HYYn edustajistovaalien kiistakysymykset

Edustajistovaalit ovat ovella. Näistä teemoista ehdokkaat kiistelevät.

Pakollinen jäsenmaksu

Opiskelijan on pakko kuulua ylioppilaskuntaan ja maksaa sen jäsenmaksu, jos hän haluaa opiskella Helsingin yliopistossa.

Jäsenmaksu on noussut lähes joka syksy 2000-luvulla. Tänä lukuvuonna jäsenmaksu oli 89 euroa, josta YTHS:n terveyden­hoitomaksun osuus on 42 euroa. HYYssä on Suomen kolman­neksi matalin jäsenmaksu. Vähiten maksavat Lapin yliopiston opiskelijat, jotka pulittavat tarrastaan 85 euroa. Suomen korkein maksu, 110 euroa, on Vaasan yliopistossa.

Jäsenmaksut muodostavat noin neljäsosan ylioppilaskunnan tuloista. Muita tulonlähteitä on esimerkiksi HYY-Yhtymän har­joittama liiketoiminta, kuten Kaivopihan kiinteistöjen vuokraus.

Jäsenmaksukorotukset johtuvat muun muassa siitä, että in­flaatio on nostanut ylioppilaskunnan menoja (esimerkiksi palk­koja ja vuokria), mutta HYYn toimintaa ei ole haluttu supistaa. Maksavien opiskelijoiden määrä on tutkintouudistuksen seu­rauksena vähentynyt vuodesta 2008 viidellä tuhannella.

Kaikki edustajistovaalien ryhmät vastustavat jäsenmaksuko­rotuksia. Maksun ennallaan pitäminen tai alentaminen vaatii säästöjä.

Ryhmät ovat eri mieltä siitä, mistä pitäisi säästää. Pienenne­täänkö järjestötukia, vähennetäänkö kehitysapua tai palkattujen edunvalvontasihteerien määrää sihteeristössä? Voisiko säästöjä hankkia vuokraamalla ulos ylioppilaskunnan tiloja? Tai pitäisikö HYYn myydä omaisuuttaan?

Järjestötuet

Noin 40 prosenttia HYYn budjetista menee järjestötukiin (suoraan 20 ja välillisesti esimerkiksi tilojen muodossa 19 prosenttia). Tukia jaetaan osakunnille, aine- ja tiedekunta-, harrastus- sekä poliittisil­le järjestöille. Järjestötuen lisäksi on mahdollista saada vielä lehti­tukea.

Viime budjetissa järjestötukia leikattiin 10 prosenttia. Osa halu­aisi höylätä taas.

Suuri joukko opiskelijoita maksaa jäsenmaksun, mutta jättää jär­jestötouhut väliin. Kärjistäen: rahoittavatko he järjestöaktiivien kaljailtoja?

Aine- ja tiedekuntajärjestöt järjestävät bileiden lisäksi myös fuk­sien perehdytystä, työelämätapahtumia, tieteellisiä seminaareja ja oppiaine-edunvalvontaa, joista kaljanjuonti on kaukana. Myös osa­kunnissa on harrastusjärjestöjen lisäksi paljon vapaa-ajantoimintaa: kerhoja, kuoroja ja tieteellisiä iltoja, joita rahoitetaan järjestötuella.

Ilman tukea ei olisi myöskään Ylioppilasteatteria, tukiopetusta erilaisille oppijoille tai vertaistukitoimintaa seksuaalisuutensa kanssa painiskeleville. Moni näkee, että järjestöt ovat se keino, jolla HYY tavoittaa jäsenistönsä parhaiten.

Edunvalvonta

Ylioppilaskunnan keskeinen tehtävä on pitää jäsentensä puo­lia yhteiskunnassa, esimerkiksi pohtia opintotukiasioita, seura­ta opiskelijoiden asuntotilannetta ja huolehtia opiskelijoiden asemasta yliopistohallinnossa. Uuden yliopistolain toimeenpa­no vaatii myös jatkuvaa tarkkaavaisuutta ylioppilaskunnalta.

Tällä hetkellä HYYllä on viisi edunvalvontasihteeriä. Joiden­kin mielestä se on liikaa. Edunvalvontaa tehdään myös Suomen ylioppilaskuntien liitossa. Kyseenalaistajat pelkäävät, että HYYs­sä ja SYLissä tehdään päällekkäistä edunvalvontatyötä.

SYL keskittyy kansalliseen edunvalvontaan, joten kunnalli­nen edunvalvonta jää ylioppilaskunnalle. SYL voi tehdä kansal­lisia linjauksia esimerkiksi opiskelija-asumisesta, mutta HYY-väen on lobattava pääkaupunkiseudun päättäjät näkemään opiskelijoiden asuntotilanteen karuus.

Sellaisille opiskelijoille, jotka eivät ole kiinnostuneita bileistä tai kerhoista, edunvalvonta on usein tärkein HYYn tarjoama asia. Edunvalvontaleikkausten vastustajat pelkäävät, että jos toimin­taa supistetaan, ylioppilaskunta on tällaisten opiskelijoiden sil­missä tarpeeton.

Tilat

Ylioppilaskunnalla on erinomaisia tiloja Helsingin sydämes­sä. Fuksi hakee opiskelijakorttinsa HYYn palvelutoimistosta, joka sijaitsee yhdellä Suomen parhaimmista liikepaikoista Man­nerheimintien päässä. Voisiko toimistoa tai muita HYYn toimin­toja pyörittää vaatimattomammissa tiloissa?

Entä voisiko muitakin ylioppilaskunnan vähemmälle käytöl­le jääviä tiloja vuokrata ulospäin? HYY luopuu jo Domus Acade­mican juhlatila Pohjanhovista, joka on jäänyt vähälle käytölle.

Tilojen vuokraus ulos ei ole oikotie onneen: voi mennä useita vuosia, ennen kuin uutta käyttäjää varten remontoidut tilat tuot­tavat voittoa. Sopivaa vuokralaista voi olla vaikea löytää nihke­ässä taloustilanteessa.

Edustajistoryhmissä mietitään myös, voiko HYY vuokrata tilojaan kenelle tahansa. Närää on herättänyt esimerkiksi se, että ylioppilaskunnan vuokralaisena on asevalmistaja Patria.

Saako HYY ottaa kantaa?

Vain opintotukilobbausta vai myös maailmanparannusta HYYn nimissä? Ylioppilaskunta nähdään usein kansalaisjärjestönä, joka voi opiskelijoiden nimissä ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun esimerkiksi eläkejärjestelmästä.

Viime vuosina HYY on ottanut kantaa muun muassa työelä­män reiluuteen, vastustanut Lex Nokiaa ja vaatinut autotonta keskustaa. HYY kuuluu myös Setaan.

Kuitenkin: Amnestyn tai Marttojen jäsenyys on vapaaehtois­ta, mutta jos mielii opiskella yliopistolla, voi HYYn jäsenenä pää­tyä esimerkiksi sellaisen romaneita koskevan kannanoton taak­se, jota ei ollenkaan allekirjoita.

Osa haluaisikin HYYn lopettavan esimerkiksi kehitysapua koskevien kannanottojen tekemisen opiskelijoiden nimissä ja keskittyvän vain opiskelijoiden elämää suoraan koskevaan edun­valvontaan.

Toisaalta HYY kokoaa yhteen 30 000 nuorta älykköä ja olisi sääli, jos akateemisen nuorison ääni amputoitaisiin kokonaan esimerkiksi eläke- ja kehitysapukeskustelussa.

Kunnallisvaalit

Ensi syksynä pidetään kunnallisvaalit. Uusi edustajisto tekee niitä koskevat linjauksensa lähitulevaisuudessa. Mitkä ovat hel­sinkiläisten opiskelijoiden kannat kunnallispoliittisiin kysymyk­siin? Vai pitäisikö sittenkin jättää kuntapolitikointi vähemmälle?

Ylioppilaskunnalla on kaupunkiohjelma, jossa eritellään HYYn näkemyksiä siitä, miten pääkaupunkiseudusta voisi tulla entistä viihtyisämpi, vetovoimaisempi ja toimivampi. Ylioppilaskunnalla on myös asumispoliittinen linjapaperi, jossa määritellään, millai­sia asioita HYY ajaa kaupungissa opiskelija-asumisen saralla.

Nykyisen edustajiston ja hallituksen keskuudessa vallitsee yksimielisyys siitä, että HYYn tulee ottaa kantaa kuntapoliitti­siin kysymyksiin, joista monet, kuten kaavoitus ja joukkoliiken­ne, kytkeytyvät suoraan opiskelijan arkeen.

HYY haluaa vaikuttaa asioiden poliittiseen valmisteluun. Se on pyrkinyt vaikuttamaan esimerkiksi kaavoitukseen, jotta HOAS saisi hyvin tontteja, joille se voisi rakentaa lisää opiskeli­ja-asuntoja. Ylioppilaskunta seuraa tarkasti myös poikittaisen joukkoliikenteen kehitystä. Hyvät poikittaisyhteydet helpottai­sivat sukkulointia kampusten välillä.

 

Myös näistä päätetään tulevalla edustajistokaudella

Tavoiteohjelma

Ylioppilaskunnan hallitus valmistelee ensimmäistä kertaa HYYlle tavoiteohjelmaa, jossa linjataan muun muassa edun­valvontatyön keskeisimmät tavoitteet ensi vuodelle. Tavoi­teohjelmasta keskustellaan ja päätetään ensimmäisessä ko­kouksessa. Kun HYYn hallitus kirjoittaa tammikuussa hallitusohjelmaa, sen pitää huomioida tavoiteohjelma.

Kaupunkiohjelma

Edustajisto päättää joulukuussa myös kaupunkiohjelmasta, jonka hallitus valmistelee ensi syksyn kunnallisvaaleja silmäl­lä pitäen.

Budjetti ja jäsenmaksu

Ylioppilaskunnan ensi vuoden budjetti hyväksytään joulu­kuun toisessa kokouksessa. Budjetissa päätetään konkreet­tisista säästökohteista. Kokouksessa päätetään myös ensi lukuvuoden jäsenmaksusta.

HYY-kiinteistöjen ja -yhtiöiden tavoitebudjetti

Keväällä edustajisto päättää HYY-kiinteistöjen tavoitebudje­tista, jossa määritellään tavoitteet ylioppilaskunnan yritystoi­minnalle ja esimerkiksi se, miten paljon voittoa tulisi olla jaet­tavissa aatteelliseen toimintaan eli opiskelijoiden hyväksi.

Tilinpäätöskokoukset

Kevättalvella on tilinpäätöskokous, jossa hyväksytään ylioppi­laskunnan toiminta- ja tilinpäätökset sekä myönnetään vastuu­vapaus edellisen vuoden hallitukselle. Kiinteistötalouden tilin­päätöksen yhteydessä edustajisto päättää myös voitonjaosta, eli siitä, kuinka paljon rahasta siirtyy aatteelliseen toimintaan.

Omistajastrategia

Ensi vuonna päivitetään myös HYYn omistajastrategia, jo­hon kirjataan muun muassa näkemyksiä siitä, mihin yritys­toimintaa tulevaisuudessa viedään. Se tuottaa suurimman osan HYYn tuloista, joten edustajiston on hyvä olla perillä siitä, mistä linjataan.

 

Edustajisto for dummies

Ylioppilaskunta toimii kuin Suomen valtio.

HYYn jäsenet, eli jäsenmaksun maksaneet opiskelijat, va­litsevat keskuudestaan demokraattisesti edustajistovaaleis­sa 60 hengen edustajiston, aivan kuten suomalaiset vaaleissa eduskunnan.

Edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin. Se päättää muun muassa ylioppilaskunnan talousarviosta ja asettaa tavoit­teet ylioppilaskunnan omistamille yhtiöille, kuten Unicafelle.

Edustajisto nimittää vuosittain hallituksen johtamaan yli­oppilaskunnan toimintaa. Edustajisto kokoontuu noin kerran kuukaudessa, hallitus taas viikoittain. Ylioppilaskunnan joka­päiväisestä toiminnasta, kuten esimerkiksi jäsenpalveluista ja edunvalvonnasta, huolehtii palkattu sihteeristö. Edustajiston jäsenille ei makseta palkkaa.

Edustajistovaalit pidetään joka toinen vuosi. Ensi syksynä on poikkeuksellisesti taas edustajistovaalit, jotta jatkossa ne ja hallintovaalit olisivat eri vuosina. Hallintovaaleissa vali­taan yliopiston hallinnon opiskelijajäsenet. Ne pidetään tänä syksynä 14.-15. marraskuuta.

Edustajistovaaleissa käytetään suhteellista vaalitapaa. Vaaliliiton voi muodostaa kaksi tai korkeintaan kuusikym­mentä ehdokasta. Syksyn vaaleissa vaaliliiton muodostavat esimerkiksi perussuomalaiset kolmella ehdokkaallaan. Vaali­liitot voivat muodostaa yhdessä vaalirenkaita, joissa vaaliliit­tojen tai yksittäisten ehdokkaiden enimmäismäärää ei ole rajattu. Sitoutumaton Vasemmisto ja HYYn Vihreät ovat esi­merkiksi muodostaneet syksyn vaaleissa Maailmanpyörä-vaalirenkaan, jossa on 92 ehdokasta.

Edustajistovaaleissa on mukana poliittisia (esimerkiksi Keskeiset ja Opiskelijademarit) ja puoluepoliittisesti sitoutu­mattomia ryhmiä, kuten esimerkiksi HYAL, joka ajaa aine- ja tiedekuntajärjestöjen etuja.

Näin äänestät

Jos olet maksanut ylioppilaskunnan jäsenmaksun, voit äänes­tää edustajistovaaleissa 18.-19. lokakuuta.

15 äänestyspistettä on ripoteltu neljälle eri kampukselle. Lisäksi äänioikeutta voi käyttää Helsingin yliopiston toimi­paikoissa Lahdessa ja Vaasassa. Ennakkoon voi äänestää 12.- 13. lokakuuta. Jokaisella neljästä kampuksesta on silloin ää­nestyspiste.

Ja sitten kun numero on lipukkeessa, ei muuta kuin Vanhal­le ylioppilastalolle vaalivalvojaisiin jännäämään 19. lokakuuta, miten omalle ehdokkaalle käy. Alustava vaalitulos on selvillä noin kello 23.

Keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalituloksen 27. lokakuu­ta. Uusi edustajisto aloittaa työskentelyn 1. joulukuuta.

Valtakunnallinen vaalikone avautuu osoitteessa www.edus­tajistovaalit.fi perjantaina 7. lokakuuta.

Edustajistovaaleissa ehdolla olevat ryhmät esittäytyvät. Jokainen ryhmä sai nimetä kaksi vaaliteemaa ja kommentoida kahta tärkeimmäksi kokemaansa kiistakysymystä.

1. Sitoutumaton Vasemmisto

Punavihreä opiskelijajärjestö, muodostaa HYYn Vihreiden kanssa Maailmanpyörä-vaalirenkaan.

Edaattoreita nyt 6

Ehdokkaita vaaleissa 52

Vaaliteemat

1. Hiilineutraali Helsinki ja halpoja asuntoja!

2. Opiskelijan ääni kuuluviin yh­teiskunnassa!

Kommentit kiistakysymyksiin

Edunvalvonta Edunvalvontaan panostaminen on järkevää, sillä tu­lokset vaikuttavat jokaiseen opis­kelijaan. HYYn asemaa tärkeänä kunnallispoliittisena toimijana on käytettävä kärkkäästi opiskelijan edun ajamiseen.

Kannanotto Opiskelijan elämään liittyvät muutkin kuin suoraan edun­valvonnalliset seikat. HYYllä on mah­dollisuus tuoda opiskelijan ääni esille laajasti yhteiskunnassa, tätä mahdol­lisuutta on käytettävä rohkeasti!

2. HYYn Vihreät – De Gröna vid HUS

Vihreät opiskelijat, muodostaa Si­toutumattoman Vasemmiston kans­sa Maailmanpyörä-vaalirenkaan.

Edaattoreita 6

Ehdokkaita 40

Vaaliteemat

1. Kyllä kaupunkivaikuttamiselle: Opiskelijatkin ovat kaupunkilaisia.

2. Loppu jäsenmaksun korottami­selle!

Kommentit kiistakysymyksiin

Jäsenmaksu Jäsenmaksua ei saa nostaa. Jäsenillä on maksatettu jo riittävän kauan aiemmin tehtyjä ratkaisuja, samaan aikaan kun tär­keitä jäsenpalveluita on ajettu alas. Jäsenmaksulle on saatava vastinet­ta.

Kannanotto HYY on aktiivinen yh­teiskunnallinen toimija, jota kuun­nellaan ja joka voi esimerkillään vai­kuttaa muihin. On tärkeää muun muuassa puolustaa asunnottomia ja pitää kiinni kehitysyhteistyövaroista.

3. Opiskelijademarit

Sosialidemokraattiset opiskelijat

Edaattoreita 1

Ehdokkaita 24

Vaaliteemat

1. Äänekkäämpää, poliittisempaa edunvalvontaa, koska opiskelijaa pitää puolustaa.

2. Opiskelijoiden toimeentulo pa­remmaksi, jotta voimia ei pidä ja­kaa sekä opiskeluun että työnte­koon.

Kommentit kiistakysymyksiin

Jäsenmaksu Ylioppilaskunta on jäseniä varten. Jäsenmaksujen nos­tot on pysäytettävä! Kannatamme pakkojäsenyyttä, mutta on kyse sii­tä, mitä maksulla saa. Jos kaikki vastustavat, miksi summa on aina noussut?

Järjestötuet Kun jäsenmaksua on nostettu, jäsenpalveluita on lak­kautettu. Nyt on säästettävä järjes­töistä. Tällä kaudella tekemämme säästöehdotukset herättivät eda­rissa lähinnä naurua. HYYssä jär­jestöt jylläävät.

4. HYAL

Hyal on kahdeksan eri tiedekun­nan ainejärjestöläisten sitoutuma­ton edunvalvontaryhmä.

Edaattoreita 18

Ehdokkaita 116

Vaaliteemat

1. Ylioppilaskunnan tulee näkyä opiskelijan arjessa – sillä on oltava kasvot!

2. Opiskelijoiden opinto- ja hyvin­vointipalvelut ajan tasalle ja hel­pommin saataville!

Kommentit kiistakysymyksiin

Järjestötuet HYYn olisi mahdo­tonta järjestää monipuolista toi­mintaa ilman järjestöjä. Ne tarjoa­vat ainutlaatuisen mahdollisuuden toteuttaa itseään ja kehittää työelä­mä- ja yhteiskuntavalmiuksia.

Kannanotto HYYn tulee edistää opiskelijoiden asemaa laajasti yh­teiskunnassa ja ottaa kantaa opis­kelijan asemaa koskeviin asioihin. Ylioppilaskunnan ydintehtävä on ajaa opiskelijan asiaa yliopistolla.

5. Osakuntien edustajistoryhmä

Osakuntien suuri vaalirengas

Edaattoreita 12

Ehdokkaita 161

Vaaliteemat

1. Opiskelijan hyvä arki koostuu viihtyisästä kodista, vapaa-ajasta ja rahasta kukkarossa.

2. Yhteisöllisyyttä luodaan niin jär­jestötiloissa kuin yliopiston käytä­villäkin.

Kommentit kiistakysymyksiin

Järjestötuet Järjestötuet ovat elintärkeitä HYYn järjestöille. Myös muut järjestöpalvelut (tilat, koulu­tukset, laitevuokrat) ovat tarpeelli­sia. Erilaisilla järjestöillä on erilaiset tarpeet.

Jäsenmaksu Ylioppilaskunnan pakkojäsenyys on toimivan edun­valvonnan perusedellytys. HYYn jäsenet saavat maksulla paljon pal­veluita, mutta se ei saa olla peruste holtittomalle korottamiselle.

6. HELP

Help koostuu oikeustieteen ja eri lääketieteen tiedekuntajärjestöjen sekä Tsempin vaalilistoista, sitou­tumaton.

Edaattoreita 8

Ehdokkaita 101

Vaaliteemat

1. Ylioppilaskunnan pitäisi olla avoin toimija, ei nuorisopoliitikkojen har­joitusareena.

2. HYYn talous on saatava tasapai­noon ja jatkuvat jäsenmaksukoro­tukset loppumaan.

Kommentit kiistakysymyksiin

Jäsenmaksu Jäsenmaksujen pitäi­si mennä opiskelijoiden hyväksi, joten eikö opiskelijoiden vähene­misen pitäisi myös pienentää me­noja? Näyttää siltä, että HYY käyt­tää rahojaan epäoleellisiin asioihin.

Tilat Keskustoimiston ökysijainti on malliesimerkki siitä, että HYY toimii aktiiviensa eikä jäsenistön parhaaksi. Toimisto halvempaan paikkaan ja rahat opiskelijoiden hyödyksi!

10. KD Helsingin Opiskelijat

Kristillisdemokraattiset opis­kelijat. Muodostaa Oikea suunta -vaalirenkaan kokoomusopiskeli­joiden ja keskustaopiskelijoiden kanssa.

Edaattoreita 1

Ehdokkaita 5

Vaaliteemat

1. Puhdasta ja avointa edunvalvon­taa, ei muita poliittisia kannanotto­ja jäsenten puolesta.

2. Lapsiperheellisten opiskelijoi­den opintoetuuksien ja palvelu­jen parantaminen.

Kommentit kiistakysymyksiin

Kannanotto Pakkojäsenten ääntä ei saa käyttää edes enemmistön päätöksellä kysymyksissä, jotka liittyvät arvoihin ja aatteisiin. Se kuuluu valtakunnan politiikkaan, ei ylioppilaskuntapolitiikkaan.

Järjestötuet Alkoholinkäytön vä­hentämiseen järjestötoiminnassa pitää pyrkiä kaikin keinoin. Näin suojellaan heikoimpia ihmisiä ja meille tärkeitä ihmissuhteita. Juhli­en rahoittamista tulee vähentää.

11. Svenska Nationer och Ämnesföreningar