Päärakennus on vallattu

Opiskelijat ovat leiriytyneet yliopiston päärakennuksen aulaan banderolleineen, makuupusseineen ja telttoineen. He osoittavat mieltään hallituksen leikkauksia vastaan.

T:Teksti:

|

K:Kuvat: Adile Sevimli

Tänä aamuna tiistaina Helsingin yliopiston opiskelijat valtasivat yliopiston päärakennuksen. Opiskelijat osoittavat mieltään pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa suunniteltuja leikkauksia vastaan. Valtauksen on tarkoitus kestää yön yli aina hallituksen budjettiriihen loppuun saakka.  

Hallitus suunnittelee leikkauksia esimerkiksi asumistukeen. Yli 40 prosenttia yleisen asumistuen saajista on opiskelijoita. Pääkaupunkiseudulla asuvalle opiskelijalle leikkaukset tarkoittaisivat yli 70 euron lovea nykyiseen toimeentuloon.  

Teologiaa toista vuotta opiskeleva Vili Nurmi, 21, kertoo, että nyt opinto- ja asumistuesta jää vuokranmaksun jälkeen käyttöön noin 100 euroa.  

”Kaikki käteen jäävä otettaisiin pois. Tuet ovat jo entuudestaan pienet. Hallitus pakottaa ihmiset tekemään töitä tai ottamaan lainaa, eli opiskelua ei nähdä itseisarvona.” 

Nurmi kertoo joutuneensa ottamaan viime vuonna opintolainaa, vaikkei olisi halunnut. Lisäksi hän tekee silloin tällöin pätkätöitä opintojen ohella. 

”Työssäkäynti vähentää jaksamistani sivistää itseäni tai ylipäätään tehdä opintoja. Leikkaukset aiheuttavat paljon taloudellista stressiä ja ahdistusta arjessa”, Nurmi sanoo. 

Hän toivoo, että yliopisto ottaisi vahvasti kantaa leikkauksia vastaan. 

”Rehtori (Sari Lindblom) kävi tässä muutamia kauniita sanoja lausumassa, mutta se oli käytännössä teatteria. Käydään näyttäytymässä, etteivät opiskelijat olisi vihaisia.” 

Mitä Nurmi toivoisi rehtorin tai yliopiston tekevän? 

”Ennen kaikkea yliopisto pitää nähdä poliittisena instituutiona, jolla on valtaa. Se voi luoda maksimaalista painostusta budjettiriiheen ja näyttää, ettemme todellakaan seiso näiden leikkausten takana. Ei käy, että yliopiston kovalta ytimeltä, opiskelijoilta, viedään toimeentulo. Jos saisin päättää, yliopisto löisi esimerkiksi kaiken yhteistyön kiinni ja painostaisi hallitusta konkreettisin keinoin luopumaan leikkauksista.” 

Yleistä ja aikuiskasvatustiedettä ”jo aika monennetta vuotta” opiskeleva Noora Oksa, 37, ja yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelmassa globaalia kehitystutkimusta neljättä vuotta opiskeleva Venla Naapuri, 23, ovat tulleet paikalle aamu kahdeksan ja kymmenen välissä. Molempien tulot koostuvat suurimmaksi osaksi Kelan tuista. Hallituksen suunnittelemat leikkaukset kannustavat heidän mukaansa työntekoon opintojen ohella. 

”Perheellisenä voin kertoa, että joko työnteko tai opiskelu onnistuu. Kaikkea ei voi tehdä yhtä aikaa”, Oksa sanoo. 

Hän kertoo, että useat sosiaaliturvan heikennykset osuvat häneen, ja että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen koskee monia vanhempia opiskelijoita.

”Lisäksi yliopistossa on paljon vaihto-opiskelijoita ja muita ulkomailta tulleita, jotka ovat osa tätä yhteisöä. Hallituksen suunnittelemat maahanmuuttolinjaukset tulevat heikentämään heidänkin asemaansa. Vaadimme tässä samalla inhimillisempää maahanmuuttopolitiikkaa”, Oksa sanoo. 

Venla Naapuri kertoo ottaneensa asumis- ja opintotuen päälle paljon opintolainaa, koska ei olisi pystynyt elämään pelkillä tuilla.  

”Korona-aika oli vaikea ja mielenterveys kärsi. Viime vuodet ovat olleet henkisesti raskaita”, Naapuri sanoo. 

Onko mahdollista valmistua tavoiteajassa, jos opintojen ohessa käy töissä? 

”Se on aika tiukka vaatimus. Tukikuukausiakin on vähennetty. Kun ne loppuvat, on alettava käydä töissä, jolloin opiskeluaika todellakin pitenee, ainakin minun kohdallani.” 

Minkälaisia terveisiä opiskelijat lähettävät budjettiriiheen?  

”Jatkuvaa taloudellista kasvua tavoittelemalla ei ole mahdollista selvitä ekokriisistä, vähentää luontokatoa ja ihmisten eriarvoisuutta”, Noora Oksa sanoo. 

”Mitä opiskelijat, joiden harteille niistä selviytyminen kaadetaan nyt tarvitsevat? Keppiä vai porkkanaa?”  

Venla Naapuri on samaa mieltä.  

”Talous-, ympäristö- tai maahanmuuttopolitiikassa ei ole mielestäni mitään järkeä. Ne eivät paranna kenenkään hyvinvointia. Paitsi ehkä rikkaiden.”  

”En usko, että edes heidän”, Oksa sanoo.   

”Niin, yhteiskunnan eriarvoistuminen ei palvele kenenkään etuja pidemmällä aikavälillä.”  

Oikaisu 22.9.2023: Korjattu tekstiin, ettei aikuiskoulutustuen lakkauttaminen koske henkilökohtaisesti haastateltava Oksaa, vaan useita vanhempia opiskelijoita.