Analyysi: Sodassa solidaarisuudellakin on rajansa 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut ihmiset tukemaan sodan uhreja ennennäkemättömällä voimalla, mutta jo aiemmin syrjään jääneet vähemmistöt jäävät edelleen vaille huomiota, kirjoittaa toimittaja Tuukka Tuomasjukka analyysissaan.

T:Teksti:

K:K: Silja Viitala

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa voimakkaasti maiden etnisiin vähemmistöihin. Venäjän vähemmistökansat ovat yliedustettuina sodassa kaatuneiden joukossa. Ukrainassa sotaa pakenevat romanit taas ovat toisen luokan pakolaisia, jotka eivät saa samaa kohtelua kuin muut ukrainalaiset. 

Vähemmistöjen asema sodan kummallakin puolella huomattiin jo keväällä hyökkäyksen käynnistyttyä. Venäjän vähemmistökansoihin erikoistuneen tutkijan ja kääntäjän Esa-Jussi Salmisen mukaan keskeisin syy Venäjän vähemmistötaustaisten sotilaiden suureen määrään sodassa on köyhyys. Sopimussotilaaksi lähteminen on tie eteenpäin syrjäseudulta. 


Myös toisenlaisia analyysejä on esitetty. Kun rintamalla kaatuvat pojat periferialta, sota voi nauttia Venäjällä suurempaa kannatusta kuin silloin, jos valtaosa heistä tulisi Moskovan ja Pietarin ympäristöstä. 

Varallisuuden puute pakottaa Venäjän vähemmistöjä sotimaan, mutta Ukrainan romanivähemmistöä se voi jopa estää lähtemästä kotimaastaan. 


Ukrainassa on arvioitu olevan jopa noin 400 000 romania eli noin prosentti maan 44 miljoonasta asukkaasta. Romaniaktivistit kentältä kertovat, että noin neljännes on lähtenyt maasta pakolaisena. Jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa romanit arvioitiin Ukrainan haavoittuvimmaksi vähemmistöksi.  


Ukrainan romaneista noin 10–20 prosentilta puuttuu henkilöpaperit, joilla he voisivat todistaa kansalaisuutensa ja asuinpaikkansa. Esimerkiksi noin 30 000:lta Ukrainan romanilta puuttuu passi. 


Ukrainasta on paettu sotaa maihin, joissa romanien asema on ollut jo ennestään huono. Samalla kun Ukrainan naapurimaat ovat ottaneet vastaan merkittävän määrän pakolaisia, sotaa pakenevia Ukrainan romaneja on kohdeltu eri tavalla kuin muita Ukrainasta tulleita. Esimerkiksi romaneille annettavan ruoan ja juoman määrää on monessa maassa rajoitettu, kun muut Ukrainasta tulleet ovat saaneet ottaa tarvitsemansa.


Euroopan neuvosto on raportoinut Ukrainasta pakenevien romanien syrjinnästä hyökkäyssodan alusta alkaen. Romaneille on medialähteiden mukaan kerrottu, kuinka he eivät ole ukrainalaisia tai pakolaisia. Puolan parlamentissa istuva äärioikeistopuolue aloitti kesäkuussa kampanjan, jossa se väitti Ukrainan romanien vievän Ukrainan pakolaisille tarkoitettua tukea. 
 
Mitä sodasta seuraa vähemmistöille? Ainakin se on herättänyt itsenäistymishaaveita ulkomailla asuvien Venäjän vähemmistökansojen edustajien parissa. Toisaalta sota voi myös hankaloittaa kulttuurin ylläpitämistä. Kärsijöihin kuuluu esimerkiksi uhanalainen karjalan kieli. Karjalaisessa yhteistyössä rahoitus toimintaan on usein tullut Suomesta ja osaajat Venäjältä. Nyt sota on katkaissut suuren osan yhteistyöstä.

 
Romanien aseman osalta on herännyt jopa toiveikkuutta. Ukrainan romanimiehet ovat osallistuneet maanpuolustukseen, minkä on kerrottu paikoin parantaneen heihin kohdistuvia asenteita. Samalla hyväksynnän on pelätty olevan vain ohimenevää. 


Ennen kaikkea sota tekee vähemmistöjen hauraan aseman näkyväksi – jos se vain halutaan nähdä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut ihmiset tukemaan sodan uhreja ennennäkemättömällä voimalla, mutta jo aiemmin syrjään jääneet vähemmistöt jäävät edelleen vaille huomiota. Sota paljastaa solidaarisuuden rajat.