Kongolaissyntyinen Gracias tapasi neljävuotiaana elämänsä rakkauden, josta hän räppäsi hitin 20 vuotta myöhemmin.
Bmac, Malmi, Kruununhaka, Lauttasaari, Kallio, Punavuori. Kaupunginosat luetellaan Graciaksen HKI-biisissä ja nähdään sen musiikkivideolla, joka on komea kunnianosoitus helsinkiläisräppärin rakkaalle kotikaupungille.
”Olen vähän mammanpoika. Ihan sama missä päin maailmaa olen, niin jossain vaiheessa kaipaan kotiin, ja se on Helsinki. Olen asunut täällä 20 vuotta.”
Tällä hetkellä Gracias, 24, pitää perhesyistä huushollia Bmacissa eli Pukinmäessä, koska sairastunut äiti tarvitsi häntä huolehtimaan pikkusisaruksistaan.
”Kaikista mieluiten asuisin Pursimiehenkadulla. Punavuoristereotypiat ovat ihan yhdentekeviä, mulle se vaan on kingi mesta, hieno paikka. Se on lähellä kaikkea. Mun raja menee siinä, minne spora kulkee.”
Raitiovaunulla pääsee Arabiaan asti, mutta sekin alkaa olla liian syrjäseutua. Punavuoren lisäksi räppäri viihtyy Kalliossa. Parhaillaan Gracias istuu Siltasessa, Kuudennen linjan yläkerrassa.
Kallio on tärkeä monesta syystä. Heinäkuun lopussa julkaistun, jo loppuunmyydyn debyytti-ep:n nauhoittaminen sai alkunsa Kolmannella linjalla, kun taas Paavo Arhinmäen suosima thaimaalainen pikaruokala sijaitsee Viidennellä linjalla. Du Dii vilahtaa kulttuuriministereineen Graciaksen Mon€y-musiikkivideolla, jolla kaupunginosa näyttää Brooklynilta.
”Tykkään Kallion rosoisuudesta, näen sen tosi kauniina paikkana. Vaikka vihaan tätä sanaa, olen urbaani nuori. Totta kai tykkään olla mökilläkin, mutta kun olen viettänyt kaksi viikkoa metsässä, kaipaan jo betonin keskelle.”
Englanti kuulostaa ehkä vähän
coolimmalta kuin suomi.
Betonin keskelle hän saapui neljävuotiaana. Deogracias Masomi, sittemmin pelkkä Gracias, muutti äitinsä kanssa Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupungista Kinshasasta Koillis-Helsinkiin Malmille. Oli alkuvuosi 1992 ja hiton kylmä, mutta se kyllä voitti synnyinmaan mellakat ja sisällissodan.
”I met this girl / at the age of four / what I hated most / she was so damn cold”, Gracias räppää HKI:n kertosäkeessä. Hänen ensimmäinen Suomi-muistonsa liittyy lumeen, mutta muuten vastaanotto oli kaikkea muuta kuin kylmä. Tuleva räppäri rakastui Helsinkiin.
”Olen kelannut asioita jälkeenpäin ja muistan, että oleskelulupaprosessi sujui aika nopeasti. Oli selvää, miksi tulimme tänne pakolaisina. Integroiminen alkoi jo ennen kuin saimme pysyvän oleskeluluvan, kävin esikoulua ja opettelin suomea. Otin nopeasti Suomen vastaan uutena kotinani.”
Ala-asteen toisella luokalla koulu vaihtui Pukinmäestä Munkkivuoreen, Helsingin ranskalais-suomalaiseen kouluun, jota hän Gracias ylioppilaaksi asti.
Sujuvasanaisen artistin toinen äidinkieli on ranska. Sitä Gracias puhuu isänsä kanssa. Toista äidinkieltään lingalaa hän käyttää äitinsä kanssa. 10-vuotiaan veljensä ja 14-vuotiaan siskonsa kanssa hän keskustelee suomeksi.
Musiikissa kuullaan kuitenkin englantia, mikä tietysti sopii artistille, jota pidetään englanninkielisen Suomi-räpin pelastajana.
1990-luvun yhdysvaltalainen itärannikkoräppi (Nas, Mos Def) kuuluu varsinkin András ”Nada” Nádasin tuottamilla taustoilla. Fintelligensin aloittaman suomalaisen hip-hopin toisen aallon aikana Gracias vaikuttui Avaimen (nykyään Asa) Punainen tiili -albumista (2001). Se oli suora tie suomenkieliseen räprakkauteen.
”Pihakaverit osasivat jokaisen biisin sanasta sanaan. Sen jälkeen kuuntelin muitakin, kuten Ceebrolisticsia, Joniveliä, Paperi T:tä ja Pyhimystä”, kertoo Gracias, joka heitti ensiriiminsä Malmin nuorisotalolla.
Mutta miksi englanniksi? Lingalan kieli lienee liian marginaalista – oli flow kuinka notkea tahansa – mutta eikö ranska tai suomi olisi käynyt?
”Englanti on tullut ihan luonnostaan. Se vain tuntui oikealta. Räppi, johon kasvoin oli englanninkielistä. Englanniksi saa sanottua asiat paremmin ja se kuulostaa ehkä vähän coolimmalta kuin suomi.”
Kirjakieliranskakaan ei kuulosta niin katu-uskottavalta, että sillä voisi riimitellä kokonaisen kappaleen, mutta siitä kuullaan taidonnäyte In Search Of Manu G -kappaleessa.
”Ehkä joskus, kun käyn läpi taiteellista muutosprosessia, ryhdyn tekemään suomenkielistä folkia tai jotain niin kuin yksi nimeltä mainitsematon kalpeanaama”, Gracias vitsailee.
Sanat Marko Ylitalo
Kuvat Jenni Häyrinen
www.gracias.fi
Gracias esiintyy RSC Live -tapahtumassa Jyväskylän Paviljongissa 12.11.
