Humanistisessa tiedekunnassa on meneillään tiukka säästökuuri. Yliopiston budjetissa tiedekuntaan lohkesi odotettua vähemmän jaettavaa. Tilanne on tiukka ainakin filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen sekä maailman kulttuurien laitoksilla.
”Vakansseja ei olla lakkauttamassa, mutta saattaa olla, että kaikkia auki olevia virkoja ei voida täyttää. Parilla laitoksella on tiukkaa”, dekaani Anna Mauranen sanoo. Määräaikaisuuksia jätetään uusimatta, eikä eläkkeelle jäävien tilalle välttämättä palkata uusia. Matkabudjeteista karsitaan.
Tarkkoja lukuja siitä, paljonko rahaa uupuu, on hänen mukaansa mahdotonta kertoa.
”Vasta ensi vuoden lopussa voidaan katsoa, paljonko jäätiin miinukselle.”
Tiedekunnassa tai laitoksilla ei tunnuta tarkalleen tietävän, mistä kehno taloustilanne johtuu.
”Pitkällä aikavälillä syynä ovat kasvaneet kustannukset kuten palkat. Niihin nähden opetusministeriön perusrahoitus on noussut vähän. Yliopisto sai myös odotettua vähemmän rahaa, kun valmistuneiden määrä on ollut aiempaa pienempi”, Mauranen sanoo.
Samaan aikaan tiedekunnassa ollaan runnomassa läpi mittavaa opiskelu-uudistusta. Jos suunnitelmat toteutuvat, tiedekunnan 80 oppiainetta yhdistetään arviolta 15-20 uudeksi opiskelukokonaisuudeksi. Samalla tiedekunta ohjeistaisi sivuainevalintoja aiempaa enemmän. Ainakin osalle opiskelukokonaisuuksista tulisi kaikille yhteiset perusopinnot.
”Nykyisin meillä on sekava valikoima. Tavoite on selkeyttää oppiaineviidakkoa ja luoda vetovoimaisia kokonaisuuksia. Uudistus on sisällöllinen, eikä se johdu taloustilanteesta”, Mauranen sanoo.
Yksittäisiä oppiaineita ei hänen mukaansa olla lakkauttamassa. Tiedekunta odottaa laitoksilta esityksiä uusiksi kokonaisuuksiksi tammikuun puoleen väliin mennessä. Uudistus astuisi voimaan syksyllä 2012.
Paine uudistukseen tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Ministeriö on linjannut, että yhden hakukohteen sisäänottomäärän tulisi olla vähintään 40 opiskelijaa. Tällä hetkellä humanistisen aineista kuusi ylittää rajan tai on lähellä sitä.
”Nyt ehdotetussa muodossa uudistus olisi katastrofaalinen”, tiedekuntajärjestö Humanisticumin opintovastaava Risto Tiihonen sanoo. Hän arvostelee etenkin hankkeesta tiedottamista.
”Tiedekunnan kanslia on antanut tietoa tipoittain. Kun asiasta ensimmäisen kerran oli puhe, muutokset vaikuttivat melko pieniltä ja sinänsä ihan järkeviltä, kuten että yritetään poistaa päällekkäisyyksiä opetuksesta. Nyt yhtäkkiä puhutaankin sivuaineoikeuksien rajaamisesta.”
Tiihonen ei niele väitettä, että uudistus parantaa työelämävalmiuksia.
”Oikeasti tässä romutetaan ne. Nimenomaan humanistien tapauksessa on järjetöntä, jos ei pysty opiskelemaan vapaasti sivuaineita.”
Myös folkloristiikan professori Lotte Tarkka arvostelee uudistusta.
”En näe uudistuksessa järkeä, enkä pidä sen perusteita uskottavina. Tässä aletaan opettaa yleistä huttua.”
Tiedekunnassa kerätään adressia humanististen aineiden resurssien ja oppiaineiden turvaamiseksi. Adressi luovutetaan yliopiston johdolle ja opetusministerille.
Humanististen aineiden tulevaisuudesta on oltu huolissaan muuallakin. Itä-Suomen yliopistossa lakkautettiin filosofia pääaineena, Vaasan yliopistossa humanistinen yhdistettiin hallintotieteelliseen. Syyksi on epäilty yliopistojen varainkeruuta ja ulkopuolisen rahoituksen merkityksen kasvua. Firmojen ei uskota olevan kiinnostuneita filosofeista ja kielitieteilijöistä.
”Yritysten rahat näyttävät muutenkin menevän Aalto-yliopistolle. Ei se ole mitenkään meiltä pois”, Mauranen sanoo.
”Säätiöt ja muut isot rahoittajat ovat päinvastoin aina suosineet humanisteja.”
Tiihosen mielestä opiskelukokonaisuusremontti on malliesimerkki siitä, millaista hallintokulttuuria yliopistouudistus toi tullessaan.
”Uudistuksen ansiosta hallinnosta piti tulla sujuvampaa. Nyt kaikki käyttävät siihen enemmän aikaa, eikä kukaan tiedä mistään mitään.”
Uudistuksella myös keskitettiin valtaa tiedekunnan johdolle. Opiskelijat ovat mukana valmistelussa, mutta dekaaneilla ja laitosjohtajilla on entistä suurempi valta määritellä keskustelun lähtökohtia ja päättää asioista itsenäisesti.
”Humanistisen tiedekunnan tilanne on hälyttävä esimerkki siitä, kuinka yliopistouudistus muutti päätöksentekoa autoritääriseen suuntaan”, Tiihonen sanoo.
Venäläinen ruletti
Humanistisen tiedekunnan vyönkiristys tuntuu folkloristiikan oppiaineessa. Viime vuonna laitoksella oli viisi työntekijää, nyt enää kolme. Eläkkeelle jäävän professorin toimi on vaakalaudalla.
”Opiskelijoiden kannalta ikävintä on, että laitoksen amanuenssin virkaa ei uusita, kun se päättyy vuodenvaihteessa”, toisen vuoden folkloristiikan opiskelija Niko Lehtiniemi sanoo. Amanuenssi antaa opinto-ohjausta, kirjaa merkinnät ja vastaa työharjoitteluista.
”Ei tämä ainakaan nopeuta valmistumista”, Lehtiniemi sanoo.
”Huolestuttavinta on, aiotaanko pienet aineet, kuten folkloristiikka, ajaa vähitellen kokonaan alas.”
Professori Lotte Tarkan mielestä tilanne on opiskelijan kannalta ”hirveä asia”.
”Yliopisto on sitoutunut antamaan opetusta, kun on heidät ottanut sisään, mutta nyt tiedossa on entistä enemmän kirjatenttejä.”
Tarkan mielestä on lyhytnäköistä, että vähennykset tehdään sen mukaan, mistä ihmisiä sattuu jäämään eläkkeelle tai työsuhde olemaan katkolla.
Eräs yliopiston työntekijä kuvailee tilannetta ”venäläiseksi ruletiksi”.
Maria Manner
Kuva Anna-Kaisa Jormanainen
Adressin humanististen aineiden puolesta voi allekirjoittaa osoitteessa https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/24514/lomake.html.
