Helmikuussa kokoomuksen eduskuntaryhmän viestinnän asiantuntija Mikko Laakso villiintyi Twitterissä: näytti siltä, että kilpakumppani sdp oli poistanut nettisivuiltaan kasan vanhoja Nato-kielteisiä tiedotteita. Kiinni jäivät!
Iltapäivälehdet innostuivat. Pari juttuakin syntyi. Niissä demarien puoluesihteeri tarjosi Nato-kielteisten tiedotteiden katoamiseksi varsin arkista syytä: ennen vuotta 2018 lähetetyt tiedotteet olivat jääneet pois nettisivu-uudistuksessa viime syksynä.
Toistakymmentä vuotta Nato-myönteisyyttä rummuttaneesta kokoomuksesta tuntuu varmasti hyvältä muistaa olleensa Suomen Nato-jäsenyyden kannalla toistakymmentä vuotta demareita pidempään. Minäkin rakastan muistella hetkiä, joina olin oikeassa ja muut väärässä. Vakuutuinhan jopa kaksi päivää ennen muita, että koronaviruksesta tulisi hirmuinen pandemia, josta selviäisi voittajana se, joka on hamstrannut kotiinsa eniten vessapaperia.
Minussa ja kokoomuksessa on yhteistä sekin, ettei oikeassa olemisemme kiinnosta ketään muuta kuin itseämme. Näkisin julkisuudessa mieluusti niin vaalien alla kuin niiden välissäkin enemmän tunnustuksia päättäjiltä, jotka ovat muuttaneet mieltään. Esimerkkiä näyttää tässä lehdessä Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen.
Vielä viime syksynä Lahtinen julisti Ylen haastattelussa, että opintolainalle tarvittaisiin korkokatto, jotta opiskelijoiden ahdinko inflaation ja nousevien korkojen aikana ei kasvaisi liian suureksi.
Sitten tulivat pakkaset, sähkön hinta pomppasi, ja hallitus räiski sähkötukia vähän sinne ja tänne. Lahtinen seurasi keskustelua ja laski talouslukuja. Lopulta hän totesi, että opintolainan korkokatolle on oltava olemassa järkevämpi, halvempi ja kohdennetumpi vaihtoehto.
Sellaisen hän mielestään löysikin. Ratkaisuaan hän esittelee tuoreimman Ylioppilaslehden jutussa Nousukausi. Samassa jutussa tunnetut talousgurut jakavat jaksuhaleja ja vinkkejä meille opintolainansa nousevien korkojen kanssa tuskasteleville.
