Arkisto
1/2021
Harva egyptiläinen kutsuu kevään 2011 tapahtumia arabikevääksi, kirjoittaa toimitussihteeri Sonia El Kamel.
Anne-Helen Petersen osoittaa syyttävän sormensa rakenteisiin, Eeva Kolu ei oikein mihinkään, kirjoittaa kriitikko Oskari Onninen.
Ylioppilaslehti kysyy sen, mistä valtamedia vaikenee.
Bolognan prosessilla haluttiin lisätä opiskelijoiden liikkuvuutta eri maiden välillä, mutta mutta oli ministereiden kansainvälisyysvisioilla yksi taka-ajatus: rauha.
Palstalla lähetämme ihmisille postia.
Noudatitko virallisia suosituksia? Kerro siitä Instagramissa tai Twitterissä tägäämällä @ylioppilaslehti.
Kaikki keinot työeläkejärjestelmän tasapainottamiseen ovat hankalia, mutta kallista systeemiä ei voi kaataa vain nuorten niskaan, kirjoittaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.
Työssä on on kyse myös pärjäämisen tunteesta – ja luottamuksesta siihen, että oma tekeminen ja elämä kantavat, kirjoittaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Keskustan mahdollisuudet menestyä Helsingissä ovat heikot, mutta oman ehdokkaan asettaminen on puolueelle tärkeää muista syistä.
Onko Sinulla keissi, joka kaipaa ratkaisemista? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi.
Aluksi luulen, että hongkongilaisten kissojen töppöjalkaisuus ja mutkaselkäisyys ovat niiden yksilöllisiä piirteitä. Naiivi pöhkö, moitin itseäni, kun tajuan, että kissat kuuluivat kääpiökokoiseksi jalostettuun munchkin-rotuun, kirjoittaa kirjailija Anu Kaaja esseessään.
Suolisto kiinnostaa suomalaisia, eikä ihme. Ovathan siellä toiset aivomme – ja tikittävä aikapommi. Suoliston saloista tiedetään kuitenkin vielä vähän. Onneksi lehdistö raportoi aktiivisesti, mitä oman navan takana tapahtuu.
Keskuspuistossa ja ympäri Helsinkiä rakennetaan maailman toimivinta kaupunkia, ja tulevaisuudessa vasta rakennetaankin, kun kaupungistuminen kiihtyy.
Ennen koronakriisiä "flygskam" vähensi lentämistä ainoastaan Ruotsissa, kirjoittaa Matilda Jokinen kolumnissaan.
Memmon taitavasti rytmitetyt monologit kutittelevat koko perheen nauruhermoja, kirjoittaa Juho Kankaanpää kritiikissään.
Urho Kekkonen kirjoitti Ylioppilaslehteen aktiivisesti vuosina 1927–1928.
Yliopistojen vastuu kansalliskielten elinvoimaisuudesta on erittäin suuri, sanoo Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Ulla-Maija Forsberg.
Hyyn uudessa hallituksessa ajetaan esimerkiksi automaatiojäsenyydestä luopumista.