Helsingin yliopiston ylioppilaskunta eli Hyy leikkaa Ylioppilaslehden rahoitusta viidenneksellä kuluvana vuonna. Edustajisto hyväksyi joulukuussa talousarvion, jossa Ylioppilaslehden rahoitus pienenee 65 000 eurolla.
Vuoden 2023 talousarviossa Ylioppilaslehdelle ja Studentbladetille annettiin yhteensä 341 000 euroa, kun vuonna 2024 summa on enää 276 000 euroa.
Ylioppilaslehti on yksi Hyyn suurimmista säästökohteista. Hyyn hallituksen puheenjohtajan Antti Kaijansinkon mukaan leikkauksista noin viidennes kohdistuu Ylioppilaslehteen. Yhteensä leikkauksia on Kaijansinkon mukaan tehty lähes 350 000 euroa.
Kaijansinkko perustelee leikkauksia Hyyn kiinteistöliiketoiminnan vaikeuksilla ja talouden laaja-alaisilla sopeutustoimilla. Lisäksi hän huomauttaa, että Ylioppilaslehdestä on säästöneuvottelujen aikaan kerrottu, että julkaisulla on ”resilienssiä” leikkauksiin.
Neuvottelujen aikaan väläyteltiin isompiakin leikkauksia. Hyyn edellinen hallitus esitti, että Ylioppilaslehdestä leikattaisiin yhteensä 100 000 euroa. Hyyn talousjohtokunta taas esitti, että Ylioppilaslehden säästöt voisivat olla 20 000 euroa nyt toteutunutta leikkausta pienemmät.
Kaijansinkko epäröi vastatessaan kysymykseen, leikataanko Ylioppilaslehden rahoitusta lisää tulevaisuudessa.
”Tuota… Ei tällä hetkellä, ei ole nähtävissä. Emme ole vielä alkaneet valmistella ensi vuoden budjettia, mutta mukana ei ole ollut sellaisia keskusteluja. Haluamme säilyttää Ylioppilaslehden aseman laadukkaana toimituksena.”
Ylioppilaslehtiä on viime vuosina lakkautettu ympäri Suomea. Viimeksi Lapin ylioppilaskunta säästi ylioppilaslehtensä hengiltä lakkauttamalla sen rahoituksen marraskuussa.
Kaijansinkon mukaan Ylioppilaslehden lakkauttaminen ei ole ollut esillä.
Leikkauksen seurauksena Ylioppilaslehti karsii henkilöstö- ja tuotantokulujaan. Syksyllä 2024 aloittavassa toimituksessa lehden kahden toimitussihteerin työaikaa vähennetään kokoaikaisesta viiden päivän työviikosta kolmipäiväiseen työviikkoon. Lisäksi lehti ilmestyy jatkossa viisi kertaa vuodessa nykyisen kuuden sijaan.
Kaijansinkko pitää leikkausten seurauksia ”todella ikävinä”. Hänen mukaansa Hyy pyrkii siihen, että Ylioppilaslehti pystyisi tarjoamaan jatkossakin laadukasta opiskelijajournalismia – mutta suhteessa siihen, millaisia resursseja Hyyllä on tarjota.
”Jos haluamme, että Ylioppilaslehti pystyy toimittamaan hyvää luettavaa ylioppilaskunnan jäsenistölle, siihen täytyy totta kai kohdentaa rahallisia resursseja ylioppilaskunnan suunnalta.”
Hyy leikkaa muualtakin. Esimerkiksi järjestölehtitukea sekä tiedekunta- ja ainejärjestöjen toiminta-avustuksia supistetaan. Lisäksi ylioppilaskunnan hallituksen jäsenmäärä pienenee kolmanneksella, millä saadaan yli 75 000 euron säästöt.
Ylioppilaslehden Kustannus oy:n asiantuntijajäsen Harri Saukkomaa sanoo, että Ylioppilaslehdessä on tähänkin asti ollut tiukkaa resursseista. Tulevaisuudessa säästöjä on hänen mukaansa vaikea löytää.
1980-luvun alussa lehden päätoimittajana toiminut Saukkomaa huomauttaa, että yhtiö on myös tehnyt tulosta, mikä näkyy yhtiön taseessa.
Tämän vuoden leikkaus on Saukkomaan mukaan lähellä maksimia. Suuremmilla leikkauksilla lehteä ei voisi pyörittää.
”Uskon, että leikkauksen jälkeen pystytään turvaamaan lehden perustehtävä. Ratkaiseva kysymys on, kuinka paljon Hyyllä on kustantajana kärsivällisyyttä ja mahdollisuuksia sijoittaa lehden kannattavaan tulevaisuuteen.”
Hyy omistaa Ylioppilaslehteä kustantavan Ylioppilaslehden Kustannus Oy:n.
