Aiotko seuraavaksi hypätä konsulttibisnekseen vai tehdä gradusi valmiiksi, Li Andersson?

Ylioppilaslehti esitti asiattomia kysymyksiä kahdeksan eduskuntapuolueen johdolle. Näin kysymyksiin vastasi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

T:Teksti:

|

K:K: Eduskunta

Tervehdys, toveri Andersson.  

Terve.

Jos voisit syödä rikkaat, tarjoilisitko annoksen puolueellesi paistettuna, keitettynä, grillattuna vai raakana? 

Ei väliä, kunhan kaikille riittää tasapuolisesti ja jokainen saa riittävästi syötävää. 

Kumman suuhun tuossa tilanteessa asettaisit omenan, Harry Harkimon (tulot 215 000 euroa vuodessa) vai Arto Satosen (357 000 euroa vuodessa)?

Meille oikeudenmukainen tulonjako ei ole henkilökysymys, vaan laaja yhteiskuntapoliittinen kysymys. En lähde henkilöimään rikkaita. 

Et enää vastusta Nato-jäsenyyttä kuten ennen. Oletko takinkääntäjä? 

Tässä on tapahtunut paljon muutoksia Venäjän hyökkäyssodan myötä, ja aika suurta mielenmuutosta myös suomalaisten asenteissa ja mielipiteissä. Mielestäni on viisasta päivittää kantojaan silloin, kun asiat ympärillä muuttuvat perinpohjaisesti. Kaikki muu johtaisi täysin outoihin lopputuloksiin. 

Vieläkö kannatat Antifa:ta, kun sinulla oli läppärissä se tarrakin? 

Minä kannatan kyllä antifasismia, ja vastustan rasismia ja fasismia kaikissa muodoissa. Kyse on aatteista ja ideologioista, eikä yksittäisistä järjestöistä tai toimijoista. 

Tuleeko läppäriisi Nato-tarraa? 

Ei tule Nato-tarraa läppäriin. 

No minkä tarran laittaisit 

Itse asiassa juuri laitoin laukkuuni tarran, jonka sain Lukiolaisten liitolta. Siinä lukee, oliko se nyt ”nuorten vuoro”, liittyen eduskuntavaaleihin. Valitettavasti en ole varma, pysyykö tarra laukun pinnassa kovin hyvin kiinni, että sinänsä läppärit ovat hyvä paikka tarroja kiinnittää.  

”Ei tule Nato-tarraa läppäriin.”

Kunhan saamme Ylioppilaslehden tarrat tilattua, lähetän sinulle sellaisen, niin voit liimata sen läppäriisi. 

Kiitos, lupaan harkita.

Kritisoit Twitterissä hiljattain Ylen koulukonetta ja ojensit mediaa oikeanlaisesta tiedonvälityksestä. Opetushallitus jopa pyysi, ettei Yleisradio julkaisi koulukohtaisia tietoja. Olisiko sinulla antaa ohjeita myös Ylioppilaslehden politiikan toimitukselle? Mitä toivoisit minun jättävän tästä haastattelusta pois? 

Ei ole, enkä halua sellaisia ohjeita antaa. Minusta olisi varsin tervettä, jos myös media olisi valmis käymään julkista keskustelua liittyen uutistoiminnan eettisiin kysymyksiin. Kukaan ei ole yrittänyt estää koulukoneen julkaisupäätöstä, mutta kyse on tiedosta, joka julkaistaan ilman minkäänlaista kontekstualisointia ja ilman, että on riittävästi huolehdittu lasten yksityisyydensuojasta.

Helsingin Sanomat uutisoi juuri, että yli 90 prosenttia työttömistä on täyttänyt ”työnhakuvelvollisuutensa”, jonka langetitte heille viime vuoden toukokuussa osana ”pohjoismaista työvoimapalvelumallia”. Millaisia tsempaattisia terveisiä haluaisit lähettää työttömille? 

Lähettäisin sellaisia terveisiä, että vasemmistoliitto tulee seuraamaan erittäin tarkasti, miten mallin toimeenpano sujuu. Tämä ei ole suunta, johon haluamme työttömien palveluita kehittää, mutta pidämme kuitenkin tätä mallia varsinkin yhdistettynä siihen, että karenssit saatiin lyhenemään ja lieventymään, parempana kuin esimerkiksi leikkauksia työttömyysturvaan. 

Sanan ”nordic” lisääminen minkä tahansa työttömien kyykytyskäytännön loppuun tekee siitä yllättäen eettisen ja trendikkään, eikö vain? 

Suomi ei ole juurikaan harrastanut pohjoismaista ajattelua työllisyydenhoidossa. Siltä osin toivoisin Suomen kulkevan pohjoismaalaisempaan suuntaan, että enemmän panostettaisiin siihen, että ihmisillä on mahdollisuuksia myöskin henkilökohtaiseen tukeen ja opastukseen sekä parempia mahdollisuuksia kouluttautua. Suomessa ollaan enemmän fiksoituneita erilaisiin rankaisumekanismeihin ja karensseihin, joita nyt onneksi saatiin lievennettyä. 

Vasemmiston riveissä eduskuntaan hakee hyvätuloisia näyttelijöitä, jalkapalloilijoita ja keskusteluinfluenssereita, kuten Riku Nieminen, Timo Furuholm ja Kaarle Hurtig. Onko tarkoitus käännyttää viimeisetkin duunarit äänestämään perussuomalaisia ja houkutella heidän tilalleen keskivertowestendläisiä?

Ei. Kertoo nyt kyllä vähän toimittajan suhteellisen asenteellisesta kysymyksenasettelusta, jos otetaan muutama ehdokas vain Helsingin piirin listalta (toim. huom. Furuholm on ehdolla Varsinais-Suomen vaalipiirissä.) Meillähän on valtakunnallisesti erittäin laaja joukko esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa ja koulutuksessa työskenteleviä. Duunareita ovat myös monet kulttuurialan ammattilaiset ja tutkijat, eli ei ole myöskään fiksua määritellä duunariutta liian ahtaasti. 

Timo Furuholmin 55 tuhannen euron vuositulohin kiinnitin tässä huomiota. Kerroit vuosi sitten HS Vision haastattelussa, että tulevat eduskuntavaalit ovat viimeisesi puheenjohtajana. Aiotko hypätä konsulttibisnekseen vai tehdä gradun valmiiksi? 

Itse asiassa ajattelin tehdä graduni valmiiksi loppukevään aikana heti eduskuntavaalien jälkeen, joten vastaan: aion tehdä graduni valmiiksi. 

Sepä hienoa, sillä sen lisäksi, että olen Ylioppilaslehden politiikan erikoispäätoimittaja, olen myös valtiotieteiden maisteri ja myyn mielelläni valmennusta molempien tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Kiitos tiedosta. 

Lue, miten muiden eduskuntapuolueiden johto vastasi Ylioppilaslehden asiattomiin kysymyksiin:

Harry ’Hjallis’ Harkimo, liike nytin puheenjohtaja

Matias Mäkynen, sdp:n varapuheenjohtaja

Maria Ohisalo, vihreiden puheenjohtaja

Riikka Purra, perussuomalaisten puheenjohtaja

Annika Saarikko, keskustan puheenjohtaja

Elina Valtonen, kokoomuksen varapuheenjohtaja

Henrik Wickström, rkp:n varapuheenjohtaja