18. lokakuuta 2018
Teksti: | Kuva: Mikko Rikala

Trumpin naisviha on näyttänyt maailmalle, kuinka seksistinen maa Yhdysvallat yhä on, kirjoittaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Susanne Salmi.

Seattleen muuton ei pitänyt olla kummoinen šokki.  

Uutta kotikaupunkiani mainostettiin Yhdysvaltain skandinaavisimpana paikkana. Helppo sopeutua! Pohjoismaalainen mielenmaisema! Suomalaisiakin löytyy, ja Nordic Museum!  

Tottahan se tavallaan oli: Seattle on paljon lähempänä pohjoista lintukotoamme kuin esimerkiksi Nashville tai Atlanta. Teknologiaskenestään tunnettu kaupunki on vankkaa demokraattien kannatusaluetta, jossa osa suojateistäkin maalataan sateenkaarilipun väreillä.  

Seattlessa opiskellessani Donald Trump vasta kisasi republikaanipuolueen presidenttiehdokkuudesta. Ahdistelusyytöksissä marinoituneen Brett Kavanaugh’n nimitys korkeimman oikeuden tuomariksi häämötti sekin vielä kaukana dystooppisessa tulevaisuudessa.  

Kampuksen arjen perusteella olisi kuitenkin voinut kuvitella toisin.  

Yhdysvalloissa koko yhteiskunta on seksismin lävistämä. Sukupuoleen perustuvat hierarkiat rehottavat etenkin työelämässä.  

1900-luvun puolivälistä jatkunut sukupuolten välinen tasa-arvokehitys on hiljattain tyssännyt. Tämä selviää Stanfordin yliopiston tuoreesta raportista, jossa tarkasteltiin muun muassa sukupuolten välistä ammatillista eriytymistä, seksuaalisen ahdistelun ja syrjinnän määrää sekä palkkaepätasa-arvoa. Samansuuntaisen havainnon teki viime vuonna Maailman talousfoorumi.  

Pohjoismaisesta näkökulmasta myös yhdysvaltalaisnaisen arki näyttää vieraalta. Illallista herraseurassa? Mies tarjoaa, oli hänellä siihen varaa tai ei. Autoa vuokraamassa? Tässä avaimet käteenne, good sir, muistattehan avata daamillenne oven.  

Tapakulttuurin siemenet kylvetään lapsuudessa, mutta viimeistään yliopistossa koko paketti sementoidaan. Sen varmistaa legendaarinen fraternity/sorority-järjestelmä, joka yhä nauttii häkellyttävän suurta suosiota.  

Suomalaisopiskelijan näkökulmasta konsepti on järjetön: nuoret laitetaan asumaan yhdessä parinkymmenen muun saman sukupuolen edustajan kanssa, ja tasaisin väliajoin pidetään yhteiset bileet, joihin naisopiskelijat varautuvat pippurisumuttein. Kasva siinä tasa-arvon kannattajaksi sitten.  

Tällainen arkipäivän seksismi on paitsi ikävää, myös kohtalokasta. Elokuussa julkaistun tutkimuksen mukaan seksismin yleisyys amerikkalaisnaisen synnyinosavaltiossa saattaa vaikuttaa hänen tuloihinsa ja menestykseensä työelämässä koko loppuiän.   

Trump ei naisvihassaan ole yksittäistapaus vaan yhdysvaltalaisen yhteiskunnan peili. Hänen suustaan tuleva törky on viimein tehnyt näkyväksi sen, mikä maassa yhä mättää.  

Marraskuisissa välivaaleissa selviää, mitä kansalaiset tästä kaikesta ajattelevat.  

New York Times uutisoi syyskuussa, että edustajainhuoneeseen ja senaattiin on ehdolla enemmän naisia kuin koskaan aikaisemmin. Pukukoppipuheet, seksiskandaalit ja aborttioikeuden kyseenalaistaminen ovat olleet monelle liikaa: nyt on pakko toimia.  

Trump saattaa lopulta olla parasta, mitä amerikkalaisnaisille on pitkään aikaan tapahtunut. Kenties neljän vuoden kärsimys petaa heille tien valoisampaan tulevaisuuteen.