Opiskelijat saavat tienata ensi vuonna hieman aiempaa enemmän, kun opintotuen tulorajoja nostetaan määräaikaisesti vuoden 2022 ajaksi. Hallituspuolueet päättivät asiasta syyskuun alkupuolella järjestetyssä budjettiriihessä.
Tulorajat nousevat alustavan arvion mukaan noin 20–25 prosenttia.
Tällä hetkellä yhdeksän kuukautta tukia nostava saa tienata noin 12 500 euroa menettämättä opintotukia. Viidenneksen lisäyksellä opiskelija saisi tienata noin 15 000 euroa.
Muutoksella etsitään helpotusta esimerkiksi palvelualaa vaivaavaan työvoimapulaan. Samalla sen toivotaan helpottavan opiskelijoiden taloudellista tilannetta.
Vuonna 2019 noin 44 000 opiskelijaa tienasi yli sallittujen rajojen, mikä oli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna.
Jos opiskelija tienaa liikaa, hän voi palauttaa ylimääräiset tuet Kelalle oma-aloitteisesti. Muuten Kela perii tuen takaisin 7,5 prosentin korotuksella.
Budjettiriihen päätöstä mukana valmistelemassa ollut valtiosihteeri Jukka Ihanus (kesk.) kertoo, että hallituspuolueiden välille nousi keskustelua siitä, pitäisikö toimen olla määräaikainen vai pysyvä.
Määräaikaisuuden valintaan vaikutti se, ettei tulorajojen noston vaikutuksia esimerkiksi opintojen etenemiseen tai asumistukeen vielä tiedetä.
”Vuoden määräaikaisuus mahdollistaa tarkemman analyysin. Pitää katsoa tätä lyhyen aikavälin työllisyyttä, mutta myös pidemmän aikavälin työllisyyttä.”
Valtiovarainministeriön alustavan selvityksen mukaan tulorajojen nosto 25 prosentilla lisäisi työllisyyttä 1 800 hengellä – olettaen, että opinnot eivät hidastu.
Ylioppilaslehti kysyi tammikuussa poliittisilta nuorisojärjestöitä kantaa tulorajojen nostoon. Suurin osa järjestöistä toivoi vähintään 50 prosentin korotusta. Taustalla on järjestöjen huoli opiskelijoiden toimeentulosta.
SYL on samoilla linjoilla, kertoo SYL:n sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto.
”Tulorajojen korotus on hyvä asia. Määräaikaisuus on kuitenkin vain hetkellinen kädenojennus. Me toivomme, että opintotukea kehitettäisiin pitkäjänteisemmin, ei näin tempoilevasti.”
Tuomiston mukaan tulorajojen korottamisessa on otettava huomioon, että se koskee lopulta vain pientä osaa opiskelijoista.
”Tämä koskee vain sellaisia opiskelijoita, joilla on kohtuullisesti palkkatuloja. Heitä, jotka liikkuvat siinä tulorajojen kynnyksellä ja jotka pystyisivät tekemään lisää töitä.”
Tulorajojen korottaminen ei auta kaikkein heikoimmassa asemassa olevia opiskelijoita. Kaikkien opiskelijoiden toimeentuloa helpottaisi opintorahan määrän nostaminen.
Neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että päätös tulorajojen korotuksen prosenttiosuudesta on loppupeleissä poliittinen.
”Päätöksessä voidaan ottaa huomioon palkkatason kehitys sekä se, mikä katsotaan kohtuulliseksi: Miten muutos vaikuttaa opiskelijoiden mahdollisuuksiin opiskella. Kun aikoinaan sinne on otettu tietty tuloraja, niin silloin on arvioitu, että tämä on se taso, jolla opiskelija voi opiskella päätoimisesti, mutta tehdä jotain sivutyötä.”
Hiltusen mukaan kovin korkea tuloraja ei vastaa tulorajojen tarkoitusta. Opiskelijoille halutaan antaa mahdollisuus työskennellä, mutta viestittää, että opiskelijan päätyö on opiskelu.
”Onko tarkoituksenmukaista mahdollistaa melkeinpä kokoaikaisille työssäkäyville tulonsiirtoja? Ei ole mahdollista sekä opiskella että työskennellä päätoimisesti.”
Tulorajojen nousun määräaikaisuudessa on se vaikeus, ettei esimerkiksi verotietoja ehditä saada ennen kuin jatkosta päätetään, Hiltunen kertoo. Kokeilusta ehditään kuitenkin saada tietoa esimerkiksi opiskelijoiden tukikuukausien käytöstä.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen vuonna 2019 tekemän raportin mukaan opintotuen tulorajojen reilu korotus olisi taloudellisesti järkevää.
Raportissa otettiin esimerkki, jossa yhdeksän kuukauden tuloraja nostettaisiin nykyisestä noin 12 000 eurosta 18 000 euroon. Kirjoittajat arvioivat, että tämä toisi valtion kassaan lähes 6 miljoonan lisätulot ja opiskelijan taskuun keskimäärin 600 euroa lisää kuukaudessa.
Raporttia oli tekemässä Tuomas Kosonen, joka on nykyään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori. Kosonen arvioi, että tulorajojen määräaikaisen nostamisen vaikutus työvoimapulan helpottamiseksi jää pieneksi.
”On merkkejä siitä, että tämä vähän lisäisi opiskelijoiden työntekoa. Vaikutukset ovat kokonaisuuteen nähden kuitenkin aika pienet. Toisaalta tämä on vain yksi monista valtiovarainministeriön ehdottamista keinoista.”
Olisiko tulorajoja pitänyt korottaa enemmän?
”Opiskelijoiden näkökulmasta olisi järkevämpää nostaa pidemmäksi aikaa ja enemmän”, Kosonen sanoo.
Työllisyyden parantamisen kannalta se ei välttämättä olisi yhtä viisasta. Kososen mukaan tämänkaltaiset ”pikatyöllisyyskeinot” eivät aina perustu tarkkaan tutkimukseen. Taloutta kannattaisi suunnitella pitkäjänteisemmin.
Tulorajojen nostossa on kuitenkin Kososen mukaan se riski, että opiskelijat käyttävät enemmän aikaa työntekoon ja vähemmän aikaa opiskeluun. Se voi hidastaa opintoja.
”Tällaiset pienet, väliaikaiset muutokset tuskin vaikuttavat paljon isossa kuvassa. Jos kaikki tulorajat poistettaisiin, se pelko olisi olemassa.”
