Yliopistolla toimiva Finnish China Law Center “edistää Kiinan oikeuden tutkimusta” – entä miten se huomioi maan ihmisoikeusloukkaukset?

Finnish China Law Centerin johtaja kommentoi keskuksen toimintaa vain sähköpostilla ja tavalla, josta on vaikea saada tolkkua.

T:Teksti:

Helsingin yliopistossa on toiminut kahdeksan vuoden ajan kiinalaisen oikeuskulttuurin keskus.

Finnish China Law Centerin verkkosivuilla kerrotaan, että keskus edistää Kiinan oikeuden tutkimusta ja koulutusta kahdeksassa suomalaisyliopistossa. Keskuksella on tilat Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yhteydessä Porthaniassa.

Keskuksen huoneessa työskentelee ainoastaan koordinaattori. Keskuksen johtoryhmän puheenjohtajana toimii oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Pia Letto-Vanamo.

Mutta mitä keskus käytännössä tekee? Entä huomioiko se Kiinan oikeusjärjestelmän ongelmat, kuten ihmisoikeusloukkaukset?

Helsingin yliopisto työoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden professori dosentti Ulla Liukkunen kertoo, että keskus perustettiin loppuvuonna 2012. Liukkunen toimii sen johtajana.

Liukkusen mukaan keskuksen tavoite on lisätä Kiinan oikeuden ja oikeuskulttuurin tuntemusta. Liukkunen vastaa kaikkiin kysymyksiin sähköpostitse.

On liian kiire puhelimessa puhumiseen, hän viestittää. Varsinaista tutkimusta Finnish China Law Centerissä ei tehdä. Sen sijaan keskus järjestää kursseja ja tapahtumia, seminaareja ja vierailijaluentoja.

Keskuksen järjestämät tilaisuudet ovat avoimia kaikille, myös opiskelijoille. Liukkusen mukaan keskuksen perustamiseen liittyi ajatus siitä, että suomalaisten ja kiinalaisten tutkijoiden ja tutkimuslaitosten välistä “vuoropuhelua” voisi edistää yhdestä paikasta.

Sillä Liukkunen tarkoittaa tiedon jakamista erilaisista oikeusjärjestelmistä. Keskuksen rahoitus muodostuu jäsenyliopistojen jäsenmaksuista. Kaikki jäsenyliopistot maksavat keskukselle 5 000 euroa vuodessa.

Helsingin yliopiston lisäksi laitoksen kumppaniyliopistoja ovat Aaltoyliopisto, Turun yliopisto, Hanken, LUT-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Lapin yliopisto.

Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on lukuvuonna 2020–2021 neljä keskuksen järjestämää kurssia: Chinese legal system: history and presence, Business and Company law: governing economics sekä China in international organisations – transnational governance ja Corporate social responsibility and fundamental labour rights in China.

Opiskelijoille on tarjolla myös vapaaehtoistöitä kurssin muodossa. Volunteer Work in the Finnish China Law Center -kurssista saa 5–10 opintopistettä. Niiden eteen on esimerkiksi järjestettävä tilaisuuksia ja tehtävä some-postauksia, Liukkunen kertoo.

Lapin yliopistossa on puolestaan ollut vuosina 2016–2020 China Law – Basic Studies -kurssi, jonka tavoitteita kuvaillaan muun muassa näin:

“opiskelijat kykenevät muodostamaan kokonaiskuvan kiinalaisesta oikeusjärjestelmästä”.

Kiina on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista valtioista. Sitä kritisoidaan kansainvälisesti siitä, että se rikkoo ihmisoikeuksia. YK:n ihmisoikeuspaneelin mukaan Kiina pitää yli miljoonaa uiguureja salaisilla keskitysleireillä. Kaikissa maailman valtioissa – olivat ne sitten demokratioita tai diktatuureja – on sääntöjä ja määräyksiä, joiden mukaan yhteiskunnassa eletään.

Mutta onko Kiinan kontekstissa mielekästä puhua “oikeusjärjestelmästä”?

Oikeustieteen professori Teemu Ruskola Yhdysvaltojen Georgiassa sijaitsevasta Emory University -yliopistosta sanoo, ettei kysymykseen oikeusjärjestelmän olemassaolosta voi suoraan vastata sanomalla “kyllä” tai “ei”.

“Selvästi Kiinalla on sellainen, vaikkakin se on epätasaisesti kehittynyt.”

Ruskola oli perustamassa Finnish China Law Centeriä. Nykyään hän on mukana toiminnassa akatemiatutkijana.

Hänen mukaansa Kiinan oikeusjärjestelmä on kehittynyt eniten talouteen liittyvässä lainsäädännössä, mutta esimerkiksi rikosoikeudessa on parantamisen varaa. Liukkusen mukaan Kiinan oikeusjärjestelmä on vahvasti sidoksissa puoluejärjestelmään.

Osa tutkijoista ajattelee, ettei Kiinan poliittisesta ja oikeudellisesta järjestelmästä pitäisi puhua länsimaisin termein, kertoo Kiinan lainsäädäntöön perehtynyt tutkija Samuli Seppänen Hongkongin kiinalaisesta yliopistosta.

Seppänen ei ole aktiivisesti osallistunut keskuksen toimintaan, mutta on ollut mukana sen järjestämässä konferenssissa vuonna 2012. Keskustelun taustalla on hänen mukaansa ajatus siitä, että Kiinan poliittinen ja oikeudellinen järjestelmä eroaa niin paljon länsimaisesta oikeusjärjestelmästä, että länsimaiset termit voivat johtaa ulkopuolista tarkkailijaa harhaan. Seppäsen mukaan suomalaisittain oikeiden termien löytämistä hankaloittaa se, että sana “oikeus” on arvottunut.

“Jotkut ehkä kokevat, että kiinalainen oikeusprosessi esimerkiksi suosii valtiota niin paljon, ettei voi puhua suomalaisittain ‘oikeudesta’ eikä siten myöskään ‘oikeusjärjestelmästä'”

Kun johtaja Ulla Liukkuselta kysyy, miten keskus ottaa huomioon Kiinan oikeusjärjestelmän ongelmat, kuten ihmisoikeusloukkaukset, hän vastaa näin:

“Keskuksen perustamissopimuksen mukaan sen yhtenä tehtävänä on oikeusvaltiokehityksen edistäminen, ja sellaiset oikeuskysymykset, jotka liittyvät tähän, ovat esillä keskuksen toiminnoissa. Esimerkiksi äskettäin pidetyssä laajassa kansainvälisessä tapahtumassa China Law Week 2020 olivat esillä rikosoikeuden tila ja oikeuslaitoksen kehitys Kiinassa.”

Miten tapahtuma sitten käytännössä käsitteli rikosoikeuden tilaa ja oikeuslaitoksen kehitystä Kiinassa?

“Professori Kimmo Nuotio käsitteli alustuksessaan Kiinan rikosoikeutta ja professori Björn Ahl oikeuslaitosta, lisäksi tapahtuman osanottajilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä/kommentteja.”

Miten keskus käsittelee kiinalaisen oikeusjärjestelmän ongelmia, kuten esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksia? Käsittelettekö niitä? Pitäisikö niitä nostaa esiin? Käsiteltiinkö Kiinan rikosoikeuden tilaa kriittisesti China Law Week -tapahtumassa?

Näin Ulla Liukkunen vastaa kolmannella sähköpostihaastattelukierroksella:

“Tutkimuksessa tulee esille myös oikeusjärjestelmän ongelmia (China Law Center ei siis tee tutkimusta, vaan sen jäseninstituutioissa tehdään). Kiinan oikeusjärjestelmän ongelmat ja kysymys oikeuden toteutumisesta ovat tärkeä osa Kiinan oikeuden tutkimusta. Usein tutkimukseen liittyy myös kansainvälisiä kytkentöjä, esim. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa, jota itse johdin, tutkittiin työntekijöiden perusoikeuksien tilaa ja ongelmia Kiinassa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n keskeisimpien yleissopimusten (ns. ILO:n ydinsopimukset, joista Kiina on ratifioinut vain puolet) kannalta.”

Ja:

“Nuotio vertaili Suomen ja Kiinan tilannetta ja otti esille mm. globaalin WPJ Rule of Law indeksin, jossa hän kertoi Kiinalla olevan hyvin alhainen sijoitus. Hän myös selvitti, että länsimaisia odotuksia ei Kiinan oikeuden kehitys ole täyttänyt, mutta on toisaalta aikaansaatu myös sellaisia muutoksia, jotka ovat olleet kansalaisten kannalta hyödyllisiä.

Asia kunnossa.