän valoakin, eivätkä jumittaisi tunkkaisella 70-luvulla. 

Minkälainen velkakello oman olohuoneesi seinällä tikittää?  

Mä olen laittanut sen jo kellariin, että saa öisin nukuttua. Aika harva meistä aamuisin lähtee töihin paikkaamaan kestävyysvajetta että… kyllähän meidän pitää tehdä Suomesta sellainen maa, jossa jokaisella on omat unelmat, joita tavoitella ja jossa on taloudellisesti realistista tavoittaa mitä tahansa elämässään. 

”Aika harva meistä aamuisin lähtee töihin paikkaamaan kestävyysvajetta.”

Olisiko sinulla vinkkejä veroparatiiseihin sijoittamiseen?  

(Syvä huokaus, päätteeksi naurahdus.) Kunhan noudattaa lakeja ja tekee parhaansa, niin siinä se, mutta en kyllä jakele minkäänlaisia vinkkejä. 

Eli ei moraalisia opetuksia, jos vain porsaanreikiä löytyy.  

Nooo, jos nyt mietitään tätä Lontoon kuviota, niin se on siellä täysin normaali kuvio, jota au pairista pankkiiriin käytetään. Vähän samanlainen järjestely kuin meillä Suomessa asiantuntijoiden verovähennykset, Britteinsaarilla vain toteutettu eri tavalla. Ehkä tätä ei nyt kannata rinnastaa veroparatiisikikkailuun. 

Asteikolla 1–10, kuinka paljon harmittaa, että voimaannuttavan Mimmit sijoittaa -henkisen rahapuheen onnistuivat kaupallistamaan vihertävät someinfluensserit, kuten Natalia Salmela, eikä kokoomus? 

Nolla. Mun mielestä on aivan upeeta, kuka tahansa sen kaupallistaa. Toivoisin, että suomalaiset voimaantuisivat sijoittajina, ovat sitten miehiä, naisia tai mitä hyvänsä. Ihmisillä pitäisi jäädä enemmän säästöön ja olla mahdollisuuksia sijoittaa, että saisimme laajempaa kansankapitalismia tähän maahan. 

Myös Ylioppilaslehdellä on pitkä historia voimaannuttavan rahapuheen viljelijänä ja lasikattojen rikkojana. Vuonna 2013 Ylioppilaslehden toimitus sekä kakkasi housuun bussimatkalla Turkuun että ryntäsi kommandopipoissa naisilta kiellettyyn Pörssiklubin kirjastohuoneeseen. Kuusi vuotta myöhemmin Pörssiklubi hyväksyi yhdistykseensä ensimmäiset naisjäsenet. Millaisia tasa-arvosaavutuksia kokoomus on tehnyt finanssimaailmassa? 

Viime kaudella kokoomuksen ajamana saatiin suomalaisille osakesäästötili. Erityisesti naiset lähtivät avaamaan itselleen ja mahdollisesti lähipiirilleenkin osakesäästötilejä. 

Sinut tunnetaan kovana talouskommentaattorina. Mitä mieltä olet pehmeistä arvoista?  

Se, että puhutte talouspolitiikan yhteydessä kovuudesta, kuulostaa aika pahalta. Heittäisin vastakysymyksen: Kuinka montaa miestä on pidetty kovana talouspuhujana tai talouspoliitikkona? Kymmenen vuotta sitten kehitin sellaisen perusturvamallin kuin perustili, joka on tilimuotoinen perustulo. Innovaatio, josta olen juossut ympäri maailmaa puhumassa. Mua ei ole ikinä Suomen rajojen ulkopuolella sanottu kovaksi talouspoliitikoksi. Tää on musta jännä luonnehdinta. 

Heh, lainasin tässä vain kollegoja.  

Heh heh, näinhän se menee. Jokainen journalisti on vapaa paitsi lähdekritiikkiin myös arvioimaan itse asioita. 

Touché. Jos saisit itse tässä arvioida, minkälainen talouspuhuja olet, niin miten kiteyttäisit? 

Syy, miksi olen aikanaan lähtenyt politiikkaan, on poistaa näivettymistä ja yksilötason kahleita. Täällä on parasta kulkea keskitietä. Epäonnistuminen tai onnistuminen ei ole siinä määrin sallittua kuin pitäisi. Yhteiskunnan pitäisi aina saattaa uudestaan jaloilleen, mutta ei asettaa holhoukseen. Vaurastumisen ei pitäisi olla huono asia. Siitä hyötyy koko yhteiskunta. 

Vuonna 2016 silloinen kansanedustajanne Susanna Koski sanoi Ylen haastattelussa, että riittää, kun istuu autoon tai junaan ja katsoo metsään, niin voi nähdä tekemätöntä työtä. Olen nyt katsellut metsää vuodesta 2014 saakka arviolta 100 tuntia vuodessa eli yhteensä reilut 800 tuntia, kun olen istunut junassa välillä Oulu–Helsinki, enkä ole vielä keksinyt, mitä tekemätöntä työtä siellä olisi kaltaiselleni valtiotieteiden maisterille. Journalismi on rankka ala. Voisitko auttaa minua keksimään töitä metsästä? 

Kannattaa varmaan soittaa Susanna Koskelle tässä asiassa. Kyllä fiksut, koulutetut ihmiset osaavat olla hyödyksi, ja jos joku on valmis siitä jotain korvaamaan, niin sittenhän yksilö katsoo, mihin toimeen tarttuu. Jokainen hakeutuu hommiin, joissa kokee osaamisensa parhaaksi. 

Haluaisitko lähettää terveisiä ilmastoahdistuneille yliopisto-opiskelijoille, kun me olemme kuitenkin Ylioppilaslehti?

Haluaisin tavoistani poiketen tällaisena kylmänä ja kovana akkana lähettää toivon viestin. Kovinkaan moni politiikko ei kymmenen vuotta sitten ollut tekemässä ilmastotoimia, joilla tosiasiassa on merkitystä. En anna sädekehää vihreille, jotka vastustivat ydinvoimaa viimeiseen saakka. Jos meillä ei olisi ydinvoimaa nyt, oltaisiin aika kusessa. Siinä on ollut oppitunti meille kaikille poliitikoille. Vaikka ilmaston lämpeneminen on vielä vaarallisella uralla, aavistuksen sitä on saatu hillittyä kaikissa ennusteissa. Ei kannata ahdistua paljon, koska on tärkeää, että opiskelijoilla säilyy mielen hyvinvointi ja toimintakyky, ei pelkästään opintojen ja työelämän vuoksi, vaan että elämässä on makua. 

Aiotteko auttaa opiskelijoita siinä, että ei tarvitse ahdistua vai pitääkö vain tsempata ja just do it? 

Kokoomus on vaihtoehtobudjeteissaan esittänyt vuosien rahoituksen terapiatakuulle ja siitä pidetään kiinni. Tarvitaan enemmän tilaa yksilöllisyydelle, ei pelkästään ikään kuin jollekin suvaitsemiselle, vaan että aidosti juhlitaan sitä, että me ollaan kaikki erilaisia. Yksilönvalinnoille enemmän tilaa. Uskon, että se auttaisi mielen hyvinvointiin. 

Ja viimeinen kysymys: mikä liberalismia vaivaa? 

Seksin puute. Vaikka mun mielestä siinä olisi kaikki elementit sille. Ja mun mielestä sillä on kaikki edellytykset, että sillä pelastetaan maailma.  

Lempiliberaaliseksiasento?  

Kaikki asennot, joissa voi tehdä liberaalia politiikkaa, kelpaavat mulle. 

Lue, miten muiden eduskuntapuolueiden johto vastasi Ylioppilaslehden asiattomiin kysymyksiin:

Li Andersson, vasemmistoliiton puheenjohtaja

Harry ’Hjallis’ Harkimo, liike nytin puheenjohtaja

Matias Mäkynen, sdp:n varapuheenjohtaja

Maria Ohisalo, vihreiden puheenjohtaja

Riikka Purra, perussuomalaisten puheenjohtaja

Annika Saarikko, keskustan puheenjohtaja

Henrik Wickström, rkp:n varapuheenjohtaja