Ylioppilaslehti julkaisee korona-aikaa dokumentoineen Poikkeustila 2020 -hankkeen valokuvia. Valokuvaaja Sami Sorasalmi kuvasi keväällä etäopiskeluksi muuttunutta arkeaan kotonaan Helsingissä.
Kun koronapandemia keväällä tyhjensi yliopiston luentosalit ja juhlatilat ja pakotti ainejärjestöt perumaan tapahtumiaan, moni opiskelija alkoi kokea yksinäisyyttä.
Opiskelijaelämää on vietetty pitkälti etänä vuonna 2020, ja Helsingin yliopisto on ilmoittanut, että etäopinnot jatkuvat vielä keväällä 2021.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijaraportin mukaan neljännes työikäisistä eli 15–74-vuotiaista kokee nyt enemmän yksinäisyyden tunteita kuin ennen koronapandemiaa. Yksinäisyys on lisääntynyt erityisesti nuorilla ja korkeasti koulutetuilla.
Ylioppilaslehden haastattelemat Helsingin yliopiston opiskelijat toivoisivat yliopistolta ja YTHS:ltä enemmän tukea tilanteeseen.
Etäajan seurauksia opiskelijoiden jaksamiseen on selvitetty myös ainejärjestöissä. Politiikan ja viestinnän opiskelija ja järjestöaktiivi Anna Enbuske, 23, oli mukana tekemässä ainejärjestölleen kyselyä opiskelijoiden jaksamisesta korona-aikana.
Kyselyssä selvisi, että kun kasvokkain kohtaaminen on vähentynyt ja yksinäisyys lisääntynyt, opiskelijat ovat kuormittuneet.
”Vastauksissa tuli ilmi kurssien lisääntynyt työmäärä ja se, että yksinäisyys pahentaa kuormitusta. Moni on paljon yksin neljän seinän sisällä, eikä asioita voi jakaa kaverin kanssa”, Enbuske sanoo.
Keväällä kurssisuoritusten ohjeet saattoivat joillakin kursseilla muuttua viikoittain, opetuksen laatu vaihteli ja selkeä ohjeistus läsnäolosta Zoomissa puuttui. Enbusken mielestä sekavuus oli keväällä ymmärrettävää, kun tilanne oli uusi.
Lokakuussa tuli ilmoitus, että ensi kevät mennään etänä. Enbusken mielestä päätös oli radikaali, ja se tehtiin hänen mielestään yllättävän aikaisessa vaiheessa.
Syksyllä Enbuske oli Ylen A-studiossa keskustelemassa opiskelijoiden yksinäisyydestä. Myös yliopisto on sen jälkeen nostanut opiskelijoiden jaksamisen esiin viestinnässään. Vararehtori Hanna Snellmanin kirjoitus opiskelijoiden hyvinvoinnista julkaistiin yliopiston verkkosivuilla ja se jaettiin Twitterissä.
Aiheesta on keskusteltu myös yliopistoyhteisön sisällä. Enbuske kertoo, että opiskelijoiden yksinäisyydestä keskusteltiin marraskuun lopussa valtiotieteellisen tiedekuntatapaamisessa, johon osallistuivat muun muassa dekaani ja varadekaani.
”He olivat todella vastaanottavaisia opiskelijoiden fiilisten suhteen ja lupasivat viedä viestiä eteenpäin.”
Tilanne on vaatinut sopeutumista koko yliopistoyhteisöltä. Se ei ole aina ollut ihan helppoa.
Psykologian opiskelijasta Vilma-Reetta Bergmanista, 21, tuntui keväällä, että seinät kaatuvat päälle. Hän asui yksin. Syksyllä kimppakämppään muuttaminen oli iso helpotus.
”Keväällä oli pahinta. Nyt olen ehkä oppinut itselle sopivat tavat huolehtia omasta hyvinvoinnistani ja olla yhteydessä muihin. On vähän surullista, että jouduin etsimään ne ihan yksin. Yliopistolta ei ole tullut paljon työkaluja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen korona-aikana.”
Bergman pohtii, olisiko tiedekunnassa voitu järjestää ylimääräisiä opetuutor-tapaamisia, joissa henkilökunta auttaa opiskelijoita suunnittelemaan opintojaan.
Bergmanin ainejärjestö Kompleksi ry on sen sijaan järjestänyt paljon etätapahtumia. Bergman on myös sopinut kavereiden kanssa yhteisiä opiskeluhetkiä kirjastoon.
Psykologian opiskelija olisi toivonut, että YTHS olisi viestinyt opiskelijoille paremmin.
”On ollut hälyttävää, kuinka monta ihmistä olen joutunut ohjaamaan YTHS:lle, kun he eivät ole tienneet, että sieltä voisi saada apua.”
Farmasian opiskelijan Mikko Immosen, 28, opinnot ovat sujuneet hyvin, mutta pandemia on koetellut myös hänen henkistä jaksamistaan.
”Olen aika ajoin tuntenut yksinäisyyttä, mutta en tiedä, kuinka paljon se liittyy koronaan, koska olen aikaisemminkin tuntenut yksinäisyyttä. Toisaalta ehkä sen takia pärjään nyt paremmin niiden tunteiden kanssa.”
Immosen opinnot on järjestetty labroja lukuun ottamatta etänä. Kampuksella hän käy kerran viikossa. Yksinäisyyden tunnetta on helpottanut se, että rajoitukset tuntuvat hänestä tarpeellisilta. Niiden pitkittyminen kuitenkin harmittaa.
”Se, että ensi kevätkin ollaan etänä tuntuu tietenkin opiskelijasta turhauttavalta.”
Opiskelijoiden jaksamista on seurattu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa.
Opiskelijoiden palautteessa korostuu ”yksin kotona puurtaminen”, kertoo Hyyn hallituksessa vuonna 2020 koulutuspolitiikasta ja viestinnästä vastannut Akseli Rouvari. Moni opiskelija asuu yksin, eikä päivän aikana näe välttämättä ketään.
Hyyn keväällä tekemässä koronakyselyssä opiskelijoiden vastauksissa tuli esiin, että kurssien työmäärä on lisääntynyt, Rouvari sanoo.
Yliopisto on Rouvarin mielestä suoriutunut hankalasta tilanteesta melko hyvin. Hän ajattelee, että yliopisto voisi kuitenkin kuunnella opiskelijoita entistä paremmin esimerkiksi kysymällä kurssien kasvaneesta työmäärästä.
”Yliopisto on reagoinut ehkä vähän myöhässä, mutta jos ei ole tietoa ongelmista, ei niihin voida puuttua. Palautteen antamista pitäisi kehittää.”
Hyy suosittelee järjestämään tapahtumat etänä. Esimerkiksi Hyyn vuosijuhlat vietettiin tänä vuonna verkossa.
Monia opiskelijoita kuitenkin vaivaa ”virtuaalinen väsymys”. Kun on istunut koko päivän Zoomissa luennoilla, illalla vapaa-ajan vietto siellä ei houkuttele. Rouvarin mukaan jotkut järjestöt ovat antaneet palautetta, että Hyyn suositukset ovat olleet liiankin tiukkoja.
”Virtuaaliset tapahtumat eivät korvaa fyysisiä kontakteja”, Rouvari myöntää.
Rouvari toivoisi myös lisää resursseja YTHS:n ruuhkautuneisiin palveluihin.
”Keväällä avun hakeminen vähentyi. Se viestii, että avun piiriin ei hakeuduttu, vaikka ongelmia on ollut. Opiskelijoilta on tullut pidempään palautetta, ettei välttämättä uskalleta hakea apua, kun jonot ovat niin pitkät”, Rouvari sanoo.
YTHS:n mielenterveystyön johtavan ylilääkärin Tommi Väyrysen mielestä on surullista, jos opiskelijat eivät tiedä YTHS:n palveluista. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei yksinäisyys ole sairaus. Yksinäisyys kuuluu opiskelijaterveydenhuoltoon, kun siihen liittyy mielenterveysongelmia.
”Olemme tunnistaneet yksinäisyyden yhdeksi riskitekijäksi mielenterveyden häiriöille.”
YTHS tekee korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen kanssa opiskeluyhteisötyötä, jonka tarkoitus on edistää opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia. Se sisältää esimerkiksi koulutuksia opiskelijajärjestöille ja korkeakoulujen työntekijöille ja tapahtumia kampuksilla. Ennaltaehkäisevällä työllä pyritään siihen, ettei esimerkiksi yksinäisyys johtaisi mielenterveyden häiriöihin.
”Nyt lokakuussa olemme aloittaneet yhdessä opiskelijakeskusjärjestöjen ja korkeakoulujen rehtorineuvostojen kanssa pitkäjänteisempää mielenterveyden edistämistyötä. Siellä yhtenä teemana on yksinäisyys.”
Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että YTHS:lle palkataan lisää henkilökuntaa nimenomaan mielenterveyden edistämistyöhön, esimerkiksi psykologeja.
”Tiedostamme, että pitäisi tehdä enemmän työtä yksinäisyyden torjumiseksi. Mutta emmehän me vastaanotolla voi kenenkään yksinäisyyttä ratkaista.”
Väyrysen mielestä YTHS onnistui koronapandemian iskiessä siirtymään etävastaanottoihin nopeasti. Ryhmätoiminta on kuitenkin ollut kokonaan tauolla. Siksi esimerkiksi stressinhallintaa ja masennusta käsitteleviä ryhmätapaamisia ei ole järjestetty.
YTHS:n opiskeluyhteisötyön vastaavan psykologin Priska Pennasen mielestä on hyvä, että korona-aika on herättänyt opiskelijat keskustelemaan yksinäisyydestä. Yksinäisyyden tunteita on kokenut vuoden 2016 Opiskelijabarometrin mukaan 4–10 prosenttia opiskelijoista.
Pennanen toteaa, ettei yksinäisyys ole lisääntynyt kaikilla. Parhaiten pärjäävät ne, joilla on valmiiksi hyvät verkostot. Haastavampaa on uusilla opiskelijoilla, jotka ovat vasta muuttaneet paikkakunnalle ja niillä, jotka ovat ennenkin kärsineet yksinäisyydestä.
Hän huomauttaa, että yksinolo ja yksinäisyys ovat kaksi eri asiaa.
”Yksinäisyydestä puhutaan silloin kun kokee itse, että sosiaalinen verkosto ei vastaa sitä mitä haluaa tai että kokee, ettei ole ketään läheistä henkilöä, jolle voi puhua. Pitkäaikainen yksinäisyys on riski mielenterveydelle.”
Yksinäisyys voi vaikeuttaa uusista asioista selviämistä. Esimerkiksi etäopinnot ovat monelle opiskelijoille uusi kokemus. Kokemus siitä, että niiden kanssa jää yksin, voi olla henkisesti raskas, ja opiskelumotivaatio saattaa kadota.
YTHS on pohtinut, miten opiskelijoita voisi tukea paremmin etänä. Ensi vuodelle on suunnitteilla yksinäisyyttä käsittelevä webinaari.
Pennanen toivoo, ettei puhe palveluiden ruuhkautumisesta vaikuttaisi avun hakemiseen.
”On tärkeää ottaa aina yhteyttä, kun tarvitsee apua. Me ollaan täällä opiskelijoita varten.”
Helsingin yliopiston kehitysjohtajan Susanna Niinistö-Sivurannan mielestä yksittäisen opiskelijan tunne siitä, ettei yliopisto ota yksinäisyyttä vakavasti, on perusteltu. Hän sanoo, että yliopiston mahdollisuudet vaikuttaa yksinäisyyteen ovat kuitenkin rajalliset.
”Yliopiston näkökulmasta opiskelijoiden hyvinvointi liittyy nimenomaan opiskeluhyvinvointiin. Yliopisto on koko ajan tehnyt töitä sen eteen, että sekä opetus että opiskelijoiden tuki toimii niin hyvin kuin se voi tämän etäajan keskellä.”
Yliopisto on pyrkinyt lisäämään opiskelijoiden hyvinvointia järjestämällä etätapahtumia ja julkaisemalla verkossa tietopaketteja opiskelusta ja mielen hyvinvoinnista. Esimerkiksi syksyllä fuksien orientaatioviikkoa ei peruttu, vaan se toteutettiin etänä.
Tartuntatilanteen salliessa yliopisto on kannustanut opiskeluun pienissä ryhmissä. Niinistö-Sivuranta toivoo, että keväällä itseopiskelutiloja olisi taas mahdollista avata ja opetusta toteuttaa pienryhmissä turvavälejä noudattaen.
Niinistö-Sivurannan mukaan kokemus siitä, että kurssien työmäärä on lisääntynyt voi johtua siitä, että etäopetus ja kurssien järjestäminen verkossa oli uutta kaikille. Hänen mielestään lisää resursseja olisi tarvittu opetushenkilökunnan digitukeen, opiskelijoiden ohjeistamiseen opiskelutekniikoista ja opintoneuvojien ja -psykologien toimintaan.
Niinistö-Sivuranta sanoo, että yliopiston päätöksessä ilmoittaa kevään 2021 kurssien järjestämisestä etänä jo lokakuussa oli kyse vastuullisuudesta. Kevään opetusta aletaan suunnitella lokakuussa, jolloin kurssien järjestämistapa pitää olla tiedossa.
Kehitysjohtajan mielestä on normaalia, että yksittäinen opiskelija tai työntekijä saattaa kuormittavassa tilanteessa kyynistyä. Tilanne on ollut vaikea myös henkilökunnalle.
”Ei kannata puolin eikä toisin etsiä syyllisiä kriisissä johonkin. Kaikki on varmasti tehneet parhaansa.”
Apua opiskelussa jaksamiseen tarjoavat YTHS, Helsingin yliopiston opintopsykologit ja -papit sekä opiskelijoiden mielenterveyttä edistävä yhdistys Nyyti ry.
