20. syyskuuta 2011
Teksti:

Ruotsissa kyllästyttiin jumppajumputukseen ja alettiin ryhmäliikkua Pulpin ja Belle & Sebastianin tahdissa. Meidän pitäisi ottaa oppia.

Liikunnan pitäisi olla miellyttävä kokemus. Mutta miksi kuntoilijaa piinataan toinen toistaan kamalam­malla jumppamusiikilla?

Anteeksi vain elitismini, mutta ai­nakin minun on hyvin hankala kokea pienintäkään liikkumisen riemua, mikäli korviini kantautuu samaan ai­kaan ATC:n tai E-Typen kaltaista kammotusjytkettä, jonka olisi kaiken oikeuden ja kohtuuden nimissä pitä­nyt unohtua viime vuosituhannelle.

Ihan samalla tavalla ryhmäliikun­taa voisi harrastaa indiemmissä mu­siikkimerkeissä: kyllä Cut Copyn tai LCD Soundsystemin biisit ovat me­neviä ja rytmikkäitä siinä missä ysä­rijumputuskin.

Ja jos miettii Flow-festivaalin 16 000 kävijän päiväkapasiteettia, luulisi Helsingistä löytyvän pari jumppasalillista indiejumpasta kiin­nostuneita.

Ruotsalaiset ovat meitä edellä täs­säkin asiassa. Tukholmalaisten rie­muna on ollut jo neljän vuoden ajan indiegympa, joka on saanut alkunsa keksijäkolmikon kyllästymisestä val­litsevaan jumppamusiikki-ilmastoon.

Indiegympan nettisivuillaan jaka­mat Spotify-soittolistat osoittavat, että naapurimaassamme heilutel­laan raajoja vampireweekendien, belleandsebastianien ja pipettesien rytmittämänä. Kehittäjät Jenny Bjarnar, Sofia Lundgren ja Ellen Göransson kertovat sivuilla, että indiegympassa soitettavien biisien pitäisi täyttää tanssilattia baariolo­suhteissa. Jumppaliikkeitä kerätään kappaleiden musiikkivideoiden ko­reografioista.

Unisportin liikuntapalvelupäällik­kö Marika Lempinen kertoo, että heillä liikunnanohjaajat saavat valita tuntiensa musiikit itse, kunhan he pitävät huolen, että ne sopivat mei­ninkiin.

Ainoa poikkeus on Les Millsin bodypump, jossa on käytettävä mää­rättyjä biisejä. Muista lisenssijum­pista zumbaa varten tarjotaan neu­voa antavia levyjä, mutta varsinaisia rajoituksia ei ole.

Indiezumba tai vastaava musiikki­orientoitunut ryhmäliikuntatunti olisi täysin toteutettavissa oleva aja­tus. Missä se siis viipyy?

”Valikoimamme on tällä hetkellä sen verran laaja, että jonkun vanhan ryhmäliikuntatunnin olisi lähdettävä pois indiejumpan tieltä. Halutaan kyllä reagoida kaikkiin uusiin juttui­hin nopeasti ja ottaa ideoita harkit­tavaksi”, Lempinen sanoo.

”Lisäksi tunnin konseptointi ja ohjaajien kouluttaminen vievät aina oman aikansa.”

Pitää siis vain odottaa, milloin täällä­kin pääsisi vetämään Freeman-tyyp­piset retroverkkarit niskaan, täyttä­mään juomapullonsa gojimehulla ja hikoilemaan Pulpin tahdissa.

www.indiegympa.se

Sanat Oskari Onninen
Kuva Tuomas Kärkkäinen