Tutkijan mukaan suomalainen yhteiskunta ei pysty vastaamaan arabiankielisten huoliin, ja Hussein al-Taeen vaalivideokohu on tästä esimerkki

Tulevaisuuden Suomessa äänestäjiä puhutellaan yhä enemmän monikielisesti. Vaalikampanjoinnin vahtimiseksi vähintään median tulisi seurata Suomessa vähemmistökielillä käytävää keskustelua.

T:Teksti:

|

K:K: Pauliina Nykänen

Kun vaaleihin oli viikko aikaa, alkoi Vantaalla ääntenkalastelu Suomen arabiankielisen vähemmistön tunteilla ja peloilla.

Sdp:n kansanedustaja Uudeltamaalta ja eduskuntavaaliehdokas Hussein al-Taee julkaisi viikonloppuna sosiaalisessa mediassa arabiankielisen videon, jolla hän vaatii muun muassa lastensuojelulainsäädännön uudistamista. Videolla hän viittaa lastensuojelun toimivan mielivaltaisesti.

”Tulee varmistaa, että tulevaisuudessa maahanmuuttajien kulttuuriset asiainhaarat otetaan Suomen lakien puitteissa tarkasti huomioon niin, että me saamme sellaisen lastensuojelulainsäädännön, joka ei ota lapsiamme huostaan mielivaltaisesti vaan ainoastaan tilanteissa, joissa huostaan otettava lapsi on todellakin vaarassa – mutta kaikki meikäläisten lapset eivät ole riskitapauksia. Nuoriamme ja perheitämme tässä maassa pelottaa”, al-Taee sanoo videollaan.

”Tämä aihe on kaikkein lähinnä sydäntäni ja toivon todella, että tuette minua siinä”, al-Taee sanoo myös.

Asiasta ovat aiemmin uutisoineet esimerkiksi Yle ja STT. 

Ulkomaalaistaustaisten vanhempien pelottelu lasten poisviemisellä on väärää tietoa, jota esimerkiksi Ruotsin viranomaiset ovat joutuneet oikomaan. Ruotsissa Shoun Islamiya -kanava on tehnyt laajamittaista disinformaatiokampanjaa, jossa maahanmuuttajaväestöä pelotellaan sillä, että muslimien lapsia kidnapataan.

Faktantarkistuspalvelu Faktabaari nosti tammikuussa esille, että myös Suomen lastensuojelusta levitetään internetissä harhaanjohtavaa tietoa arabiaksi. Faktabaarin mukaan Pohjoismaissa lastensuojeluun liittyviä harhaanjohtavia väitteitä jakavat islamistitahot. 

Esimerkiksi Tanskassa tällaista tietoa on jakanut useissa maissa kielletty Hizb ut-Tahrir -liike, joka pyrkii rakentamaan Tanskassa islamistista rinnakkaisyhteiskuntaa, kertoo Suomen Lähi-idän instituutin johtajana kesäkuussa aloittava yliopistonlehtori Susanne Dahlgren.

Dahlgrenin mukaan al-Taeelta tulisikin kysyä, miksi hän levittää sellaista ajattelua, joka kytkeytyy maahanmuuttajien sulautumista vastustavaan liikkeeseen.

”Ymmärtääkö hän, että hänen sanomansa asiat voidaan yhdistää islamistiseen, rinnakkaisyhteiskunnan luomiseen tähtäävään eristäytymispolitiikkaan?”

Hussein al-Taee kummastelee sanomistensa liittämistä liikkeen tavoitteisiin.

”Hullunkurista! Tuomitsen kaikki rinnakkaisyhteiskunnat ja kaiken tuollaisen hölynpölyn. Olen suomalainen kansanedustaja, joka on 10-vuotiaana tullut tähän maahan pakolaisleiriltä. Olen ollut tasan 30 vuotta tässä maassa ja toiminut kansanedustajana ja rauhanrakentajana. Hullu ajatus!”

Suomen irakilaisyhteisöjä tutkinut Helsingin yliopiston Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti Marko Juntunen nostaa esille al-Taeen oman vastuun, kun tämä viestii eri asioista eri kielillä.

”Äänestäjät on hyvä pitää tietoisina siitä, että hänellä on myös tällaisia mielipiteitä lastensuojelusta, eikä odottaa, että tämä jäisi pimentoon”, Juntunen sanoo.

”Al-Taee on tässä varmasti nostanut esiin sellaisia asioita, jotka huolestuttavat maahanmuuttajia.”

Hussein al-Taee kertoo, että huolet lastensuojelusta ovat kantautuneet hänelle viranomaisilta ja kansalaisilta.

”Minä käytin arabiaksi sanaa sattumanvarainen, ja sen voi myös tulkita mielivaltaiseksi. Tarkoitin sattumanvaraista”, hän sanoo. 

(toim.huom. Marko Juntusen mukaan al-Taee käytti videolla mielivaltaiseen viittaavaa arabiankielistä sanaa i’tibaatii, kun taas sattumanvarainen olisi ’ashwaii. Myös Ylen kääntäjän Sampsa Peltosen mukaan käännös ”mielivaltainen” välittää sanan merkityksen paremmin, vaikka joissain konteksteissa sanan voisi hänen mukaansa kääntää sattumanvaraiseksi.)

”Sattumanvaraisuus tulee siitä, että ihmiset kokevat sen näin, niin kantasuomalaiset kuin muutkin, jotka ovat lastensuojeluasiakkaita, sillä resurssit ovat niin niukat, että aikaa ja voimavaroja ei riitä perhepalveluista tiedottamiseen. Tämä on se mielikuva, joka ihmisillä on”, al-Taee sanoo.

Al-Taee korostaa, että viranomaiset tekevät töitä ammattietiikkansa mukaisesti eivätkä riko lakia.

”Suomessa ei missään nimessä tehdä lastensuojelupäätöksiä sattumanvaraisesti.”

Kysyttäessä, aikooko hän kertoa tämän myös arabiankieliselle väestölle arabiaksi, al-Taee vastaa ”varmasti”.

Onko al-Taee puhunut myös suomeksi sattumanvaraisuudesta lastensuojelussa?

”Olen paljon puhunut ja käyttänyt eduskunnassa puheenvuoroja liittyen lastensuojeluun. Viestini on yhdenmukainen suomeksi ja arabiaksi.”

Videolla al-Taee sanoo, että nuoriamme ja perheitämme tässä maassa pelottaa. Eikö puhe sattumanvaraisista tai mielivaltaisista huostaanotoista nimenomaan lietso pelkoa?

”Minä en hyssyttele pelkoja. Tämä on tärkeää, koska suomalaisia perheitä myös pelottaa, sillä lastensuojelun resurssit ovat niin niukat, että perhepalvelut eivät ulotu kaikkiin ihmisiin oikealla tavalla. Meillä on hyvin vähän aihealueesta uutisointia, joka tarkkaan tutkii, mitä viranomaiset sanovat tai ihmiset ajattelevat”, al-Taee sanoo.

”Videon selkeä ja avoin tarkoitus on tämä: lastensuojelulaki pitää uudistaa, siinä on liian vähän resursseja viranomaisilla toimia. Pelot hälvenevät sillä, että ihmiset saavat nähdä avoimesti, että lakia uudistetaan niin, että resurssit turvataan.”

Al-Taee kertoo olevansa tietoinen, että Suomessa leviää disinformaatiota lasten turvallisuudesta.

”Tehtäväni on oikoa väärinymmärrykset ja varmistaa, että lastensuojeluviranomaisilla on kaikki resurssit kohdata tämä. Havaintoni perustuvat ihmisten minulle kertomiin havaintoihin. Minä en anna huhuille ja tämäntyyppisille ajatuksille tilaa, vaan pyrin konsultoimaan sekä viranomaisia että yhteisöjä, jotta tilanne Suomessa olisi hyvä ja resurssit parhaassa mahdollisessa käytössä.”

”Havaintoni perustuvat ihmisten minulle kertomiin havaintoihin.”

Kysyttäessä, mitä ovat ne kulttuuriset asianhaarat tai erot, jotka lastensuojelussa pitäisi ottaa huomioon, al-Taee mainitsee ymmärryksen lisäämisen ja erityisesti kielipalvelut.

Oliko videon tarkoitus kalastella ääniä tunteita herättävällä videolla vaalien loppusuoralla?

”Kansanedustajana toimin suomalaisten parhaaksi joka vaiheessa. Lastensuojelulaki on sellainen laki, että se herättää tunteita. Aihe on tärkeä, ja sitä pitää käsitellä koko vaalikauden ajan ja jatkaa keskustelua myös ensi vaalikaudella.”

Yliopistonlehtori Susanne Dahlgren arvelee, että al-Taee yrittää saada arabiankielisillä videoilla uutta äänestäjäkuntaa liikkeelle. Helsingin Sanomissa Hussein al-Taee on nostettu esiin todennäköisesti eduskunnasta putoavien kansanedustajien joukossa. Arabiaa puhuu Suomessa äidinkielenään yli 30 000 ihmistä. 

”Kyllä sen porukan parissa kannattaa tehdä vaalityötä”, Dahlgren sanoo.

Dahlgrenin mukaan lastensuojelukysymykset ovat merkittävä huoli joidenkin Suomen arabiankielisten yhteisöjen keskuudessa. 

”Al-Taee pyrkii nyt kalastelemaan epätoivoisesti ääniä kaikkialta.”

Dahlgrenin mukaan suomalaisen yhteiskunnan pitäisi petrata siinä, miten osa arabiankielisistä vanhemmista saadaan ymmärtämään, miksi yhteiskunta puuttuu perheen sisäisiin asioihin.

”Suomenkielisten vanhempienkin on välillä vaikea sitä ymmärtää. Entä sitten, jos ei ymmärrä kieltä ja tulee sellaisesta maasta, jossa ei ole tapana, että yhteiskunta ottaa lapsen perheeltä pois lapsen suojelemiseksi?”

Kuinka hyvin suomalainen yhteiskunta sitten pystyy tällä hetkellä vastaamaan arabiankielisen yhteisön huoliin? Olemattomasti, Dahlgren vastaa.

”Siksi tarvitsemme tiedotusta ihmisten kotikielellä ja maahanmuuttajien edustajia eduskuntaan.”

Dahlgren pitää hyvänä, että suomalaisten vaalien ehdokkaat kampanjoivat myös arabiaksi.

”Jos ihmiset saa sillä äänestämään, sen parempi.”

Dahlgrenin mukaan suomalaisen yhteiskunnan pitäisi petrata siinä, miten osa arabiankielisistä vanhemmista saadaan ymmärtämään, miksi yhteiskunta puuttuu perheen sisäisiin asioihin.

Suomenkielinen media ei kuitenkaan tällä hetkellä kykene seuraamaan maan arabiankielisten yhteisöjen sosiaalisten median kanavia ja niissä käytäviä keskusteluja, saati reagoimaan huoliin, joita keskusteluissa herää. Tämän seurauksena maahanmuuttajayhteisöjen kokemukset jäävät puuttumaan julkisesta keskustelusta.

Tarve keskustelulle kuitenkin säilyy – ja kasvaa. Dahlgren uskoo, että tulevaisuudessa Suomen vaaleissa nähdään enemmän kampanjointia esimerkiksi arabiaksi ja somaliksi.

Dosentti Marko Juntunen huomauttaa, että suomalaiset elävät monikielisessä ja monivaikutteisessa yhteiskunnassa.

”Vähemmistökielellä käytävät keskustelut kertovat erilaisista jännitteistä ilmapiirissämme. Ehkä niistäkin olisi hyvä käydä keskustelua”, hän sanoo. 

Ylioppilaslehti on käyttänyt artikkelissa Ylen kääntäjältä Sampsa Peltoselta saamaansa käännöstä Hussein al-Taeen arabiankielisestä vaalivideosta.  

Oikaisu 30.3.2023: Jutussa kirjoitettiin aiemmin sana ”mielivaltainen” arabiaksi l’tibaatii. Oikea kirjoitusmuoto on i’tibaatii.