Olen ulospäin suuntautunut. Ahkera. Oma-aloitteinen. En pelkää uusia haasteita.
Lukeeko näin työhakemuksessasi? Ei se mitään, olet tuhansien joukossa. Hyväksi havaitun työhakemuksen ja ansioluettelon kaava on monilla sama, luonnehdintoja myöten.
1990-luvun alun lama teki työnhakijat nöyriksi. Työnantajan luokse mentiin vaatimattomina, miltei lakki kourassa.
Nykytaantuman työnhakijat haluavat erottautua tavalla tai toisella.
Erityisyyttä haetaan varsinkin valokuvissa. Niitä yhä useampi hakija lähettää hakemuksen mukaan, vaikka työnantaja ei sitä edellyttäisikään.
Facebook, Irc-galleria ja muut netin kuvapalvelut ovat jättäneet leimansa työhakemusten valokuviin. Niistä on tullut entistä rohkeampia ja epämuodollisempia.
Työnantajat kertovat, että niin sanottujen toimintakuvien määrä on noussut. Tarkkuutta vaativaa toimistotyötä saattaa hakea ilman paitaa seinäkiipeilevä nuori herra tai pipopäinen snoukkatyttö. Studiossa otetut kokovartalokuvat ovat hakemusliitteiden nouseva trendi. Lisätietoihin saatetaan laittaa linkki omaan kuvagalleriaan tai promovideoon.
Erottuvan työhakemuksen merkitys korostuu, kun taantuman aikana kilpailu työpaikoista kovenee. Erottautumisyrityksessä on kuitenkin riskinsä, muistuttavat rekrytoinnin ammattilaiset.
”Koskaan ei tiedä, millainen arvomaailma työnantajalla on. Jos kuva on vähänkin radikaali, se on aina riskinotto. Pitää olla aika varma siitä, jos hakee kuvalla erikoisuutta, sanoo Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen esimies Mika Tuuliainen.
”Vaikka jotkut ovat selvästi hakeneet vaihtoehtoja perinteiselle jakkupuvussa tai skraga kaulassa poseeraukselle, todellisuudessa edustava, cv:hen sopiva kuva on edelleen paras”, vahvistaa työnantajien mielipiteen monikansallisen konsulttiyrityksen Accenturen rekrytointipäällikkö Marko Paldanius.
Samaan aikaan sähköiset hakemukset rajoittavat erottautumispyrkimyksiä. Kun kaikilta kysytään samat kysymykset, yritetään tehdä vaikutus sanallisella kikkailulla.
”Persoonallisuus on tiettyyn rajaan asti eduksi, mutta ei enää sitten, jos hakemus on niin sanotusti liian nokkela tai liian persoonallinen”, sanoo lähes 300 kesätoimittajahakemusta läpikäynyt Iltalehden toimituspäällikkö Mikko Heino.
Millä sitten parhaat hakijat erottuvat satojen samanlaisten hakemusten massasta?
Iltalehden Heinon mielestä kyse voi olla pienestä asiasta.
”Se voi olla huumori, yksittäinen kielikuva tai asioiden tajuaminen”, Heino kertoo.
Oikeasti hyvin tehdyt, napakat hakemukset erottuvat, tiivistää yliopiston rekrypalvelujen Mika Tuuliainen.
”Sellaisen tekeminen on yllättävän vaikeaa. Tekniikka ja temput eivät auta, jos perusasiat eivät ole kondiksessa.”
Valitkaa minut, niin ette joudu pettymään! Yhteydenottoanne odottaen.
Nöyräksi vetää, mutta saattaa toimia parhaiten.
Matti Markkola
Kuvitus Tuomas Karppinen
Näin:
– Ole rehellinen. Kerro, mitä oikeasti osaat, mihin pystyt ja mitä tiedät, mutta älä liioittele.
– Tee taustatyöt. Perehdy ennalta yritykseen ja tarjottuun tehtävään, ja tuo tietämyksesi esille hakemuksessa.
– Ole tarkkana. Miten noloa on hakea duunia väärän yrityksen nimellä?
Ei näin:
– Älä ole liian rento. Lomakuva sinusta rantapallon kanssa biitsillä ei välttämättä kerro osaamisestasi.
– Säästä huumoria. Se voi olla osa persoonaasi, mutta väärinymmärryksen riski on valtava.
– Älä ammu yli. Ei kannata olla mauton heruttaja. Se voi toimia parinhaussa, mutta työpaikkaa tuskin sillä saat.
