Arkisto
2/2024
"Lukeminen siksi, että se näyttää hyvältä, on vähintään yhtä hyvä tapa lähestyä taidetta kuin oman parhaan itsensä työstäminen", kirjoittaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimli.
Suomalaisen politiikan marginaalissa, jossa väärä tieto ja salaliittoajattelu niittävät suosiota, uskonnolliset näyt limittyvät yhteiskunnallisen analyysin kanssa, kirjoittaa Ylioppilaslehden toimitussihteeri Petri Jääskeläinen.
Ylioppilaslehti on yksi Hyyn suurimmista säästökohteista. Talousarviossa muutosta perustellaan ylioppilaskunnan talouden sopeuttamistarpeella.
Arkkitehtiopiskelijat toivovat opintoihin ja alalle lisää ymmärrystä ympäristöstä.
40 vuotta sitten Jumala kertoi tukholmalaiselle metronkuljettajalle Venäjän valtaavan osan Suomesta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Suomen Nato-jäsenyys palauttivat kiinnostuksen vanhaa profetiaa kohtaan. Mitä profetiat merkitsevät nykypäivänä?
Ruotsinkielinen Suomi on meidän suomenkielisten sokea piste, kirjoittaa Tuukka Tuomasjukka kolumnissaan.
Tainnutuskehto-kirjassa eläinlääketieteellinen iskostaa opiskelijoihin maailmankuvan, jossa yksittäisen eläimen kärsimystä ei sovi nähdä.
Palstalla soitellaan.
Hallitus aikoo korottaa kirjojen arvonlisäveroa kymmenestä neljääntoista prosenttiin. Kannattaakin nauttia kirjallisuudesta vielä kun voi – jos voi. Ylioppilaslehden kriitikot luokittelivat kevään opukset lukijaa varten.
Palstalla tehdään kohderyhmäkuratoitua palvelujournalismia.
Ylioppilaslehteen etsitään uutta päätoimittajaa vuosille 2024-2026.
Lapin yliopiston ylioppilaskunta on perustanut ylioppilasmediatoimikunnan, joka selvittää journalistisen julkaisun tulevaisuutta.