Eduskunta on autio ja hiljainen. Maanantaisin ei ole täysistuntoja. Matkalla viidenteen kerrokseen kristillisdemokraattien ryhmähuoneeseen käytävillä ei tule vastaan ristin sielua.
Hiljaisuutta katkoo kansanedustajan ja puolueen puheenjohtajan Päivi Räsäsen kenkien nopea kopina ja puhelin, joka soi taukoamatta. Räsänen on aloittanut päivän esiintymisellä aamu-tv:ssä ja hymyilee väsyneenä.
Hän sanoo, ettei ole kokenut vastaavaa mylläkkää 16 vuotta kestäneen kansanedustajan uransa aikana. Ylen esittämän Homoillan jälkeen hänen sähköpostiinsa on tullut tuhansia viestejä, enimmillään 200 tunnissa.
”Mielestäni esitin hyvin maltillisia mielipiteitä. En sitä paitsi sanonut mitään, mitä en olisi jo aiemmin sanonut.”
Se on kieltämättä totta. Samaa mieltä Räsänen on ollut koko poliittisen uransa ajan, ja myös tuonut sen esiin. Räsäsen kunniaksi on todettava, että hän on ollut näkemyksissään johdonmukainen – toisin kuin moni muu homoseksuaalisuuteen kantaa ottanut. Räsänen on kova luu. Nytkin hän on ryöpytyksestä huolimatta puolustanut uskoaan järkkymättä.
Vähän puoluejohtaja tuntuu silti pehmentäneen sanojaan.
”En ole kieltämässä kenenkään seksuaalisuutta. Itse ajattelen, että seksi kuuluu miehen ja naisen elinikäiseen avioliittoon, mutta tämä on yksityiselämän piiriin kuuluva asia. On jokaisen oma asia, miten sen ratkaisee oman moraalinsa pohjalta.”
Yli 30 000 suomalaista ratkaisi homoillan jälkeen asian oman moraalinsa pohjalta eroamalla kirkosta. Siitä on seurannut kirkolle vähintään kuuden miljoonan euron taloudelliset tappiot. Räsänen sanoo kuitenkin saaneensa viestejä, joiden lähettäjät kertovat eronneensa kirkosta sen vuoksi, että osa papeista on valmis siunaamaan samaa sukupuolta olevien liittoja.
Räsäsen homokanta ei ole otsikoissa ensimmäistä kertaa. Edellisen kerran hänen mielipiteensä aiheuttivat ärtymystä viime kesänä, kun Räsänen kysyi blogissaan, oliko Pride-kulkueeseen tehty kaasuisku vastareaktio eliitin liberalismia kohtaan. Ohjaaja-käsikirjoittaja Elias Koskimiehen mielestä Räsänen on niin camp, että hän ansaitsee tulla homoikoniksi. Hän ehdottaa Normihomolehdessä, että Räsäsen muotokuva ripustettaisiin DTM:n aulabaarin seinälle. Miten Räsäsestä tuli homoaktivistien ja vapaamielisten tapaluterilaisten arkkivihollinen?
Vankilapainajaisia
Räsänen kasvoi Etelä-Karjalassa Konnunsuon vankilan kupeessa. Isä oli tilanhoitaja vankilan maatilalla.
”Muistan, kuinka istuin pimeässä huoneessa ja katsoin ikkunasta sisälle vankilan selleihin. Jos ikkunat olivat auki, saatoin kuulla vankien ääniä.”
Koti ei ollut poikkeuksellisen uskonnollinen, kirkossa käytiin kerran vuodessa jouluisin. Räsänen kävi pyhäkoulua, joka vahvisti uskoa.
Vankila vaikutti lapsen mieleen. Räsänen sanoo, että oikean ja väärän, rikoksen ja rangaistuksen sekä lain ja armon välinen jännite oli läsnä alusta alkaen.
”Siihen aikaan ei ollut nuorisovankiloita, ja Konnunsuolla istui jopa 15-vuotiaita poikia. Mulla oli jo hyvin nuorena kokemus, että he eivät ole sen pahempia kuin minäkään, että minussakin on kaikki se synti. Heille vain oli tullut jokin tilanne eteen, jossa pahuus on tullut esiin. Jo lapsena kristinuskon sanoma syntien sovituksesta oli mulle hyvin elävä. Näen yhä unia, joissa joudun vankilaan. Unessa paljastuu, että olen murhannut jonkun tai käynyt huumekauppaa.”
Isä lähti joskus ase kädessään selvittämään vankien riitoja. Räsänen itse ei pahemmin kapinoinut, vaikka uskon kysymyksissä oli teini-iässä etsikkoaikaa. 12-vuotiaana hän veti ensikännit kavereiden kanssa. Kellarista löytyneen viinin vahvuus yllätti.
Räsänen oli päättäväinen jo pienenä. Koulu sujui hyvin. Hän otti tavoitteekseen kirjoittaa kuusi laudaturia, minkä hän myös teki. Räsäsen intohimoja olivat matematiikka ja fysiikka, ja hän tähtäsi alun perin tutkijaksi. Räsänen haki opiskelemaan lääketiedettä, teknillistä fysiikkaa sekä matematiikkaa ja pääsi sisälle kaikkiin. Alaksi valikoitui lääketiede.
Lääkärin työ ja kristityn etiikka törmäsivät aborttikysymyksessä, jonka vuoksi Räsänen lopulta myös ajautui politiikkaan. Hän ei lääkärinä ollessaan tehnyt abortteja eikä kirjoittanut lausuntoja niihin. 1980-luvulla Räsänen vastusti aborttia televisio-ohjelmissa ja kirjoituksissaan, ja häntä pyydettiin toistuvasti mukaan politiikkaan. Räsänen ei ole mikään broileri; hän liittyi puolueeseen vasta yli kolmekymppisenä.
Politiikkaan lähteminen ei hänen mukaansa ollut suunniteltua, mutta muuten Räsänen vaikuttaa uskomattoman tarmokkaalta. Työuran ohella hän on saanut viisi lasta. Räsänen saapui eduskunnan istuntosaliin viikon sisällä synnytyksestä. Ensi kertaa imettäessään hän tuskastui, koska imettämiseen kului liian paljon aikaa. Vuonna 2001 hän laihdutti 16 kiloa puolessa vuodessa. Laihduttaminen oli hänen mielestään hauskaa.
Räsänen on ollut naimisissa 25 vuotta. Perhe on saanut tottua äidin julkiseen hiillostukseen, mutta Räsänen sanoo, että kotona nauretaan paljon.
”Yleensä se on sellaista nuijaa tilannekomiikkaa. Esimerkiksi jos joku sanoo, että mua ottaa päähän, mieheni sanoo aina että kumpaan päähän. Lapset on niihin vitseihin ihan kyllästyneitä, mutta minä nauran kiltisti.”
Ei naispapeille
Räsäsessä henkilöityy suomalainen arvokonservatiivisuus. Ylen homoillassa olivat läsnä piispa ja pappi, mutta arvostelu kohdistui Räsäseen, joka yritti turhaan selittää olevansa kirkon rivijäsen, vaikka onkin puoluejohtaja.
Rivijäsen Räsänen ei ole perusluterilainen tapakristitty. Hänen hengellinen kotinsa on Kansanlähetyksessä, evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestössä, joka arvostelee kirkkoa Raamatun opeista poikkeamisesta. Järjestö ei hyväksy naispappeutta. Räsäsen puoliso on Kansanlähetysopiston rehtori.
”Näen, että naispappeus on Raamatun opetusten vastaista. Mutta meidän puolue ei ota kantaa virkakysymykseen. Katsomme, että kirkon pitää saada määritellä opilliset linjansa itse”, Räsänen sanoo.
Räsänen on kuitenkin kirjoittanut homoseksuaalisuudesta äärivanhoillisen Luther-säätiön vuonna 2004 julkaiseman pamfletin ja puhunut homoseksuaalisuudesta taipumuksena, josta on mahdollisuus pidättäytyä. Räsänen on myös lääkäri – miten omasta seksuaalisuudesta pidättäytyminen ja sen tukahduttaminen vaikuttaa ihmisen mieleen?
”Se on mahdollista, ja tunnen ihmisiä, jotka näin tekevät. Esimerkiksi kristillisessä Aslan-liikkessä on ihmisiä, jotka itse haluavat toimia näin.”
Terveellistä tai ei, lääkärin mielestä on parempi elää Raamatun oppien mukaan kuin harjoittaa homoutta.
Moni on huomauttanut, että Raamatusta löytyy kasapäin ohjeita, joita ei nykypäivänä pidetä ajankohtaisina. Kirkossa saa olla ilman pipoa eikä tyttäriä myydä orjiksi. Räsäsen mukaan Uusi testamentti on kuitenkin poikkeuksellisen yksiselitteinen homoseksuaalisuudesta.
Kysytään näin: entä jos ajattelet asiaa maallisena lainsäätäjänä, miten perustelet sen, että ihmiset eivät ole tasavertaisessa asemassa seksuaalisen suuntautumisen perusteella?
”Kaikkien pitää olla samanarvoisessa asemassa lain edessä.”
Mutta eiväthän he ole?
”Avioliitto on miehen ja naisen välinen instituutio, ja siinä suhteessa kaikki ovat tasavertaisessa asemassa”, Räsänen vastaa.
Poliitikkona hän ei perustele asiaa vain Raamatun sanalla.
”Meillä on intuitiivinen kokemus siitä, että avioliitto kuuluu miehelle ja naiselle. Siitä kertoo jo historiakin.”
Mieluiten kristittyjä pakolaisia
Räsäsen ajatukset tuovat kaikuja Yhdysvaltain raamattuvyöhykkeeltä. 2000-luvun Suomessa niitä kannattaa yhä harvempi. Ylen selvityksen mukaan 54 prosenttia suomalaisista kannattaa samaa sukupuolta olevien avioliittoa, vastustajia on 34 prosenttia.
Ensi kevään eduskuntavaalien isoiksi teemoiksi on povattu maahanmuuttoa ja sukupuolineutraalia avioliittoa. Kristilliset ovat saaneet homoillan jälkeen ainakin 800 uutta jäsentä, eivätkä Räsäsen suorasukaiset lausunnot tainneet olla poliittisesti yksinomaan kehno veto. Konservatiivien äänille on vaaleissa ottajia.
Maahanmuutossa kristillisdemokraatit sanoo olevansa humaanilla linjalla. Humaani linja tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pakolaisiksi tulisi ottaa ensisijaisesti kristittyjä.
”Suomi ei voi ottaa kaikkia maailman pakolaisia. Sopeutumisen kannalta olisi järkevää valikoida sellaisia ryhmiä, jotka kulttuurisesti ja uskonnollisesti sopeutuvat tänne, eli asettaa etusijalle esimerkiksi vainotut kristityt. Vaikka heidät siirrettäisiin eri puolille Suomea, kuten Etelä-Pohjanmaalle tai Etelä-Karjalaan, he integroituvat nopeasti, kun he löytävät seurakuntayhteisön. Siellä heidät otetaan hyvin vastaan vainottuina kristittyinä”, Räsänen perustelee.
Muslimien kohdalla on hänen mukaansa suurempi riski eristäytymiseen.
”Se yhdessä syrjimisen kanssa voi johtaa radikalisoitumiseen. Suomi ei ole mikään muusta maailmasta eristetty saareke.”
Suomi ottaa nykyisin kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n esityksestä. Valinnassa painotetaan suojan tarvetta.
Räsänen ei tunne syyllisyyttä homolausunnoistaan. Hän ei niele kulttuuriministeri Stefan Wallinin (rkp) väitettä, että hän olisi syypää kirkon jäsenkatoon.
”On aika lähellä sananvapauden rajoittamista, jos minun pitäisi kokea syyllisyyttä siitä, että olen rehellisesti sanonut mielipiteeni. Sehän tarkoittaa yhtä kuin että pidä suusi kiinni.”
Nainen vaietkoon seurakunnassa.
Kuka
Päivi Räsänen, 51, on lääkäri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja ja Riihimäen kunnanvaltuutettu.
Himottaa
Pitkän työviikon päätteeksi oma sänky.
Kaduttaa
Liikunnan laiminlyönti viime viikkoina.
Kyrpii
Lausuntojeni vääristely julkisuudessa. En ole kyseenalaistanut homoseksuaalien ihmisarvoa.
Maria Manner
Kuvat Nadi Hammouda
