Kuolisiko nopeammin talvivaatteissa kesällä vai kesävaatteissa talvella?
Roosa, 27
”Ihminen on biologialtaan tasalämpöinen, iholtaan lähes karvaton ja tehokkaasti hikoileva nisäkäs. Ihmisen lämmönsäätely on rakentunut oleskeluun ja työntekoon leppeän trooppisessa ilmanalassa. Alastomalle ihmiselle paras ympäristö levossa on 27–29 astetta ja ilmankosteus noin 50 prosenttia.
Ilman lihastyön aiheuttamaa syvälämpötilan nousua ihminen selviytyy 30 asteen lämpötilassa jopa kymmeniä tunteja. Paksu tai tiivis vaatetus kuitenkin nopeuttaa lämmön kerääntymistä elimistöön. Pelkkä perusaineenvaihdunta nostaa 70 kilogrammaa painavan henkilön elimistön lämpötilaa 1,2 asteella tunnissa, jos tiivis vaatetus estää lämmönluovutuksen täysin. Näin ollen, jos kriittisenä rajana pidetään sisäelinten 43 asteen lämpötilaa, henkilö selviytyisi elossa viisi tuntia täysin tiiviissä vaatetuksessa (esimerkiksi kaasunsuojapuvussa). Hieman hengittävässä talvivaatetuksessa elossa pysyttäisiin vielä pitempään.
Kesävaatteissa talvella kylmäkuolema sen sijaan tulee nopeasti, kun keho altistuu liialliselle jäähtymiselle eli hypotermialle. Koska suojaavaa vaatetusta ei ole käytännössä lainkaan, elimistön jäähtyminen hypotermiseksi on nopeaa. Lumihankeen kevyessä talvivaatetuksessa tuupertuneen elimistö jäähtyy vaaralliselle tasolle 1–2 tunnissa, ja kesävaatteissa jäähtyminen on puutteellisen suojautumisen vuoksi vielä nopeampaa. Eli kesävaatteissa talvella kuolisi nopeammin.”
Työterveyslaitoksen johtava tutkija, fysiologi Satu Mänttäri
Miksi kaikki kadulle syljeskelevät ihmiset vaikuttavat olevan miehiä?
Henrik, 29
”Miehillä on keskimäärin isommat sylkirauhaset kuin naisilla, ja heillä erittyy siten kaiken aikaa enemmän sylkeä. Muulloin kuin ruokaillessa erittyvä sylki on laadultaan sitkaampaa, ja tupakoinnilla on myös sylkeä sitkistävä vaikutus.
Vaikka syljen nieleminen ei aina tunnu miellyttävältä, tämä ei suinkaan tee syljeskelystä välttämätöntä – ei, vaikka suun eritteisiin ryittäisiin mukaan limaa kurkusta tai nenäontelon takaosasta. Paksumman ja runsaammankin eritteen voi niellä, ja näinä päivinä sivistyneeksi katsottava käytös kulttuurissamme näin edellyttääkin sukupuolesta riippumatta. Maailmanlaajuisesti syljeskelyn hyväksyttävyys ja merkitykset vaihtelevat alueittain. Yleisesti syljeskelyä ei pidetä yhtä paheksuttavana, jos syljeskelijä on mies.
Ajasta, jolloin sylkykupit olivat vielä yleisiä, ei ole Suomessakaan kuin runsaat sata vuotta. Pelko tuberkuloosin ja espanjantaudin (influenssan) leviämisestä muutti suhtautumista julkiseen syljeskelyyn.”
Hammaslääketieteen laitoksen professori Janna Waltimo-Siren, Turun yliopisto
