Helsingin yliopiston ylioppilaskunta myy Uuden ja Vanhan ylioppilastalon sekä valtaosan muustakin kiinteistöomaisuudestaan.
Asiasta kerrottiin myöhään keskiviikkoiltana Hyyn 60-henkisen edustajiston ylimääräisen kokouksen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Ylioppilastalot ovat erityissuojeluksessa, joten niiden myynti vaati virallisesti edustajiston päätöksen.
Hyyn kiinteistöjä hallinnoiva Ylva-konserni on sopinut, että Vanha ja Uusi ylioppilastalo, Kaivotalo, Citytalo, Grand Hansa -hotelli, Kalevan talo ja Kaivokadun liikekiinteistöt myydään työeläkevakuuttaja Kevalle. Helsingin Sanomien tietojen mukaan kauppahinta on 187,7 miljoonaa euroa.
Kiinteistöt myydään siis noin sata miljoonaa euroa alle käyvän arvon, joka kiinteistöille määritettiin viime vuoden lopulla. Keskustakiinteistöjen arvo oli Ylvan viime vuoden tilinpäätöksen mukaan 288,4 miljoonaa euroa.
Ylvan toimitusjohtaja Mika Perkiö ei halunnut tiedotustilaisuudessa kommentoida kauppahintaa. Hänen mukaansa viimeisen vuoden aikana on käyty läpi monenlaisia vaihtoehtoja eri tahojen kanssa, mutta lopulliseen ratkaisuun päädyttiin lokakuun aikana.
”Pitkällisten neuvottelujen jälkeen kohteeksi muodostuivat lopulta kaikki keskustakiinteistöt, vaikka alun perin Vanha ylioppilastalo ei ollut mukana kokonaisuudessa”, Perkiö kertoi.
”Hyy tulee olemaan velaton ja Ylva-konserni nettovelaton, kun kaikki järjestelyt on saatu toimeenpantua.”
Tiedotustilaisuudessa Perkiöltä kysyttiin, olisiko kauppoja mitenkään ollut mahdollista lykätä, johon hän vastasi, että ”varmaan konkurssin kautta”.
”Tätä me pohdittiin kovasti ja todettiin, että meidän kannalta paras vaihtoehto on kuitenkin tämä vapaaehtoinen järjestely”, hän totesi.
Ylvan pitkään jatkuneista talousvaikeuksista on uutisoitu laajasti. Konserni teki viime vuonna 74 miljoonaa euroa tappiota ja sen korollinen nettovelka nousi 267 miljoonaan euroon. Jo viime vuoden tilinpäätöksessä todettiin, että käytännössä Ylva on konkurssiriskissä, jos se ei onnistu myymään suurta osaa kiinteistöomaisuudestaan.
Kauppojen toteuduttua Hyyn omistukseen jäävät vielä Unicafe-ravintolat sekä 61 prosenttia kolmantena ylioppilastalona tunnetusta Domus Gaudiumista, joka siirrettiin Ylva Palvelut Oy:n alle. Loput 39 prosenttia talosta omistaa jatkossakin Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiö. Hyylle jää myös Tuusulassa sijaitseva Aleksis Kiven kuolinmökki.
Keva ostaa nyt kerrotussa kokonaisuudessa Vanhan ylioppilastalon, mutta on mahdollista, että se myydään myöhemmin uudelle säätiölle ja säilytetään kulttuurikäytössä. Ylioppilaslehti uutisoi lokakuun alussa, että useista yksityisistä säätiöistä, valtiosta, Helsingin kaupungista ja Helsingin yliopistosta muodostuva uusi säätiö on kiinnostunut ostamaan Vanhan ylioppilastalon.
HS:n tietojen mukaan Ylvan on tarkoitus ensi kevääseen mennessä myydä myös jäljellä olevat Leppäsuon opiskelija-asunnot.
”Tämä on ollut todella, todella kiusallista.”
Ylioppilastaloista luopuminen tarkoittaa, että Hyyn toimintaan on luvassa suuria muutoksia.
Päätös ei ymmärrettävästi ollut helppo, vaikka edustajisto teki sen lopulta yksimielisenä. Suljetuin ovin käyty kokous kesti yhteensä yli viisi tuntia, kun edustajistolle taustoitettiin asiaa perusteellisesti ja ryhmät pitivät haikeita puheenvuoroja.
Keskiviikkoiltana yli puolenyön jatkuneessa tiedotustilaisuudessa Hyyn pääsihteeri Paula Karhunen kertoi, että vaikka päätös oli vaikea, ylioppilaskunta pystyy jatkamaan eteenpäin elinkelpoisena ja välttää konkurssin.
Käytännössä Hyy jää siirtymäajaksi Kevan vuokralaiseksi ylioppilastaloihin. Järjestöt ja Hyyn keskustoimisto muuttavat Leppäsuolle Domus Gaudiumiin ja viereiseen Mechelininkatu 3D:hen eli Kirjastotaloon. Kaikki tilat jaetaan järjestöjen kesken uudelleen, ja Uudelta ylioppilastalolta on tarkoitus muuttaa pois kevään 2026 loppuun mennessä.
Hyyn tiloja käyttävät opiskelijajärjestöt ovat viimeisen vuoden aikana olleet pitkälti mediatietojen varassa, mikä on tehnyt muutokseen varautumisesta vaikeaa. Esimerkiksi osakuntien kuraattorit ovat kertoneet olleensa pettyneitä Hyyn viestinnän vähäisyyteen ja sekavuuteen.
Ylioppilaslehti kysyi keskiviikon tiedotustilaisuudessa Karhuselta, kuinka onnistunutta Hyyn viestintä järjestöjä ja jäsenistöä kohtaan on asiassa ollut ja seisooko hän edelleen ”Hyy putoaa jaloilleen” –lausuntonsa takana.
”Onhan tämä ollut kiusallista sanoa kuusi kuukautta putkeen, että kerromme, kun meillä on kerrottavaa. Tämä on ollut todella, todella kiusallista ja ymmärrämme hyvin, että järjestöillä on ollut tukala olo, kun ei ole ollut näkyvyyttä järjestötilojen ja -tukien tulevaisuuteen. Vastuulliseen liiketoimintaan kuitenkin kuuluu liikesalaisuuksien noudattaminen”, Karhunen sanoi.
Hyyn putoamista jaloilleen hän taas puolusti sanomalla, että pääsihteerin näkökulmasta se pitää paikkansa.
”Pääsihteerille on jäämässä toimintatalous, jolla on jäsenmaksutulo käytössään, voimme jatkossakin päättää täysin siitä, mihin se käytetään. Meille on myös jäämässä oma talo, jossa on 1400 neliötä tilaa.”
Käytännössä suurin sopeutus kohdistuu järjestötiloihin.
Nyt tehdyillä kiinteistökaupoilla ei pitäisi olla vaikutusta Hyyn pakolliseen jäsenmaksuun. Pääsihteeri julkaisi torstaiaamuna budjettipohjansa, jonka perusteella jäsenmaksu tulisi olemaan ensi lukuvuonna 85 euroa, kuten nytkin.
Käytännössä talousarvioesitys on noin 85 000 euroa alijäämäinen. Alijäämä kuitenkin pystytään kattamaan Hyyn omista tilivaroista ja pääsihteeri näkee sen liittyvän väliaikaisiin kuluihin, jotka liittyvät esimerkiksi Uudelta ylioppilastalolta pois muuttamiseen. Niin sanottua sisäistä lainaa ei ole tarkoitus ottaa Ylvalta enää ensi vuodelle.
Karhusen mukaan talousarvion laadinnassa keskeisenä tavoitteena on ollut mahdollistaa ”hallittu muutos, joka syntyy ylioppilaskunnan käytössä olevien tilojen supistamisesta”. Budjetissa on haettu pieniä säästöjä sieltä täältä ja samalla Hyy valmistautuu organisaatiomuutokseen sekä toimintatalouden että Ylvan puolella.
Käytännössä suurin sopeutus kohdistuu järjestötiloihin, kun valtaosasta tiloja luovutaan ja siten vuokrakulujakaan ei synny entiseen malliin. Karhusen mukaan tavoitteena on, että järjestöt voisivat jatkossa valita, haluavatko ne ennemmin tilaa vai tukia ylioppilaskunnalta.
Ylioppilaslehden osalta pääsihteeri on huomioinut keväästä asti toimineen ”Ylkkäri-työryhmän” esityksen budjetissa sellaisenaan: tarkoitus on luopua paperilehden kotiinjakelusta ja siirtyä pelkkään kampusjakeluun sekä purkaa kustannusosakeyhtiö ja rekrytoida lehden toimitus jatkossa suoraan osaksi Hyyn toimintatalouden henkilöstöä. Vastaava malli on käytössä myös muissa ylioppilaskunnissa.
Koska Ylioppilaslehti on maksanut aiemmin Hyylle osinkoa, muutos tarkoittaisi sitä, että toimintaa olisi ensi vuoden siirtymäaikana sopeutettava noin 50 000 euron edestä ja vuodesta 2027 alkaen yhteensä 100 000 euron edestä nykytasoon verrattuna.
”Jos edustajisto haluaa pitää Ylioppilaslehden, siihen löytyy rahaa”, Karhunen kirjoittaa blogissaan.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta omistaa Ylioppilaslehteä kustantavan Ylioppilaslehden Kustannus Oy:n.
