Eteläsuomalaisen osakunnan seinällä roikkuu maalaus, jossa pukuun sonnustautunut viiksekäs herrasmies tuijottaa tuimasti suoraan katsojaan. Taulua somistaa puhekupla, jota on yritetty poistaa heikoin tuloksin.
Olen sika.
Puhekuplan eläinvertaus tuntuu osuvalta kahdesta syystä. Ensinnäkin Ernst Palmén (1916–1991) oli Eläinlääketieteellisen tiedekunnan professori. Hän ei tosin erikoistunut selkärankaisiin sorkkaeläimiin, vaan selkärangattomiin kuuluviin lajeihin.
Toiseksi Palménilla oli maine härskien ja ruokottomien juttujen kertojana, vaikka hän oli sivistynyt tutkija. Ei häntä silti sen vuoksi haukuttu siaksi.
Tauluun kirjoitettu palaute on peräisin 1960–1970-lukujen taitteesta. Tuolloin oli suunnitteilla lakimuutos, jonka mukaan jokaisella ylioppilaalla olisi yksi ääni yliopiston hallintoa valittaessa. Aiemmin äänioikeus oli vain professoreilla.
Tällainen moderni hapatus ei Palménille sopinut, sillä muutos tuntui hänestä näennäisdemokratialta. Lopulta lakisuunnitelma kaatui pitkän väännön jälkeen.
Lakimuutoskinastelun aikana tuntemattomaksi jäänyt vandaali suivaantui Palménin mielipiteisiin ja käytti sananvapauttaan Eteläsuomalaisen osakunnan tiloissa riippuvaan maalaukseen.
Palménia siaksi nimitteleminen ei hetkauttanut: tiettävästi hän otti töhritystä maalauksesta valokuvan ja jakeli siitä kopioita ympäriinsä.
Sika on viisas eläin, mutta yleensä sanaa käytetään loukkaustarkoituksessa.
Kriitikko August Ahlqvist kirjoitti Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kritiikissään vuonna 1870, miten ”luultavasti ei ole koskaan koko maailmassa painettu kirjaa, jossa olisi niin paljon haukkumasanoja, kirouksia, herjauksia ja raakoja kuvauksia kuin tässä kirjassa”.
Yksi esimerkkisanoista oli sika.
Sian lisäksi Palménia ja Kiveä yhdistää Eteläsuomalainen osakunta. Palménin maalauksen lisäksi osakunnan tiloissa möllöttää Kiven pää – ei onneksi oikea, vaan rintakuva.
Rintakuva on joutunut kokemaan kovia. Se anastettiin helmikuun alussa vuonna 2013. Varkaus sai näkyvyyttä mediassa, sillä kymmenien kilojen painoinen patsas on harvinainen ja arvokas.
Aluksi pään puuttumista ei huomattu osakunnassa. Kun tieto anastuksesta levisi mediaan, tapahtui ihme. Poika palasi kotiin taksikyydillä tuntemattoman henkilön avustamana. Joku halusi välttää mahdollisen rikosoikeudellisen vastuun.
Osakunnan kuraattori Mirja Komulainen arvioi tuolloin Ylelle, että rintakuvan vieminen saattoi tapahtua jonkin toisen osakunnan jatkoilla keksittynä päähänpistona.
Nykyään Eteläsuomalaisen osakunnan ohjeissa kehotetaan päivystysvuorossa olevaa virkailijaa tarkistamaan, että Kiven pää on paikallaan.
Julkisuuteen ei ole paljastunut, missä Kivi vietti helmikuunsa vuonna 2013. Liekö osakuntajuhlissa sikailemassa.
Lähteet:
Hannu Tarmio ja Jaakko Syrjämäki: Ernst Palmén – kuriton kansleri. Kertomus biologista, taistelijasta ja vapaaherrasta (Art House, 2002)
Ent. osakunta-aktiivin ja tulevan metsänhoitajan Riina Karvosen taustahaastattelu
Anto Leikola: Rämäpäinen vapaaherra oli heikkona hyönteisiin – kansleri Ernst Palmén hankki miljoonia tieteelle ja käännytti tarvittaessa öljytankkerit pois tieltä. Helsingin Sanomat 4.9.2002.
