Yliopistoa koskevia uutisia on nykyään outo tehdä.
Viimeisen runsaan vuoden aikana olen törmännyt monesti samaan ongelmaan: tietoa päätöksenteosta tai päätösten perusteista saa entistä nihkeämmin. Usein on hidasta selvittää, kuka asioista tietää. Joskus tuntuu, ettei sitäkään tiedä kukaan. Pienissäkin asioissa kehotetaan soittamaan dekaanille tai laitosjohtajalle. Jossain vaiheessa taisin epäillä, että tietoa pimitetään. Anteeksi jos jankkasin. Ilmeisesti olitte oikeasti pihalla.
Yliopistouudistusta harjoitellaan yhä. Niin yliopistolaki kuin -johtosääntökin jättävät monia asioita auki, ja kuten yleensä uudistuksissa, tulkinnat muodostuvat lopullisesti vasta hallintokäytäntöjen myötä.
Valtaa keskitettiin uudistuksessa yksittäisille johtajille. Ongelma on, jos myös tieto määrätään kuuluvaksi harvoihin käsiin. Yliopisto laittoi bonukset jakoon -jutussa kerrotaan, että bonuspalkkioiden jaosta on kateuden pelossa tiedotettu vain joillain laitoksilla. Henkilökunnan palkat ehdittiin jo julistaa salaisiksi. Yliopisto-lehdessä joukko professoreita arvostelee humanistisen tiedekunnan johtoa siitä, ettei rahanjaon perusteita julkisteta, eikä niitä siis voi arvioida.
Koska käytäntöjä vasta luodaan, nyt juuri on ajankohtaista perätä läpinäkyvyyttä. Toistaiseksi salaista tuntuu olevan sekin, mikä ylipäätään on salaista.
Maria Manner
Juttuun: Yliopisto laittoi bonukset jakoon
