Yliopistolain uudistus saanee taakseen eduskunnan enemmistön. Ulkopuolisten jäsenten määrä yliopistojen hallituksissa, lukukausimaksukokeilu EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille sekä virkasuhteitten muuttuminen työsuhteiksi epäilyttävät silti osaa eduskuntaryhmistä.
Näin voi päätellä vastauksista, kun Ylioppilaslehti kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta käsiteltäväksi tulleesta esityksestä uudeksi yliopistolaiksi.
Tyytyväisyys lakiin noudattaa odotetusti hallitus-oppositio-jakoa. Eniten lakiesitystä suitsuttaa lain valmistelua luotsannut kokoomus.
”Olemme uudistuksen tavoitteisiin ja kokonaisuuteen tyytyväisiä. Yliopistojen autonomiaa lisätään ja samalla tutkimuksen sekä opetuksen perusrahoitus varmistetaan”, uskoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi.
”Erityisen tyytyväisiä olemme siihen, että uudistusta on työstetty hyvin avoimessa ja vuorovaikutuksellisessa ilmapiirissä ja muun muassa ylioppilasliikkeen edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana.”
Myös hallituspuolue vihreät kertoo olevansa ”erittäin tyytyväinen” siihen, että laki on annettu eduskuntaan.
”Uudistuksessa historiallista on se, että perusrahoitukseen luodaan indeksi, joka varmistaa, ettei rahoituksen tasosta tarvitse käydä vääntöä joka vuosi erikseen”, vastaa vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki.
Oppositioryhmistä perussuomalaiset ovat tyytyväisiä siihen, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille voidaan jatkossa kokeilla lukukausimaksuja, kertoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka.
Ärhäkimmin lakia on asettunut vastustamaan vasemmistoliitto. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Annika Lapintien mukaan ryhmä on ”tyrmistynyt” lakiesityksen sisältämästä lukukausimaksukokeilusta.
”Vaikka lakia perustellaan autonomian lisäämisellä, todellisuudessa lakiesitys vaarantaa tieteen ja tutkimuksen sekä korkeimman opetuksen itsemääräämisvallan”, Lapintie uskoo.
Sosiaalidemokraatit arvostelevat lakia oppositiokumppaniaan maltillisemmin, olivathan demarit aikoinaan käynnistämässä uudistusta. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tarja Filatovin mukaan demariryhmää arveluttaa etenkin päätösvallan jakautuminen yliopiston sisällä.
”Emme hyväksy, että yliopistojen hallituksiin tuodaan ulkopuoliset enemmistöt.”
Saman asian nostavat esiin kristilliset ja perussuomalaiset.
”Yliopistojen sisäinen demokratia on tämän lakiesityksen vuoksi vaarassa, mikä tulee esille siinä, että hallituksen puheenjohtaja valitaan yliopiston ulkopuolelta”, uskoo kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Bjarne Kallis.
Hallitusten kokoonpano arveluttaa myös lakia tukevia vihreitä, joita on julkisuudessa syytetty kaksilla korteilla pelaamisesta.
”Uskon, että jos esitykseen tarvitaan muutoksia, niistä voidaan eduskunnan sivistysvaliokunnassa sopia. Se huomioon ottaen aiomme äänestää lain puolesta”, Sinnemäki kertoo.
Vasemmistoliitto sen sijaan aikoo ehdottaa, että hallitus vetäisi esityksensä pois ja valmistelisi sen uudelleen.
”Laki vaarantaa sivistysyliopiston, joka on olennaisesti ollut rakentamassa Suomea ja hyvinvointivaltiota.”
Keskustan ja Rkp:n eduskuntaryhmät eivät vastanneet kyselyyn.
Kiistele näistä!
Rahoitus
Mitä? Yliopistojen taloudellinen vastuu ja liikkumavara kasvavat. Ulkopuolisen rahoituksen kerääminen helpottuu, ja yliopistot voivat kerätä sitä omaan pääomaansa.
Puolesta Valtio kantaa jatkossakin päävastuun opetuksen ja tutkimuksen rahoituksesta. Yliopisto voi ohjata rahoitusta myös niille tieteenaloille, jotka eivät houkuttele yksityistä rahaa. Jo nyt keskimäärin kolmasosa rahoituksesta on ulkopuolista. Valtio antaa yliopistoille ensi vuoden alussa 150 miljoonaa euroa maksu-valmiuden takaamiseksi.
Vastaan Autonomia ei kasva, vaan vähenee. Ulkopuolinen rahoitus lisää tieteenalojen välistä eriarvoisuutta, uhkaa perustutkimuksen rahoitusta ja vaarantaa tutkimuksen riippumattomuuden. Valtio enää takaa yliopistojen maksuvalmiutta. Yliopisto voi ajautua konkurssiin.
Säätiömalli
Mitä? Yliopistot muuttuvat valtion tilivirastoista joko säätiöiksitai julkisoikeudellisiksi laitoksiksi. Kaksi yliopistoa on valinnut säätiömallin, Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto.
Puolesta Säätiöyliopistolla on vahva strateginen uudistumiskyky, sillä hallituksessa ei ole suoria edunsaajia, kuten henkilöstöä tai tutkinto-opiskelijoita.
Vastaan Säätiöyliopisto ei ole autonominen. Malli on perustuslain vastainen, koska yliopisto ei valitse itse hallituksensa jäseniä. Säätiön hallituksen ei tarvitse nauttia kenenkään luottamusta.
Virkasuhteet työsuhteiksi
Mitä? Yliopiston henkilöstön työnantajana ei ole jatkossa valtio, vaan yliopistot itse. Virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi.
Puolesta Yliopistot voivat harjoittaa itsenäistä henkilöstöpolitiikkaa. Yliopiston henkilöstö on työsuhteessakin yhä rikosoikeudellisessa virkavastuussa.
Vastaan Kun virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi, samalla luovutaan virkavastuusta. Opiskelijoiden oikeusturva kapenee, koska opettajat eivät olisi opinnäytetöitä arvostellessaan enää vastuussa julkiselle vallalle vaan työnantajalleen.
Lukukausimaksut
Mitä? EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille on mahdollista kokeilla lukukausimaksuja.
Puolesta Maksut edistävät kansainvälistymistä. Suomalaisten opiskelijoiden maksuton opetus ei ole vaarassa, sillä se on sovittu hallitusohjelmassa.
Vastaan Maksut asettavat EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat eriarvoiseen asemaan muihin nähden ja vaikeuttavat yliopistojen kansainvälistymistä. Lisäksi ne saattavat johtaa suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin. Hallitusohjelma vaihtuu neljän vuoden välein.
Ulkopuoliset jäsenet
Mitä? Puolet yliopiston hallituksen jäsenistä, puheenjohtaja mukaan lukien, ovat yliopiston ulkopuolisia.
Puolesta Julkisoikeudellisessa laitoksessa yliopistot valitsevat ulkopuoliset jäsenet. Yliopistot voivat valita sellaisia jäseniä kuin haluavat.
Vastaan Yliopistoyhteisön edustajat voivat jäädä äänestyksessä vähemmistöksi. Yhteisön valta yliopiston asioista vähenee.
Vallanjako
Mitä? Yliopiston kollegion toimivalta vähenee, rehtorin ja hallituksen valta kasvaa.
Puolesta Uusi vallanjako lisää yliopistojohdon strategista johtovastuuta. Rehtori toimii hallituksessa esittelijänä, ”toimitusjohtajana”. Kollegion toimivalta ei vähene, sillä nykyisin se valitsee rehtorin mutta ei hallitusta, tulevaisuudessa taas hallituksen, mutta ei rehtoria.
Vastaan Vallan keskittäminen johtajille ei sovi asiantuntijatyöhön eikä demokraattiseen yliopistoyhteisöön. Demokraattisesti pystytään johtamaan kaupunkeja, valtioitakin, miksei siis yliopistoa. Yliopistokollegion pitäisi voida sekä valita että erottaa hallitus ja rehtori. Hallituksen pitäisi vastata kollegioille myös strategisista linjauksista.
Katso eduskuntaryhmien puheenjohtajille esitetyt kysymykset
Veera Luoma-aho
Kuva Tuomas Karppinen
Perjantaina 13. maaliskuuta valtakunnallinen mielenosoitus uutta yliopistolakia vastaan. Lähtö Senaatintorilta klo 13.
