Arkisto

Kansalla on kuulemma oikeustaju. Mutta kun kansalta kysyttiin sopivista rangaistuksista, tutkijakin yllättyi. Poikkeuksellisen kovia tuomioita Suomessa annetaan yhdestä rikoslajista.

Mitä voi tehdä, kun maailma tuntuu olevan täynnä typeryyttä, mutta luokkanousu sivistyseliittiin näyttää mahdottomalta? Toimittaja Tuija Siltamäki pyysi johdatusta auktoriteeteista korkeimmalta: sediltä.

Valokuvataiteilija Kastehelmi Korpijaakko ja Sydän, sydän -yhtyeen solisti ja sanoittaja Tuomas Skopa puhuvat ihmisen jalanjäljestä ja paljuista.

Ylioppilaslehden saamien tietojen mukaan yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten edustajat käyvät ahkerimmin tapaamassa kansanedustajia. Ammattikorkeakoululaisten ja ammattiin opiskelevien järjestöt tulevat selvästi jäljessä.

Vanhan valtauksesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Nykyiset parikymppiset syljeksivät kattoon ja kyynistyvät. Missä välissä nuoret menettivät uskonsa poliittiseen toimintaan?

Metsäylioppilaat viettävät ensimmäisen kesälomansa koulun penkillä. Tai oikeastaan metsässä, aikuisten kesäleirillä.

Uutisointi ilmastonmuutoksesta on joko toivotonta tai liian toiveikasta.

Mitä tapahtuu, kun milleniaalien arvot törmäävät vanhempien uskontoon?

Liberaaleilla ei ole Suomessa poliittista kotia. RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz haluaisi tarjota heille sellaisen, men det är komplicerat.

Kirjailija Johanna Sinisalo ja monialataiteilija Anssi Kasitonni pohtivat yhteiskunnallisen aktivoinnin ja sekoilun merkitystä taiteessa.

Yritimme päästä yli kiusallisuudesta ja syventyä tarinoihin kuvapankkikuvien takana.

Kuvataiteilija Eetu Kevarinmäki alkoi tutkia Facebookin aggressiivisia keskusteluja kolme vuotta sitten. Tuloksena oli joukko oivalluksia sekä Helsinkiin saapuva näyttely, jossa vihapuhujien kuvista on kadonnut inhimillisyys.

Suomi on pieni, ja vielä pienempi on suomalainen julkisuus. Kuten tunnetun mäkihyppääjän kerrotaan sanoneen: minusta alkaa tuntua siltä, että kuulun jokaisen suomalaisen kodin perheeseen.

Julkisuuden henkilöt määrittävät, mistä puhumme. Toisaalta julkisuus määrittää heitä. He ovat roolihahmoja, joilta haluamme tilata sitä, mitä olemme ennenkin saaneet. Saamme sellaisen julkisuuden – ja julkkikset – kuin ansaitsemme.

Ranskalainen filosofi Guy Debord (1931-1994) puhuisi spektaakkelista, jossa suhteemme ihmisiin on muuttunut suhteeksi ihmisten kuviin. Sitten hän poistaisi Instagramin puhelimestaan.

Säilöimme vahakabinettiin kuusi henkilöä, jotka tällä hetkellä tiivistävät suomalaisen julkisuuden. Olkaa hyvä, jälkipolvet: Suomi vuonna 2017 on langennut maitopoika, trikoihin verhotut pakarat ja tolkun journalisti.

Kosovossa syntynyt kirjailija Pajtim Statovci pakeni parivuotiaana sotaa Suomeen. Pian hän alkoi uskoa, että toinen kotimaa oli juuri niin vastenmielinen kuin miltä uutiskuvissa näytti.

Tiellä sananvapauteen on otettu vuoroin edistys-, vuoroin harha-askelia. Ylioppilaslehden haastattelemat tutkijat eivät halua arvailla, millaista suomalainen sensuuri on kymmenen vuoden päästä.

Jättimäinen Iso pyörä -uudistus myllää syksyllä yliopistoa uusiksi. Ylioppilaslehti kysyi, miten muutokset vaikuttavat opiskelijoihin.

Tällä palstalla tapaamme tiedemaailman uudisraivaajia ja omien teidensä kulkijoita.

Teemu Laajasalo toivoo kirkon merkkivuonna paluuta Martti Lutherin suurimman oivalluksen ääreen.

Viime kuussa järjestetyillä Kannunvalajien kaverisitseillä huumattiin todennäköisesti kaksi opiskelijaa. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) aikoo muistuttaa järjestöjä turvallisuusohjeistuksista ennen syksyn fuksibileitä.

Vielä muutama vuosi sitten Istanbulista povattiin uutta kulttuuriväen metropolia. Nyt tilalla on pelkoa ja epävarmuutta. Ensi sunnuntain kansanäänestyksen jälkeen presidentillä saattaa olla taas enemmän valtaa.

Vaalipäivän osuminen palmusunnuntaille tarjoaa mahdollisuuksia, joihin Ylioppilaslehti ei voi olla tarttumatta.

Tuuli Kamppila on politiikkaan pyrkivä missi, joka ei nuorena tiennyt olevansa transsukupuolinen.

Kuntavaalien alla jokainen puolue haluaa puhua tavallisen suomalaisen suulla. Ylioppilaslehti etsi Suomen tavallisimman kunnan ja kysyi, mitä sen asukkaat itse haluaisivat sanoa.

Kiinan kansantasavalta sai oman jääkiekkojoukkueensa KHL-liigaan viime vuonna. Jos valtio onnistuu tavoitteessaan, ovat kiinalaiset viiden vuoden kuluttua lätkäkansaa.