Li Andersson on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja BIEN Finland -perustuloverkoston jäsen.
Henri Heikkinen on Oulun läänin Kokoomusnuorten ex-puheenjohtaja ja kokoomuslainen perustuloaktivisti.
Millainen olisi hyvä perustulomalli?
Li Andersson:
”Vasemmistonuoret ajavat vähintään 700 euron suuruista perustuloa. Perustulon pitää olla minimietuuksia suurempi, jotta se parantaa nyt perusturvan varassa elä-vien ihmisten toimeentuloa ja mahdollistaa työn jakamisen. Malli edellyttää tulonsiirtoja.
Perustulon rinnalla säilyisivät asumistuki, lapsilisä ja ansiosidonnaiset etuudet, kuten työeläke ja ansiosidonnainen työttömyyskorvaus. Vaikka toimeentulotuen tarvitsijoiden määrä pienenisi rajusti, sen mahdollisuus pitäisi säilyttää poikkeuksellisia tilanteita varten.
Perustuloa saisivat kaikki täysi-ikäiset Suomessa pysyvästi asuvat ihmiset. Ala-ikäiset opiskelijat voisivat anoa perustuloa, jos elämäntilanne sitä vaatii. Perustulo korvaisi opintotuen, perustyöttömyysturvan, kansaneläkkeen ja erilaiset päivärahat.
Emme ole laskeneet mallin kustannuksia. Vasemmistoliiton malli 620 euron perustulosta maksaisi 3,6 miljardia. Meidän mallimme tulisi jonkun verran kalliimmaksi. Perustulo yhdistyisi progressiiviseen verotukseen, jolla se verotettaisiin pois hyvin toimeentulevilta. Lisäksi rahaa saataisiin kiristämällä pääoma- ja yritysverotusta sekä ympäristöveroja.”
Henri Heikkinen kommentoi: ”Taas kerran nähdään, miten vasemmistolaiset onnistuvat älyttömillä vaatimuksillaan pilaamaan kaikki hyvätkin ideat, joita lähtevät kannattamaan. Perustulon pitää olla tasoltaan matalampi kuin nykyiset etuudet, jotta toteutuisi idea työhön kannustamisesta. Toiseksi suurin osa nykyisistä etuuksista pitäisi lakkauttaa, jos perustulo otettaisiin käyttöön. Vain pitkäaikaissairaana, vammaisena tai muulla tavoin työkyvyttömänä tai alentuneesti työkykyisenä voisi saada lisätukia.
Vasemmistonuorten ehdotus passivoivan perustulomallinsa rahoittamiseksi on tyypillistä vasemmistolaista haihattelua. Korotettaisiin pääomatulo- ja yritysverotusta sekä ympäristöveroja, mikä tuhoaisi työpaikkoja vielä enemmän kuin nykyinen himoverotus.”
Henri Heikkinen:
”Perustulon suuruus olisi noin 450 euroa, eli se vastaisi suunnilleen opintorahaa ja asumislisää. Jos opiskelija tulee tuolla summalla toimeen, kyllä se onnistuu keneltä tahansa. Perustulon päälle ei maksettaisi asumislisää. Sitä saisivat kaikki Suomen kansalaiset ja useamman vuoden maassa asuneet ihmiset.
Perustulon pitäisi korvata käytännössä kaikki perus-etuudet. Muuten siinä ei olisi mitään järkeä. Joitakin harkinnanvaraisia tukia jäisi esimerkiksi työkyvyttömille. Perustulon päälle tulevat eläkkeet maksettaisiin yksityisinä eläkevakuutuksina.
Oikeistolaisen perustuloajattelun pohjana ei ole ihmisten vapauttaminen työstä, vaan ihmisten vapauttaminen työhön. Perustulon pitäisi olla kustannusneutraali tai halvempi kuin nykyinen järjestelmä.
Rahaa saataisiin byrokratian pienentämisestä. Perustulo yhdistyisi korkeaan tasaveroon yli 10 000 euron tuloista. Sosiaaliturvassa tulisi olla muitakin elementtejä kuin yhteiskunnan tuki. Ihmisiä pitäisi kannustaa esimerkiksi ottamaan asuntolainan maksuun vakuutus työttömyyden varalta. Työttömien pitäisi voida ottaa lainaa elämistä varten, kuten opiskelijat ottavat opintoja varten.”
Li Andersson kommentoi: ” Tällä hetkellä opintotuki ei riitä elämiseen missään päin Suomea. Heikkisen malli tarkoittaisi perusturvan tason radikaalia heikentämistä. Riittämätön perustulo johtaisi tarveharkintaisten tukien lisääntymiseen eikä vähentäisi byrokratiaa. Perusturvan varassa elävien toimeentulon heikentäminen ja korvaaminen lainarahalla tarkoittaisi pohjoismaisen sosiaaliturvan romuttamista ja muuttamista yhdysvaltalaiseen suuntaan. Pitkällä tähtäimellä tällainen ratkaisu todennäköisesti tulisi kalliimmaksi kuin nykytilanne, sillä yhteiskunnalliset ongelmat kärjistyisivät.”
1. Nuori nälkätaiteilija
Jorma, 24, haluaisi keskittyä musiikin tekemiseen ja näin investoida tulevaisuuteensa. Nuoren taiteilijan aika ei millään riitä kokoaikatyöhön, ja verrattuna tuilla elämiseen osa-aikatyöstä jää hyvin vähän käteen. Miten perustulomallisi toimisi tässä?
LA:
”Jorma voisi halutessaan keskittyä musiikintekoon, vaikka elintaso jäisi aika niukaksi. Hän voisi jatkaa osa-aikatyötä, mutta taloudellisesti turvallisemmin mielin. Koen osa-aikatyön vapaaehtoisuuden tärkeäksi, sillä tavoitteena ei ole luoda halpatyövoimareserviä. Riittävä perustulo antaisi ihmisille mahdollisuuden kieltäytyä tietyntyyppisistä töistä.”
HH: ”Jorman ei pidä voida kieltäytyä `tietyntyyppisistä` töistä. Anderssonin esimerkki on samppanjasosialisteille tyypillistä oikean työn vieroksuntaa ja nirsoilua, jollaista ei pidä valtion varoin tukea.”
HH:
”Taide-jorman olisi pakko mennä vähintään osa-aikatöihin. Mielestäni perustulon ideana on se, että tuilla eläminen ei ole houkuttelevaa.Perustulolla ihminen saa katon pään päälle ja vähän hernekeittoa, mutta ei enempää. Sitä voi hyvin verrata opiskelijaelämään, jossa opintojen ohessa tehdään hieman töitä.”
LA: ”Heikkisen kannattama asumislisätön perustulomalli riittäisi ehkä hernekeittoon, muttei takaisi ihmisille kattoa pään päälle. Perustulon idea on muuttaa sosiaaliturvajärjestelmän rakenteita inhimillisempään suuntaan ja turvata kaikille elämiseen riittävä toimeentulo. Tähän on ihmisillä jo perustuslaissa säädetty oikeus.”
2. Ahkera opiskelija
Kauko, 23, opiskelee kalliissa Helsingissä. Koska opintoraha asumislisineen (298 ja 201,60 euroa) ei riitä edes vuokraan, Kauko tekee palvelualalla käytännössä täysipäiväisesti töitä. Loppuvuodesta tulorajat paukkuvat. Miten opiskelijan elämä muuttuisi perustulon myötä?
LA:
”Kauko voisi perustulon turvin keskittyä opiskelemaan täysipäiväisesti, mutta myös jatkaa työntekoa. Perustulon ajatus eroaa nykyisestä opintotukijärjestelmästä, jossa tulorajoilla varmistetaan, etteivät tukea saa ne, joiden katsotaan pärjäävän ilmankin. Perustulo on vastikkeeton ja se maksetaan riippumatta elämäntilanteesta.”
HH: ”Kauko hyötyy perustulosta, koska hän ei joudu missään vaiheessa maksamaan mitään takaisin. Jos tulot pääsevät muodostumaan kovin suuriksi, perustulo leikkautuu verotuksen kautta automaattisesti pois.”
HH:
”Tässä kävisi niin, että tulorajojen paukkuminen poistuisi kokonaan. Tietenkin opiskelija joutuisi maksamaan veroja, jos tulot kasvaisivat suuriksi. Asumistukien poistaminen auttaisi opiskelijoita, sillä järjestelmä nostaa vuokria. Vuokrien lasku nostaisi opiskelijoiden elintasoa, kun tulisi vuokralaisen markkinat.”
LA: ”Riittävän tasoinen perustulo, toisin kuin Heikkisen kannattama malli, antaisi opiskelijoille mahdollisuuden keskittyä opintoihin ilman pakkoa tehdä töitä tai velkaantua. Keskeinen syy opiskelijoiden lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin on stressi ja huoli omien varojen epävarmuudesta ja riittävyydestä.”
3. Balille surffaamaan
Liisa, 21, työskentelee vuokratyöyrityksessä nollatuntisopimuksella. Epäsäännölliset työajat ja jatkuvasti vaihtuva työympäristö kypsyttävät, joten mieli tekee hengähtää. Niinpä Liisa suuntaa vuosittain neljäksi kuukaudeksi Aasiaan surffaamaan. Saisiko Liisa perustuloa hengähtäessään?
LA:
”Perustuloa maksettaisiin kaikille Suomessa pysyvämmin asuville. Lomamatkan ajan ihminen pysyisi perustulon piirissä. Rajana voisi olla esimerkiksi kolmen kuukauden oleskelu ulkomailla.
Ihmisten liikkumisen seuraaminen olisi kuitenkin vaikeaa. Ideaalitilanteessa perustulo olisi käytössä koko EU-alueella, eikä ihmisten liikkumista jouduttaisi perustulon takia rajoittamaan.”
HH: ”Perustulon maksaminen ulkomaille aiheuttaisi varmasti väärinkäyttöä. Tarkoituksena ei ole mahdollistaa mukavaa oleilua, vaan taata ihmisarvoisen elämän perusedellytykset suomalaisille Suomessa.”
HH:
”Pari kaveriani matkustaa keväällä Balille surffaamaan. Opintotuen ja osa-aikatyön yhdistelmällä pärjäilee sen verran, että näin voi tehdä, jos vähän säästää.
Perustulon maksaminen ulkomaille olisi ongelmallista, koska se olisi tarkoitettu elämiseen Suomessa. Perustulolla saisi lomailla korkeintaan pari kuukautta vuoden aikana. Toisaalta taso ei olisi niin korkea, että sen varassa voisi lomailla muualla kuin halvimmissa maissa.”
LA: ”Kaikilla ei todellakaan ole varaa lähteä Balille hengailemaan, `jos vähän säästää`, eikä tulisi olemaan, vaikka käyttöön otettaisiin korkeampikin perustulo.”
4. Yrittäjäksi vai ei?
Marjo, 26, pohtii vakavasti palkkatyön lopettamista ja yrittäjyyttä. Alkuvaiheen olemattomat tulot ja starttirahabyrokratia kuitenkin pelottavat. Miten perustulo auttaisi uusia yrittäjiä?
LA:
”Tällaisessa tapauksessa perustulo olisi suuri parannus. Se toisi yrittäjillekin taloudellista turvaa sairauden varalle, pienentäisi lainantarvetta ja mahdollistaisi edes lyhyet lomat. Kun perustoimeentulo olisi turvattu, ihmisten luovuus vapautuisi.
Perustulo vastaisi työmarkkinoiden muutokseen. Työnantajat ajavat nykyään työntekijöitä freelancereiksi. Ihmisiä kyllä kiinnostaa freelanceriuden tuoma vapaus. Perustulo rohkaisisi ihmisiä kokeilemaan yrittäjänä omaa juttuaan.”
HH: ”Yrittäjät tulisivat perustulon myötä saman sosiaaliturvan piiriin kuin kaikki muutkin. Kun samalla lakkautettaisiin suurin osa yritystuista ja yritysten kiusaamiseen ja kyttäämiseen erikoistuneesta byrokratiasta, saataisiin valtiontalouteen liikkumavaraa.”
HH:
”Perustulo olisi juuri yrittäjille paras mahdollinen tukimuoto. Kun itse aloitin yrittäjänä, lopetin työt ja nostin opintotukea, koska sen rinnalla pystyi tienaamaan. Jouduin tietenkin maksamaan tuen takaisin. Perustulon myötä aloitteleva yrittäjä löytäisi varmasti ainakin vuokrarahat joka kuukausi. Perustulo varmasti kannustaisi ihmisiä yrittäjiksi, sillä moni ei uskalla lähteä palkkatyöstä tyhjän päälle. Ihmisten halukkuus yrittäjyyteen on kuitenkin kiinni myös yhteiskunnan asenneilmastosta.”
LA: ”Kokoomuksen mainostama epäkannustava ilmapiiri ei ole suurimpia yrittäjyyteen liittyviä ongelmia, vaan niitä ovat puutteet sosiaaliturvassa sekä se taloudellinen riski, jonka yrittäjäksi aikovat joutuvat kantamaan.”
5. Eliitin näkökulma
Seppo, 26, on juuri valmistunut ja vakiduunissa asianajotoimistossa. Opintotukien sijaan hän miettii verojen optimointia. Miten myyt perustulon Sepolle?
LA:
”Seppo kannattaisi perustuloa mukisematta, koska se mahdollistaisi muillekin samanlaiset menestystarinat. Pitäisi myös selittää, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä tarkoittaa, että ihmiset joutuvat laskemaan, kannattaako mennä keikkatöihin.
Perustulolla parannettaisiin työhyvinvointia ja saataisiin ihmisten potentiaali paremmin käyttöön. Suomi on vauras maa, ja meillä on varaa jakaa vaurautta tasaisemmin.”
HH: ”Suurituloiselle Sepolle perustulo olisi sinänsä yhdentekevä, mutta siihen väkisinkin liittyvä tasaprosenttivero olisi hyvä argumentti.”
HH:
”Seppo tuskin huomaisi perustuloon siirtymistä mitenkään. Hän saisi perustulon tililleen, mutta se verotettaisiin pois. Käteen jäisi suunnilleen saman verran rahaa kuin nykyäänkin.
Myisin perustulon hänelle kertomalla, että sen myötä työkkäri ja Kela voitaisiin pitkälti lakkauttaa. Tämä on olennainen osa malliani, sillä näin byrokratia vähenisi. Perustulomallissa tulonsiirrot tehtäisiin verottajan kautta.”
LA: ”Byrokratian vähentämisestä saadut säästöt eivät riitä mitenkään kattamaan edes Heikkisen oman riittämättömän mallin menoja. Perustulon rahoittamiseksi tarvitaan tulonsiirtoja, joilla lisätään tuloverotuksen oikeudenmukaisuutta ja kavennetaan tuloeroja.”
Sanat Hannu Hallamaa
