Täytyy myöntää, että olen Ylioppilaslehden Kustannus Oy:n edustajana henkilökohtaisesti ja taloudellisesti loukkaantunut valtioneuvoston esityksestä siirtää kuntavaaleja.
Tämän lehden oli tarkoitus olla Ylioppilaslehden Suuri Kuntavaalinumero. Teimme ja tilasimme enemmän tai vähemmän kuntavaaleihin liittyviä juttuja ja markkinoimme aggressiivisesti ehdokkaille mahdollisuutta ostaa vaalimainostilaa Ylioppilaslehdestä. Siirsimme jopa kevään lehtien ilmestymistä, jotta mahdollisimman moni ehdokas saisi ilmoituksensa mukaan.
Sitten siirrettiinkin kuntavaaleja.
Koronakriisin kokonaisuuden kannalta nämä vastoinkäymiset ovat toki merkitykseltään varsin vähäisiä, mutta demokratian kannalta vaalien siirto oli erittäin erikoinen episodi.
Esitys vaalien siirtämisestä tehtiin todella myöhään, alle viikko ennen alkuperäisen ehdokasasettelun päättymistä ja hieman yli kuukausi ennen varsinaista vaalipäivää. Tästä myös perustuslakivaliokunta on antanut moitteita, vaikka pitikin vaalien siirtämistä epidemiatilanteen takia välttämättömänä. Tilannekuva on muuttunut nopeasti. Vielä helmikuussa oikeusministeriö valmisteli vaaleja, ja viime lokakuussa ministeriössä oltiin sitä mieltä, että vaalit suunnitellaan turvallisiksi koronatilanteesta huolimatta.
Tilannekuvat – siinäpä muuten sana, jota kukaan ei jää kaipaamaan – tietysti muuttuvat, mutta tilannekuva jopa 11 000 päivittäisestä tartunnasta vaalien aikaan ei perustunut tietoon vaan THL:n laskuharjoitukseen hillitsemättömän epidemian eksponentiaalisesta leviämisestä.
Kaikin puolin hienosti meni sekin, kun pormestarikisan ennakkosuosikki luopui ehdokkuudesta muutamaa viikkoa ennen ehdokasasettelun päättymistä, kirjoitti syistään kryptisen kirjeen ja kieltäytyi kommentoimasta asiaa sen enempää.
Onpahan toisaalta kerrankin mielenkiintoiset kuntavaalit, eikä niitä ole vielä edes ollut.