10. syyskuuta 2018
Teksti: | Pauliina Holma

Työväenluokka äänestää konservatiiveja ja puolueet hajoavat. Globalisaation toiveikkaiden voittajien ja kyynisten häviäjien tunteet mylläävät poliittista kenttää, sanoo viestinnän tutkija Anu Kantola.

Nimi: Anu Kantola, 54

Titteli: Viestinnän professori, Tieto-Finlandia-voittaja

Laitos: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta

Työnkuva: Tutkija, Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -konsortion johtaja, Helsingin Sanomien kolumnisti

Tätä et tiennyt: On savusaunan ystävä

Viidenkymmenen vuoden päästä kukaan ei enää ymmärrä, mitä sosiaalidemokratia tarkoittaa”, sanoo Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola. Hän tutkii nelivuotisessa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -hankkeessa sitä, miten tunteet vaikuttavat suomalaisten poliittiseen osallistumiseen ja siihen, miltä poliittinen kenttä jatkossa näyttää.

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimuksessa selvitetään, miten yhteiskunnan rakennemuutos vaikuttaa suomalaisten osallistumiseen. Kantolan vetämän Poliittiset tunteet -teeman lähtökohta on, että globalisaatio jakaa kansan voittajiin ja häviäjiin. He suhtautuvat politiikkaan optimistisesti tai pessimistisesti.

”Tutkimme, missä globalisaation voittajia ja häviäjiä syntyy, keitä he ovat ja minkälaisiin kupliin he ajautuvat”, Kantola sanoo. Ideaalitapauksessa kuplia puhkotaan tutkimustiedolla.

Syksyllä 2018 käynnissä on 4 000 ihmistä kattava kyselytutkimus, jonka avulla selvitetään suomalaisten poliittisia tunteita.

Vastaajilta kysytään esimerkiksi, millaisena he kokevat yhteiskunnan, miten he voivat toimia siinä ja mikä politiikassa suututtaa tai ilahduttaa.

”Haluamme tietää, mikä tunnetila saa vannoutuneen kannattajan kyllästymään demareihin”, Kantola havainnollistaa.

Hän on aiemmin tutkinut yritysjohtajien ulostuloja mediassa ja havainnut, että tunnetyylien ja sosiaalisen aseman välillä on yhteys: mitä korkeampi asema, sitä optimistisempi olemus. Nyt tutkijaa kiinnostaa, onko poliittinen optimismi tai pessimismi kytköksissä yhteiskuntaluokkaan.

”Esimerkiksi Donald Trumpin menestys Yhdysvalloissa on osoittanut, että populismin nousuun liittyy vihaa ja pettymystä. Trumpin äänestäjät pitävät itseään globalisaation häviäjinä.”

Suomessa järjestetään eduskuntavaalit huhtikuussa 2019. Poliittisten tunteiden kartoittamiselle on herkulliset puitteet: -politiikan kentällä on turbulenssia, puolueet menettävät jäseniä ja äänestysuskollisuus murenee.

Aiemmin vankat puolueet eivät saa pidettyä rivejään kasassa, kuten perus-suomalaisten ja sinisten pesäero osoittaa.

”Minua kiinnostaa, minkä tunteen varassa perussuomalaiset nousi -aikoinaan merkittäväksi puolueeksi ja mitä tunteelle tapahtuu, kun persut ja siniset ovat napit vastakkain vaaleissa”, Kantola sanoo.

Muuttuvaan äänestyskäyttäytymiseen liittyy myös aiemmassa tutkimuksessa havaittu ristiriita, jonka syihin Kantola haluaa jatkossa pureutua.

”Intressit eivät vastaa ihmisten poliittisia kantoja. He äänestävät ikään kuin omaa etuaan vastaan, esimerkiksi työväenluokka konservatiiveja”, hän sanoo.

Puolueita hajoaa ja äänestäjät ajelehtivat siellä täällä. Kiinnostaako politiikka enää ketään?

Kyllä kiinnostaa, Kantola vastaa, mutta eri tavalla kuin ennen. Virkamiesmäinen politiikka jää joustavamman liikehdinnän varjoon, ja puolueiden sisällä kamppaillaan kovaa. Kun päitä on hakattu tarpeeksi yhteen, on aika siirtyä uuteen.