Kun olin viisitoista, erosin kirkosta ja hyvin tyytyväinen itseeni.
Suureksi harmikseni protestiksi aiottu toimi ei varsin maallisessa perheessäni herättänyt mainittavaa vastarintaa. Vainolta välttyi koulussakin. Lukuvuoden avajaisten aikaan rehtori ohjeisti kirkonmenoista kieltäytyvät pakanat katsomaan olympialaisia ja naisten painonnostoa. Lohtua marttyyriksi pyrkivän elämään toi sentään se, että elämänkatsomustiedon tunneilla joutui käymään toisessa lukiossa.
Syksyn toisen Ylioppilaslehden kansijuttu kertoo kirkkovuodesta.
Seurasimme valokuvaaja Touko Hujasen kanssa evankelis-luterilaisen kirkon toimintaa ensimmäisestä adventista kesän viimeisiin konfirmaatioihin.
Selasimme Helsingin seurakuntien tapahtumakalenteria ja etsimme mahdollisimman luterilaiselta kuulostavia tapahtumia. Helluntain Pullakirkko Hermannin diakoniatalolla, yhteislaulua Herttoniemen siirtolapuutarhassa, kirkkokahvit Teamsissa. Kävimme jumalanpalveluksissa ja ehtoollisilla ja haastattelimme pappeja, kanttoreita, suntioita ja seurakuntalaisia. Konfirmaatiota lukuun ottamatta olimme yleensä tilaisuuden ainoat alle 50-vuotiaat osallistujat.
Helluntain Pullakirkko Hermannin diakoniatalolla, yhteislaulua Herttoniemen siirtolapuutarhassa, kirkkokahvit Teamsissa.
Joistakin Helsingin kaupunginosista katsottuna voi näyttää siltä, että yhteiskunta on täysin maallistunut, mutta niin ei ole.
Vuonna 2019 julkaistun Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista uskoo Jumalaan. Rippikoulun käy edelleen yli 80 prosenttia nuorista. Raamattu on eduskunnan siteeratuin kirja. Alkot ovat helatorstaina kiinni, vaikkei kukaan tiedä, miksi.
Kirkko – tai ainakin jotkut sen osat – on monissa kysymyksissä myös edistyksellisempi kuin voisi kuvitella. Kirkkohallitus on esimerkiksi tuominnut jyrkästi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvat eheytyshoidot, joiden kriminalisointia ajava kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn. Kaikki eivät myöskään ole erityisen kiitollisia siitä brändityöstä, jota valtakunnansyyttäjän tutkintaan joutunut Päivi Räsänen on Raamattua siteeraamalla tehnyt.
Siteerauksia on paljon ja ilman disclaimereita tai sisältövaroituksia myös kirkkovuodesta kertovassa jutussa. Ylioppilaslehti ei ota kantaa siihen, miten Raamatun kertomuksiin pitäisi suhtautua. Sen sijaan suosittelen lämpimästi lukemaan Raamattua kulttuuri- ja kirjallisuushistoriallisista syistä.
Ja jos ei muuten, niin edes siksi, että tietäisi, miksi ja milloin Alko on kiinni.
Lue myös: Valittu kansa
