Puukko viuhuu ylioppilastalolla

Palstalla kurkistetaan yliopistoon.

T:Teksti:

|

K:K: Toivo Heinimäki

Viileä aamupäivä kesäkuun puolivälissä vuonna 1941 katkesi äkilliseen huutoon. Ääni kantautui Uuden Ylioppilastalon laajennusosassa toimivan hotelli Hansan huoneesta numero 59. 

Hotellin siivooja sattui kuulemaan huudon ja lähti selvittämään, mistä on kyse. Pian hänen ohitseen säntäsi mies, joka ryntäsi kadulle. Huoneeseen päästyään siivoojaa odotti yllätys – leposohvalla makasi verinen nainen. 

Naista oli puukotettu 28 kertaa, ja hänen päässään oli iso ruhje. Hän kuoli haavoihinsa ambulanssissa matkalla sairaalaan. Poliisi alkoi tutkia rikosta ja löysi pian mahdollisen epäillyn. 

Epäilty Rolf Erik Lagerstam oli paennut Sipoossa sijaitsevasta mielisairaalasta viikkoa ennen surmaa. Aikalaislähteet eivät kerro, miten Lagerstam ja nuori nainen tunsivat toisensa tai mikä surman motiivi oli. Molemmat yöpyivät hotellissa, joten teko saattoi olla sattumanvarainen. 

Puukotusta seuraavana päivänä Helsingin poliisin rikoskonstaapeli Eino Kukkula tavoitti Lagerstamin yksityisasunnosta. 

Ruumiintarkastus meni pieleen, kun Lagerstam iski rikoskonstaapeli Kukkulaa puukolla rintaan kuolettavasti. 

Lagerstam puukotti Kukkulaa vielä 28 kertaa – saman määrän kuin hotellisurmassa naiseen kohdistetut iskut. Lagerstam pakeni paikalta. 

Pakomatka päättyi seuraavana päivänä. Tällä kertaa Lagerstam yritti ryöstää kaupan ja puukotti siellä työskennellyttä myyjää jälleen 28 kertaa. Lähistöllä partioinut poliisi onnistui pidättämään Lagerstamin. Myyjä selvisi elossa. 

Puukotus hotelli Hansassa ei ollut ensimmäinen kerta, kun veri on virrannut ylioppilastaloilla. 

1800-luvun lopulla ylioppilaskunta oli rahapulassaan vuokrannut Vanhan Ylioppilastalon ulkopuolisille. Vuoteen 1907 mennessä se oli suosittu tanssi- ja huvittelupaikka. 

Tuolloin puukko viuhui Vanhalla juhlien päätteeksi, kun ulkotyömies Gustaf Vilhelm Asp surmasi wc-tiloissa puusepäntyöntekijän Johan Wilfred Davidsonin iskemällä häntä sydämeen veitsellään. 

Riitaa kaksikolla ei ollut, mutta lehtitietojen mukaan Asp oli viettänyt ”säädytöntä elämää juopotellen”, eikä ollut täysin syyntakeinen. 

Asp tuomittiin viideksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi kuritushuoneeseen. 

Lähteet: 

Vesa Satamo: Poliisikunnan uhri isänmaalle 1939–1945 (Poliisiammattikorkeakoulu, Poliisipäällystön tutkinto nro 8, 2003–2006). 

Helsingin Sanomat (14.–17.6.1941). 

Kylväjä no. 39 (28.9.1907) 

Etelä-Pohjanmaa no. 139 (30.9.1907) 

Työmies no. 280 (3.12.1907)