Haahuilun loppu

Aikuisten käsikirjoittajalle Anna Brotkinille sarjan viimeinen kausi oli vaikein kirjoittaa. Kolmas kausi saa tutun todellisuuspaon lisäksi myös vakavampia sävyjä.

T:Teksti:

|

K:K: Miikka Pirinen

Käsikirjoittaja Anna Brotkinia jännittää Aikuisten kolmannen ja viimeiseksi jäävän kauden vastaanotto. 
”Olen people pleaser ja haluaisin, että kaikki tykkäisivät myös kolmannesta kaudesta.”

Haastatteluhetkellä uutta kautta ei ole vielä julkaistu. Kausi julkaistiin Yle Areenassa ja televisiossa 12. syyskuuta.

Viimeisen kauden kirjoittaminen oli Brotkinille aiempia vaikeampaa – miten voi keksiä lopun sarjalle, jonka perusteemoista yksi on loputon haahuilu?

”Tapahtumien keksiminen on minulle helppoa. Ongelmaksi muodostuikin se, mitä viimeiselle kaudelle mahtuu mukaan. Halusin antaa kaikille sivuhahmojen tarinalinjoille jonkinlaisen tyydyttävän lopun.”

Brotkin on koko sarjan ajan tietoisesti vältellyt monia televisiosarjojen kliseitä koskien esimerkiksi sukupuolirooleja ja ihmissuhteita.

”Olin itselleni velkaa sen, etten lopussa astuisi niihin kliseisiin. En pidä liian avonaisista lopuista, mutten liian suljetuistakaan – en olisi voinut kirjoittaa Oonaa ostamaan koiraa, muuttamaan Vantaalle ja löytämään mielenrauhaa.” 

Aikuiset on Aalto-yliopistosta vuonna 2016 valmistuneen Brotkinin ensimmäinen oma sarja. Sen ensimmäinen kausi julkaistiin vuonna 2019, ja etenkin sarjan vuonna 2021 ilmestynyt toinen kausi nosti sarjan huippusuosituksi ilmiöksi. 

Sarjan keskeisiä henkilöitä ovat 24-vuotias Oona (Anna Airola) ja hänen paras ystävänsä Arttu (Elias Salonen), jotka yrittävät pyörittää Oonan kahvilaa ja samalla luovia aikuisuuden, nuoruuden, bileiden, parisuhteiden, ystävyyden ja identiteettikriisien ristiaallokossa. 

Aikuiset on voittanut kolme Kultaista Venlaa, joista yksi annettiin Brotkinin käsikirjoituksesta. Sarjaa on kehuttu etenkin sen aitoudesta ja samaistuttavuudesta sekä huumorista. 

Tuttuja teemoja käsitellään myös kolmannella kaudella, mutta Brotkinin mukaan henkilöt kipuilevat aiempaa enemmän yhteiskunnan menestymispaineiden kanssa. 

”Yksi syy siihen on toisen kauden ja samalla itseni saama menestys ja huomio. Toinen, suurempi syy on se, että menestyspaineet tuntuvat olevan asia, jota nyt käsitellään somessa ja baarikeskusteluissa.” 

Viimeisellä kaudella ollaan Brotkinin mukaan muutenkin aiempaa suurempien kysymysten äärellä, ja mukana on vakavia hetkiä, joita ei puretakaan loppuvitsillä. 

”Sielultaan sarja on silti sama. Kolmas kausi sijoittuu elokuuhun, joten kesästä ja elämästä yleensä pidetään ehkä vielä aiempaa tiukemmin kiinni. Siinä näkyy ehkä pandemian jälkeisen ajan halu nauttia elämästä.” 

Vaikka Aikuisissa sivutaan myös vakavia yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia kysymyksiä, sarja on pohjimmiltaan lohdullinen kupla, jossa aurinko paistaa ja joka paikkaan pääsee vaivattomasti pyörällä. Sarjaa on myös kritisoitu siitä, että se kertoo lähinnä hyväosaisista, valkoisista ihmisistä gentrifikoituneessa Kalliossa. 

”Niinhän se kertoo! Minusta se ei edes ole mikään kritiikki vaan tosiasia. Teokseen valitaan aina jokin näkökulma, josta aiheita käsitellään. Osa sarjan huumorista tulee siitä, että se yrittää satirisoida kuvaamiaan ihmisiä. Sarja ei yritäkään väittää, että on oikeasti iso yhteiskunnallinen ongelma, ettei joku keksi kahvilalleen nimeä.” 

Brotkin kertoo miettivänsä paljon työnsä yhteiskunnallista merkitystä – Aikuisten kohdalla se on mahdollisuus paeta välillä raskasta todellisuutta. 

”Lisäksi se toivottavasti herättää pohtimaan, millainen maailma voisi olla. Komedian avulla voi kyseenalaistaa vallitsevia arvoja ja asenteita.” 

Sarjan lopettaminen kolmen kauden jälkeen oli sekä Brotkinin ja työryhmän että Ylen yhteinen toive.

”Halusin alusta asti kertoa elämänvaiheesta, jolloin on jo oma elämä eikä vanhemmista itsenäistymistä tarvitse enää kipuilla, mutta toisaalta elämässä ei ole vielä kolmikymppisyyden isoja kysymyksiä. Sen lisäksi halusin kuvata vieläpä hyvin tiettyä elämäntyyliä Kalliossa. Tarkennus on vedetty niin kireälle, että se toimii parhaiten tiiviissä muodossa”, Brotkin sanoo. 

Sarjasta on silti haikeaa luopua. Tekijäporukka on ollut alusta asti lähes sama, ja Brotkin laskee viettäneensä myös hahmojen kanssa kymmeniä tuhansia tunteja. 

”He tuntuvat ystäviltä tai perheenjäseniltä. Tuntuu haikealta, etten voi enää miettiä uusia läppiä Artulle tai pohtia, mitä Oonan elämässä seuraavaksi voisi tapahtua.” 

Seuraavaksi Brotkinia kiinnostaisi tarkastella kapitalismia ja yhteiskunnallista järjestelmää komedian keinoin. 

”Ja romanttiset suhteet ja hyvät bileet kiinnostavat aina.”

Anna Brotkin, 34, käsikirjoittaja 

  • Mistä tunnetaan: Aikuiset-sarjan luoja ja käsikirjoittaja. Kirjoittanut myös esimerkiksi Jättekiva-, Rehtori– ja Putous -sarjoja. 
  • Työpöydällä nyt: Televisio- ja elokuvakäsikirjoitus sekä Aikuisten uuden kauden ja syyskuussa ilmestyvän Aikuiset-tietokirjan markkinointi. 
  • Unelmien projekti: Menisin Successionin writers’ roomiin dialogikirjoittajaksi tai kirjoittaisin jonkin satiirin Ruben Östlundin ohjattavaksi. 
  • Alalla mättää: Vallan keskittyminen. Esimerkiksi Suomen elokuvasäätiössä käsikirjoitusapurahoista päättää yksi ihminen ja tv-kanavillakin päätöksenteko on melko keskittynyttä. Se väistämättä näkyy siinä, millaisia käsikirjoituksia menee tuotantoon.