Ilona Ylinampa katsoo aamulla netistä Chinese Economy -tentin kysymykset ja hauduttelee niitä työpäivän ajan. Kun pieni tytär on mennyt nukkumaan yhdeksältä, hän istahtaa koneen ääreen ja naputtelee vastaukset verkkoympäristöön. Valmista tulee parissa tunnissa, vaikka kirjoitusaikaa olisi puoleenyöhön asti. Etätentin suoritusta ei valvo kukaan. Tentaattori saa vastaukset sähköpostiinsa.
E-tentit tekevät Helsingissä asuvan Ylinampan opiskelusta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa joustavaa, kun jokaista tenttiä varten ei tarvitse matkustaa Keski-Suomeen.
”Myös tenttikirjat ovat helpommin saatavilla, kun kaikki eivät tenti samaan aikaan.”
Aikuiskasvatustieteen opiskelija Leena Könkkölä on naputellut suurimman osan tenteistään sähköisessä tenttipalvelussa Tampereen yliopistossa. Opiskelijat saavat itse valita, milloin he menevät tenttimään kameravalvottuun atk-luokkaan. Tietokone arpoo kysymykset opettajan tallentamista vaihtoehdoista.
”Tentaattorillekin on varmasti paljon mieluisampaa lukea sähköisiä vastauksia kuin tulkita suttuisia konseptiesseitä”, Könkkölä arvelee.
Soittokierros tiedekuntiin paljastaa, että Helsingin yliopistossa tentitään sähköisesti vähän verrattuna esimerkiksi Jyväskylän ja Tampereen yliopistoihin. Tenttiakvaario-järjestelmää käyttävät Helsingissä oikeustieteen, maatalous-metsätieteen sekä bio- ja ympäristötieteen tiedekunnat. Sinne on tallennettuna 73 tenttiä. Tenttiakvaariotiloja on neljä, kaksi Porthaniassa ja kaksi Viikissä.
Sähköisten tenttien rustailu kotona ei ole Jyväskylän kauppiksen tapaan tiettävästi missään tiedekunnassa vielä mahdollista.
Valtio-opin oppiaineessa kokeiltiin pari vuotta sitten sähköistä tenttimistä. Kokeilu jäi kertaluontoiseksi, vaikka palaute oli hyvää.
”Tenttiin tarvittiin hirveä määrä valvojia, ja jokaiselle opiskelijalle oli yksilölliset kysymykset. Se meni aikamoiseksi sähläämiseksi”, valtiotieteellisen opintoasiainpäällikkö Tuula Hakkola perustelee.
Valtsikassa ei tällä hetkellä mietitä sähkötentin mahdollisuuksia, vaan keskitytään suoritusmuotojen pohtimiseen laajemmin.
”Varmaan tämä on tulevaisuutta, mutta ensin koko tiedekuntatenttijärjestelmän painoarvon tulee vähentyä”, Hakkola toteaa.
Samoilla linjoilla on myös matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Anne Palo-Kauppi.
”Olennaisempaa on kehittää osallistavaa ja ohjattua oppimista niin, että koko tentin konsepti menettää merkitystään.”
Helsingistä löytyy kuitenkin muutamia e-tenttimisen pioneereja. Pedagoginen yliopistonlehtori Viivi Virtanen on käynnistämässä sähköisiä tenttejä koskevaa kehittämishanketta bio- ja ympäristötieteellisessä. Myös käyttäytymistieteellisessä on työryhmä, joka pohtii e-tentin mahdollisuuksia. Käsityötieteen yliopistonlehtori Riikka Räisäsen kokemukset ovat pelkästään myönteisiä.
”Sähköisestä tentistä on helppo antaa opiskelijalle palautetta, mikä korostaa tentin merkitystä oppimisen kannalta.”
Helsingin yliopistosta löytyy myös konservatiivinen tiedekunta. Humanisti ilmoittautuu edelleen tiedekuntatenttiin kuorella, joka palautetaan yliopiston päärakennuksen neljännessä kerroksessa sijaitsevaan postilaatikkoon.
Sanat Sanni Koskela, kuva Otto Donner
