Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (Hyy) on joutunut vastaamaan 14 kanteluun, jotka sen toiminnasta on tehty kesästä 2021 tämän vuoden syyskuuhun mennessä. Määrä on poikkeuksellinen: 2010-luvulla Hyystä on tehty vain yksittäisiä kanteluita. Ylioppilaskunnan täytyy vastata kanteluihin selvittämällä toimintaansa joko oikeuskanslerille tai hallinto-oikeuteen.
Ratkaistut kantelut ovat koskeneet Hyyn edustajistoryhmille jakamaa tukea, Domus Gaudiumin kulunvalvontajärjestelmään liittyvää päätöksentekomenettelyä sekä jäsenyyttä rekisteröidyssä ry:ssä. Ratkaisemattomat kantelut koskevat muun muassa Hyyn linjapaperin täytäntöönpanokieltoa, ylioppilaskunnan kannanotto-oikeutta sekä viimeisimpänä Hyyn rahoitusta Ylioppilaslehteä kustantavalle Ylioppilaslehden Kustannus Oy:lle.
Oikeuskanslerille ja hallinto-oikeuteen vastaamisessa Hyy on konsultoinut asianajotoimisto Bird & Birdiä. Se on tullut kalliiksi. Vuodesta 2021 alkaen Hyy on käyttänyt selvityspyyntöihin vastaamiseen oikeusapua noin 120 000 euron edestä. Se on enemmän kuin esimerkiksi Hyyn kaikki tiedekunta- ja ainejärjestöjen toiminta-avustukset vuodessa. Hyyn koko toimintatalouden vuosibudjetti on viime vuosina ollut noin 3,7 miljoonaa euroa.
Hyyn hallituksen puheenjohtaja Aleksi Tujunen kertoo, että Hyy on konsultoinut asianajotoimistoa, koska se haluaa vastata valituksiin huolellisesti ja asian vaatimalla vakavuudella.
”Edustajiston kokouksessa on ehdotettu, voisimmeko vastata valituksiin itse. Osa valituksista on ollut kymmenien tai jopa sadan liuskan mittaisia. Veisi todella paljon aikaa vastata ilman asianajotoimiston pätevyyttä. Hallituksen jäseniltä ei vaadita juridista asiantuntemusta, jota tarvitaan vastattaessa korkeisiin oikeusasteisiin.”
Rahat konsultointiin otetaan Hyyn niin kutsutusta yleisestä toimintavarauksesta. Se on ikään kuin varakukkaro, josta Hyy voi käyttää rahaa yllättäviin menoihin.
Yleisen toimintavarauksen budjetti tälle vuodelle oli alun perin 19 000 euroa. Toukokuussa Hyyn hallitus haki edustajiston kokouksessa yleiseen toimintavaraukseen 60 000 euron ylitysoikeutta.
”Eikä sekään riitä”, Tujunen sanoo.
”Tähän mennessä selvityspyyntöihin on kulunut 91 000 euroa. Esityslistalla on seuraavaksi 29 000 euron lasku, eli pian ollaan 120 000 eurossa. Varaudumme siihen, että maksuvalmiutta on oltava, mikäli selvityspyyntöjä tulee lisää.”
Tujunen korostaa, että hallituksessa otetaan mielellään vastaan palautetta ja toiminnasta saa myös valittaa. Kantelu on yksi tapa tehdä niin.
”Mieluusti toki ottaisin vastaan kysymyksiä kasvokkain. Jos haluaa keskustella, niin matalalla kynnykselläkin voi olla yhteydessä tai nykäistä hihasta edarikokouksen jälkeen tai puhelimitse. Yhteystiedot löytyvät verkosta.”
Kanteluista 11 kappaletta ei ole vielä ratkaistu. Ne jotka on, on ratkaistu Hyyn eduksi, eli oikeuskansleri ei ole todennut Hyyn toimineen väärin.
Ratkaistut kantelut on tehnyt Hyyn edustajiston jäsen, Edistyksellisten edustajistoryhmän kokoomusopiskelija Mikko Karhunen. Karhunen ei vastannut Ylioppilaslehden haastattelupyyntöihin. Hän on ehdolla Hyyn edustajistovaaleissa myös tänä vuonna. Hänellä on vireillä myös muita kanteluita.
Sitoutumattoman vasemmiston edustajistoryhmän puheenjohtaja Linnéa Partanen ihmettelee, mikä tarkoitus toistuvilla kanteluilla on.
”Aika ristiriitaista, että sellaisen edustajistoryhmän jäsen, joka ajaa tiukkaa leikkaus- ja talouskuripolitiikkaa, tekee selvityspyyntöjä tietäen, että niihin vastaamiseen kuluu paljon rahaa. Ensi vuodelle suunnitellaan 70 000 euron varausta asianajokuluihin siltä varalta, että selvityspyyntöjä tulee lisää.”
Partasta rahanmeno harmittaa.
”Viime joulukuussa edustajisto leikkasi tämän vuoden budjetista muun muassa järjestölehtitukea 7 000 eurolla, koska muissa ryhmissä todettiin, ettei siihen ole enää varaa. Asianajokuluihin on kuitenkin varaa laittaa yli 100 000 euroa.”
Kysyttäessä, ovatko rahanmeno tai selvityspyynnöt aiheuttaneet edustajistossa konflikteja, Partanen vastaa kieltävästi.
”Keskustelemme eri näkemyksistä monessa eri elimessä: talousjohtokunnassa, valmisteluvaliokunnassa, edustajiston kokouksissa ja näiden välillä. On monia paikkoja, joissa tuoda näkemyksiään esiin, ja niille on tilaa.”
Edistyksellisten edustajistoryhmän kokoomusedustaja ja ryhmän entinen puheenjohtaja Lotta Aarto on huolissaan budjetin jatkuvasta paisutuksesta. Hän kertoo koko edustajistoryhmänsä jakavan huolen.
”Miksi Hyyn pitää käyttää yhtä Suomen kalleimmista asianajotoimistoista?”
Aarton mielestä Karhusen tekemät kantelut ovat olleet aiheellisia: hän kertoo, että vaikka ryhmä ei ole tehnyt niitä yhdessä, koskevat kantelut aiheita, joita ryhmä pitää ongelmallisina.
”Koko sen ajan, jonka olen toiminut ylioppilaskunnassa, olen jatkuvasti kohdannut tilanteita, joissa toimitaan harmaalla alueella sen suhteen, pysytäänkö ylioppilaskunnan toimivallan alueella.”
Aarto viittaa selvityspyyntöjen sisältöihin. Osan niistä voi tulkita pohjaavan esimerkiksi ylioppilaskunnan automaatiojäsenyydestä luopumiseen. Se kuuluu myös Edistyksellisten keskeisiin tavoitteisiin.
”Jos oikeusdraama on ainoa asia, jonka ihmiset tietävät Hyyn edarista, niin eihän se kivaa ole.”
”Ylioppilaskunnan toiminta on nyt lähellä puoluepoliittista toimintaa. Se linjaa kannoistaan kuin puolue. Kyse on kuitenkin julkisoikeudellisen kaltaisesta organisaatiosta, johon kaikkien opiskelijoiden täytyy kuulua. On ongelmallista, että jotta voi opiskella yliopistossa, täytyy kuulua järjestöön ja sen ideologiaan.”
Onko Hyyn mahdollista olla ideologiavapaa, kun se kuitenkin tekee opiskelijapolitiikkaa?
”Totta kai kaikki on aina jossain määrin ideologista. Kyse on siitä, että järjestössä, johon kaikkien on pakko kuulua, pitäisi olla erityisen tarkka siinä, että keskitytään opiskelijoiden edunvalvonnan ydinalueisiin, kuten koulutuspolitiikkaan”, Aarto sanoo.
”Ylioppilaskunnan edunvalvonnan tulisi palvella ja edustaa mahdollisimman montaa opiskelijaa. Kun linjataan identiteettipoliittisista kysymyksistä, esimerkiksi kannatammeko translain uudistusta, joka sinänsä on erittäin ajankohtainen ja tärkeä kysymys, tai kun puhumme intersektionaalisesta feminismistä, niin onhan se aivan eri tavalla ideologista verrattuna opintotuen tasoon tai tulorajojen korottamiseen. Olisi kiva ylioppilaskuntana parantaa koko maailma, mutta se ei välttämättä ole tässä kontekstissa järkevää.”
Aarton mukaan Hyyssä pitäisi miettiä, mikä on organisaation toiminnan tarkoitus ja päätehtävä. Silloin kun on epäselvää, operoiko Hyy toimivaltansa ulkopuolella, pitäisi hänen mielestään aina käyttää suppeinta mahdollista valtaa.
”Oikeustieteen opiskelijana olen surullinen huomatessani, että tähän ajoittain suhtaudutaan välinpitämättömästi. Toimitaan vain, kuten on toimittu aina.”
Hyyn vihreiden entinen toinen puheenjohtaja ja nykyinen varajäsen Eugenie Touma van der Meulen on sitä mieltä, että selvityspyynnöt vievät tilaa, aikaa ja resursseja muilta tärkeiltä asioilta.
”Edustajiston käsittelemät valitukset eivät niinkään kosketa ylioppilaskunnan jäseniä, vaan pikemminkin edustuksellista ylioppilaskuntaa itseään ja sen toimintaa. Kun kyse on Hyyn saavutettavuudesta koko ylioppilaskunnalle, kielellisestä esteellisyydestä, rasismista, tai ableismista, jotka koskettavat monia näin suuressa yliopistossa, ei olla valmiita käyttämään rahaa tai ei ole aikaa käydä keskustelua.”
Touma van der Meulenia harmittaa, että vaikka hän haluaisi perehtyä selvityspyyntöihin, hän ei voi, koska esimerkiksi hallituksen pöytäkirjat ja monet muut Hyyn sisäiset viestit ja asiakirjat ovat saatavilla vain suomeksi. Hän kertoo kysyneensä hallitukselta apua, mutta hänen mukaansa sitä ei ole osattu antaa. Hän ei täysin ymmärrä, mitä kanteluilla ajetaan takaa.
”Oikeistoryhmille tuntuu olevan ongelma, kun Hyyllä on mielipiteitä, joita ne eivät jaa. Ainakin minun toimikaudellani oikeistoryhmät ovat olleet Hyyn edustajistossa oppositioasemassa. Ymmärrän, että se voi olla turhauttavaa. Mutta kun olemme kokouksessa ensin asiasta demokraattisesti äänestäneet, ja sitten aletaan puhua enemmistön tyranniasta, niin… sitähän demokraattinen päätöksenteko on. Se vaan ei tunnu kivalta silloin kun asiat eivät mene kuten itse toivoo.”
Hyalin edustajistoryhmän jäsen ja Hyyn hallituksen entinen puheenjohtaja Jessika Isomeri kertoo olevansa tilanteeseen turhautunut.
”Nykyinen toiminta vie tuhottomasti resursseja, eli aikaa ja rahaa, joista kumpaakaan Hyyllä ei ole tuhlattavaksi. Tätä on jatkunut pitkään ja systemaattisesti, mikä alkaa tuntua jo kiusanteolta. Asioita saa kyseenalaistaa, mutta Hyyn kantoihin ja toimintaan vaikuttamiseen on muitakin tapoja kuin oikeusjutut.”
Isomeri muistuttaa, että Hyyssä päätetään asioista demokraattisesti: kaikki edaattorit voivat ehdottaa dokumentteihin linjauksia, keskustella niistä, pitää puheenvuoroja ja äänestää.
”Ei ole kovin hedelmällistä, jos kaikki ylioppilaskuntaan kohdistuva kritiikki menee hallinto-oikeuden kautta.”
Millaisen viestin suuret budjetin ylitykset ja asioiden setviminen oikeusasteissa välittävät ylioppilaskunnalle, jota edustajisto edustaa?
”Jäsenten on hyvä saada tietää, mihin ylioppilaskunnan yhteisiä varoja käytetään. Tämänkin rahan olisi voinut tulevaisuudessa käyttää vaikka järjestöjen tukemiseen tai edunvalvontaan. Jos oikeusdraama on ainoa asia, jonka ihmiset tietävät Hyyn edarista, niin eihän se kivaa ole. Toimintaa saa kritisoida ja jokaisella Hyyn jäsenellä on oikeus valittaa asioista, mutta toivoisin, että erityisesti kaikilla edaattoreilla olisi halu tehdä Hyystä yhdessä parempi.”
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta omistaa Ylioppilaslehteä kustantavan Ylioppilaslehden Kustannus Oy:n.
