Opiskelija yritti erota Lapin yliopiston ylioppilaskunnasta ja vei asian oikeuteen – jäsenyys pysyy voimassa

Opiskelija on jättänyt valituslupahakemuksen ja hallintovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

T:Teksti:

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus ei vahvistanut opiskelijan eroa Lapin yliopiston ylioppilaskunnasta (Lyy). Opiskelijan jäsenyys ylioppilaskunnassa pysyy siis voimassa. 

Oikeustiedettä opiskeleva Ville Tyrväinen jätti Lapin yliopiston ylioppilaskunnalle eroilmoituksen loppuvuodesta 2020, ja ilmoitus astui voimaan alkuvuodesta 2021. Kun Lyy ja Lapin yliopisto ilmoittivat, että ne katsovat Tyrväisen olevan yhä Lyyn jäsen, Tyrväinen vei asian Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

(Ylioppilaslehti kertoi asiasta lyhyesti toukokuussa 2021.)

Tapaus pysyi vireillä reilun vuoden, kunnes hallinto-oikeus antoi asiasta päätöksen kesäkuussa 2022. Asian käsittely jatkuu ylemmässä oikeusasteessa. Tyrväinen on jättänyt valituslupahakemuksen ja hallintovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). 

Tyrväisen oikeusjuttu kytkeytyy kysymykseen siitä, miten yliopistolakia pitäisi tulkita suhteessa perustuslakiin. Kysymys on eräänlainen opiskelijapolitiikan ikuisuusaihe. Nuo kaksi lakia nimittäin molemmat ottavat kantaa pakolliseen jäsenyyteen, mutta eri tavoin.

Yliopistolain mukaan yliopisto-opiskelija kuuluu ylioppilaskuntaan, halusi hän sitä tai ei. Samaan aikaan perustuslaki kuitenkin takaa jokaiselle yhdistymisvapauden – eli oikeuden kuulua tai olla kuulumatta yhdistyksiin. Lakien hierarkiassa perustuslaki painaa enemmän kuin yliopistolaki, joten jos nämä kaksi ovat ilmeisessä ristiriidassa, perustuslaki ajaa toisen ohi. Asiassa on kuitenkin yksi mutta: Eduskunnan perustuslakivaliokunta voi linjata, että marssijärjestys on toinen, jos siihen on jokin hyväksyttävä syy.

Aiemmin perustuslakivaliokunta on näin myös linjannut. Syitä on ollut kolme. Ylioppilaskunnilla on ollut perinteisesti kaksi tärkeää tehtävää: yliopistohallintoon osallistuminen ja opiskelijaterveydenhuollon järjestäminen, kun aiemmin YTHS-maksut kerättiin opiskelijoilta ylioppilaskuntien kautta. Kolmas syy on ollut se, että asia on ollut aina näin. Asiantuntijat kutsuvat tätä perustetta ”ikimuistoisuudeksi”.

Vuosien saatossa moni asia on kuitenkin muuttunut jäsenyyskysymyksen ympärillä. Siksi kaikki eivät pidä järjestelyä enää yhtä perusteltuna kuin ennen.

Ensimmäinen keskeinen muutos tapahtui 2000-luvun alussa, kun ammattikorkeakoulujärjestelmä vakinaistettiin Suomessa. Tuolloin hallitus esitti, että samanlainen automaattinen jäsenyys ulottuisi myös ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin. Asia kuitenkin tyssäsi perustuslakivaliokuntaan.

Valiokunta katsoi, että vaikka ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat hoitavat vastaavanlaisia hallintotehtäviä kuin ylioppilaskunnat, niillä ei ole kahta muuta pakkojäsenyyden perustetta. Ne eivät kerää YTHS-maksuja, eikä ikimuistoisuus-perustettakaan ollut. Pelkästään se, että yhdistys on osa korkeakoulun hallintoa ei riittänyt perustelemaan ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien pakkojäsenyyttä. Samalla kun opiskelijakunnat jäivät ilman pakkojäsenyyttä, ylioppilaskuntien pakollinen jäsenyys jäi enää kahden perusteen varaan: YTHS-tehtävän ja ikimuistoisuuden.

Seuraava merkittävä muutos tapahtui Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella. Tuolloin hallitus päätti muuttaa tapaa, jolla YTHS-maksut kerätään opiskelijoilta. Vastuu päätettiin siirtää ylioppilaskunnilta Kelalle. Asiaa käsitellessään perustuslakivaliokunta pani kuitenkin merkille, että tehtävämuutoksen myötä ylioppilaskunnat menettäisivät jälleen yhden pakkojäsenyyden oikeuttavista perusteluista, YTHS-perusteen. Vanhoista argumenteista jäljelle oli jäämässä enää yksi, ikimuistoisuus.

Perustuslakivaliokunta totesikin, että opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) olisi tarvittaessa selvitettävä pakkojäsenyyden oikeusperustaa tässä uudessa tilanteessa. Jos lakimuutos olisi tarpeen, hallituksen olisi annettava siitä esitys, jolloin perustuslakivaliokunta voisi ottaa asiaan uudelleen kantaa. Selvityksessä kuitenkin kesti, eikä sitä annettu ennen kuin lakimuutos tuli jo voimaan tammikuussa 2021.

Lakimuutoksen voimaantulon aikoihin Ylioppilaslehti haastatteli aiheesta julkisoikeuden asiantuntijaa Pauli Rautiaista. Rautiainen kuvasi, että muutoksen myötä syntymässä oli ”aito oikeudellinen jännite”.

”Ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden perustuslainmukaisuus on tammikuun 2021 jälkeen oikeudellisesti aito tulkintakysymys”, Rautiainen sanoi.

Lue koko juttu tästä: Kun ylioppilaskunnilta poistuu ”YTHS-kortti”, automaatiojäsenyyden perusteet saattavat horjua – Asiantuntijan mukaan pian syntyy ”aito oikeudellinen jännite”

Toisin sanoen: käsillä oli tilanne, jossa lainsäätäjä ei ollut antanut tuomioistuimille yksiselitteistä raamia siitä, miten niiden pitäisi suhtautua jäsenyyden pakollisuuteen. Jos siis joku opiskelija yrittäisi lakimuutoksen jälkeen erota ylioppilaskunnasta ja veisi asian hallinto-oikeuteen, oikeus voisi katsoa, että on sen vastuulla linjata kysymyksestä – päättäjät kun eivät sitä olleet tehneet.

Vuodenvaihteessa 2020–2021 Lyyn pöydällä olikin opiskelija Ville Tyrväisen eroilmoitus, ja pian asiaa puitiin jo hallinto-oikeudessa. Lyy vaati hallinto-oikeutta hylkäämään Tyrväisen hakemuksen.

Lue myös: Ylioppilaskuntien automaatio- ja pakkojäsenyydestä on kiistelty ”aina”, mutta miksi sellainen on olemassa?

Kesäkuussa 2022 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi Tyrväisen vaatimukset. Tuomioistuin katsoi, että perustuslaissa tarkoitettua ilmeistä ristiriitaa ei ole. Se perusteli ratkaisuaan hyvin samanlaisin argumentein kuin KHO eräässä toisessa eroilmoitustapauksessa. Lokakuussa 2020 KHO antoi ratkaisun asiassa, jossa kaksi turkulaisopiskelijaa olivat yrittäneet erota Turun yliopiston ylioppilaskunnasta.

Tyrväisen mukaan KHO:n linjaus kuitenkin koskee erilaista tilannetta kuin sitä, jossa hän pyrki eroamaan ylioppilaskunnasta. Turkulaisopiskelijat pyrkivät eroamaan ylioppilaskunnasta, kun automaattista jäsenyyttä puolsi vielä ylioppilaskuntien vastuu kerätä YTHS-maksuja.

Tyrväisen mukaan YTHS-maksujen Kelalle siirtymisen myötä koossa ovat kaikki palaset, joita tarvitaan pakkojäsenyyden kaatumiseen tuomioistuimissa.

Ville Tyrväinen kertoo, että alkoi vastustaa automaatiojäsenyyttä, kun hän opiskeli aiemmin Oulun yliopistossa. Tuolloin hän oli mukana sekä Oulun kokoomusopiskelijoissa että Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa edustajistossa ja hallituksessa. Kokoomusopiskelijat ovat perinteisesti vastustaneet automaatiojäsenyyttä hanakammin kuin muut opiskelijajärjestöt, ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa automaattisesta jäsenyydestä on haluttu jopa luopua.

Tyrväisen mukaan hänen näkökulmansa on muuttunut oikeustieteeseen perehtymisen myötä. Hänestä YTHS-maksujen Kelalle siirtymisen myötä koossa ovat kaikki palaset, joita tarvitaan pakkojäsenyyden kaatumiseen tuomioistuimissa.

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Krista Perälä kertoo, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös ei yllättänyt häntä. Perälän mukaan päätös oli linjassa sekä OKM:n laatiman selvityksen että aiemman, turkulaisopiskelijoiden tapauksen ratkaisun kanssa.

”Emme nähneet tätä hallinto-oikeuden päätöstä varsinaisena käänteenä, vaan lain mukaisena tulkintana ja jatkumona aiemmalle.”

Lue lisää: OKM:n selvityksen mukaan automaatio- ja pakkojäsenyydelle yhä perusteet – asiantuntija: ”Näkemystä ei perustella mitenkään”

Perälä kertoo, että Lyyssä keskustelua asiasta kuitenkin seurataan. 

”Korviimme luonnollisesti kantautuu, mitä ylioppilasliikkeen kentällä tapahtuu automaatiojäsenyysteeman ympärillä. Nämä uutiset ovat tietenkin olennaisia ylioppilaskunnille, ja elämme ajantasaisen tiedon mukaisesti.”

Kysymys automaattisen jäsenyyden perusteista on ylioppilaskuntien tulevaisuuden kannalta merkittävä. Suomen ylioppilaskuntien liitto Syl on nostanut esiin sen, että jos jäsenyys ei olisi enää pakollinen, harvempi todennäköisesti haluaisi maksaa jäsenmaksua. Syl on esimerkiksi huomauttanut, että Ruotsissa jäsenmäärät romahtivat sen jälkeen, kun ylioppilaskunnan jäsenyys vaihtui vapaaehtoiseksi. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Hyy ilmoitti vuonna 2018, että se pyrkii luopumaan jäsenmaksuista vuoteen 2025 mennessä. 

Ylioppilaslehti kustannetaan osittain Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksuista.