Sijainti oli syrjäinen ja alue huonomaineinen. Siinä se kuitenkin oli: oma tontti Helsingin Kampissa osoitteessa Kampinkatu 4–6. Vielä pitäisi rakentaa talo. Vuosi oli 1928.
Hämäläis-Osakunnassa oli haaveiltu omasta talosta jo vuosia, sillä oleskelu Uudella ylioppilastalolla oli käynyt ahtaaksi. Visioitiin, että omassa talossa olisi tilaa ”tieteellisille harrastuksille”, juhlasaleille, klubitiloille ja ravintoloille.
Taloprojektin rahankeräys sakkasi, ja jo syksyllä 1929 projektia varten perustettu taloyhtiö oli konkurssin partaalla. Lama koetteli Suomen taloutta, eivätkä pankit tohtineet antaa lainaa suuruudenhulluun hankkeeseen.
Poikkeus löytyi vuonna 1930, kun Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja J.K. Paasikivi heltyi ja myönsi lainan. (Päijäthämäläinen Paasikivi oli toiminut aiemmin osakunnan kuraattorina. Nykyään hänet tunnetaan paremmin Suomen seitsemäntenä presidenttinä.)
Talo valmistui vuonna 1931. Alueen huonomaineisuuden vuoksi osakunnassa pelättiin, haluaisiko kukaan vuokranmaksukykyinen ihminen muuttaa uusiin asuntoihin.
Yksi rohkeista oli 30-vuotias lakitieteen kandidaatti Urho Kekkonen. Hän muutti taloon heti valmistumisvuonna puolisonsa Sylvin ja parivuotiaiden kaksospoikiensa kanssa.
Hämäläisten talon alkutaival oli vaikea. Moni vuokralainen jätti vuokrat maksamatta ja sai häädön, pankki karhusi korkosaataviaan ja taloyhtiö teki jatkuvasti tappiota. Juhlatiloja ei saatu vuokrattua kannattavaan hintaan. Talvisodan pommit vaurioittivat rakennusta.
Sodanjälkeinen huvitteluaalto toi Hämäläisten taloon tuottoisia vuokralaisia, kuten paheksutun mutta suositun kabareeteatterin. Vuonna 1970 talossa avattiin anniskelu- ja tanssipaikka nimeltä Tavastia-klubi.
Joidenkin arvioiden mukaan kiinteistö ydinkeskustassa tekee Hämäläis-Osakunnasta yliopiston rikkaimman osakunnan. Ei muillakaan osakunnilla huonosti mene: esimerkiksi ruotsinkielinen Nylands nation rakennutti vuonna 1905 Kaartinkaupunkiin osakuntatalon, jossa sijaitsee nykyään perinteikäs ravintola Kaarle XII. Pohjalaisten osakuntien omistamassa, vuonna 1912 valmistuneessa Ostrobotnia-talossa (”Botta”) Etu-Töölössä on nykyään vuokralla esimerkiksi kokoomuksen puoluetoimisto.
Kekkosten perhe asui Hämäläisten talossa vuoteen 1956 saakka. Pitkä vuokrasuhde huomioitiin vuonna 1980, kun Suomen kahdeksannen presidentin syntymäpäivän kunniaksi Hämäläisten talon tienpätkä nimettiin uudelleen Urho Kekkosen kaduksi. (Kekkonen tunnetaan paremmin Ylioppilaslehden entisenä päätoimittajana.)
Lähteet:
Seppo Tamminen & Jemina Sohlstén-Nederström: Kampinkadun isäntä: Hämäläisten ylioppilassäätiö 1962–2012. (2012)
Erkki Paakkulainen: Talo sivistyksen tien varrella. Hämäläisten talo 1931–1981. (1981)
