Kolumni: Ihmiskunnan ruoantuotannon tulevaisuus on Venäjällä

T:Teksti:

|

K:Kuva: Antti Yrjönen

Ihmiskunnan ruoantuotannon tulevaisuus on pohjoisella havumetsävyöhykkeellä.

YK julkaisi syyskuussa biodiversiteettiraportin, jonka tarkoitus on suojella luonnon moninaisuutta ja pysäyttää täydelliseen katastrofiin johtava kehitys. Maataloudella ja kestävällä ruokajärjestelmällä on tässä muutoksessa merkittävä rooli.

Venäjä on pinta-alaltaan suurempi kuin kääpiöplaneetta Pluto. Itäisessä naapurissa on kymmeniä miljoonia hehtaareja maa-alaa, jota voi hyödyntää viljelyyn ja hiilen sitomiseen. Siihen kannattaisi havahtua viimeistään nyt.

Venäjä on lyhyessä ajassa ottanut suuria harppauksia luomukentällä. Vuonna 2005 luomutuotannossa olevan maapinta-alan osuus oli ainoastaan 6 900 hehtaaria. Nyt sitä on noin 400 000 hehtaaria.

Noin puolet Suomessa käytetystä energiasta tulee Venäjältä. Suomalainen maatalous puolestaan on riippuvainen itänaapurista saatavista typpilannoitteiden raaka-aineista, kuten ammoniakista.

Samalla suomalainen uutisointi Venäjästä keskittyy uhkakuviin. Öljyvuotoja, ympäristörikoksia, saasteita, energiayhtiöiden piittaamattomuutta. Nämä ovat todellisia asioita, joista pitää uutisoida, mutta Venäjällä riittäisi kerrottavaa myös mahdollisuuksista.

Venäjän maataloustuotteiden vienti on ylittänyt aseviennin. Venäjästä on lyhyessä ajassa tullut maailman suurin vehnäntuottaja.

Usein kansainvälisessä yhteistyössä kannattaa aloittaa asioista, jotka yhdistävät eivätkä erottele. Ruoantuotannon tulevaisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä, joihin on etsittävä vastauksia myös Venäjältä.

Venäjän energiajärjestelmän muutos tarvitsee tukea ja valvontajärjestelmiä, jotta rahat eivät valu hukkaan. Kansainvälistä huippututkimusta pitäisi jalostaa nyt maailman suurimmalle kentälle – Venäjän pelloille. Suomalaisilla tutkijoilla ja regeneratiivisen eli uudistavan maanviljelyn asiantuntijoilla olisi siihen valmiiksi osaamista.

Ilmastonmuutos ei jonota valtioiden rajoilla sisäänpääsyä.

Johannes Roviomaa on toimittaja ja kirjailija, joka on erikoistunut ilmastonmuutokseen, yhdenvertaisuuteen ja rauhaan.